Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri
Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Vaasan läänin pohjoisosan. Nurmo liitettiin Vaasan läänin eteläiseen vaalipiiriin vuonna 1952. Vuonna 1960 muodostettiin Keski-Suomen lääni ja jäljelle jääneestä Vaasan läänistä muodostettiin yksi vaalipiiri.
| Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri | |
|---|---|
 |
|
| Käytössä | 1907–1962 |
| Kansanedustajia | 8–10 |
Vaalipiiriin kuuluneet kunnat olivat Alahärmä, Alaveteli, Halsua, Himanka, Isokyrö, Jepua, Kaarlela, Kannus, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Kälviä, Lapua, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Maksamaa, Munsala, Nurmo (vuoteen 1952 asti), Oravainen, Perho, Pietarsaari, Pietarsaaren maalaiskunta, Teerijärvi, Toholampi, Ullava, Uusikaarlepyy, Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Veteli, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ähtävä ja Öja.
Puolueiden kannatus
muokkaa| vaalit | paikat | |||||
| Suom. Kok. |
RKP | SDP | ML | SSTP SKDL |
Muut | |
| 1907 | 5 | 4 | 1 | -- | ||
| 1908 | 4 | 5 | 1 | -- | ||
| 1909 | 4 | 5 | 1 | -- | ||
| 1910 | 3 | 5 | 1 | 1 | ||
| 1911 | 3 | 5 | 1 | 1 | ||
| 1913 | 3 | 5 | 1 | 1 | ||
| 1916 | 3 | 4 | 2 | 1 | ||
| 1917 | 3 | 4 | 2 | 1 | ||
| 1919 | 1 | 4 | 2 | 2 | 1a | |
| 1922 | 1 | 5 | -- | 3 | 1 | |
| 1924 | 2 | 4 | 1 | 3 | -- | |
| 1927 | 2 | 4 | 1 | 3 | -- | |
| 1929 | 1 | 4 | 1 | 3 | 1 | |
| 1930 | 2 | 4 | 1 | 3 | ||
| 1933 | 1 | 4 | 2 | 3 | ||
| 1936 | -- | 4 | 2 | 3 | 1b | |
| 1939 | 1 | 3 | 2 | 2 | ||
| 1945 | 1 | 3 | 1 | 2 | 1 | |
| 1948 | 1 | 2 | 1 | 3 | 1 | |
| 1951 | 1 | 2 | 1 | 3 | 1 | |
| 1954 | 1 | 2 | 1 | 3 | 1 | |
| 1958 | 1 | 2 | 1 | 3 | 1 | |
| a Kansallinen Edistyspuolue b Isänmaallinen kansanliike | ||||||
Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä valittiin vaaleissa 1907–1936 kymmenen ja vaaleista 1939 alkaen kahdeksan kansanedustajaa. Vaalipiirin suurin puolue oli ensimmäisissä vaaleissa Suomalainen puolue, mutta RKP:llä oli eniten kansanedustajia vuosina 1908–1948. Ruotsalaiset saivat monissa vaaleissa puolet vaalipiirin paikoista. Maalaisliitto oli vaalipiirin suurin vaaleista 1948 alkaen.
Vasemmisto oli piirissä aina edustettuna, mutta paikoista se parhaimmillaankin vain kaksi. SDP jäi ilman edustajaa ainoastaan kerran; vaaleissa 1922, jolloin äärivasemmiston SSTP haastoi sen ja osoittautui vahvemmaksi. SSTP:n seuraajajärjestöjen kieltämisen (1930) myötä SDP:n suosio kasvoi. Sotien jälkeen SKDL ja sosiaalidemokraatit saivat jokaisissa vaaleissa yhden edustajan kumpikin.
Kansallinen Kokoomus jäi ilman omaa edustajaa vain vaaleissa 1936, jolloin IKL otti äärioikeiston paikan. Nuorsuomalainen puolue ei koskaan saanut vaalipiiristä kansanedustajaa, ja sen seuraajista edistyspuolue onnistui tavoitteessa vain kerran – ensimmäisissä vaaleissaan 1919.