Wikipedia

Unioninkatu

katu Helsingissä

Unioninkatu (ruots. Unionsgatan) on Helsingin vanhan keskustan keskeisimpiä katuja. Se ulottuu Tähtitorninmäeltä Pitkällesillalle ja on noin 1,5 kilometrin pituinen. Sen eteläosa Esplanadille saakka sijaitsee Kaartinkaupungissa, pohjoisosa taas on Kruununhaan ja Kluuvin rajana.

Unioninkatu
Unionsgatan
Unioninkatu Senaatintorilta pohjoiseen. Vasemmalla Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto, oikealla Tuomiokirkon kellotapuli ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon torni. Kadun päässä Kallion kirkon torni.
Unioninkatu Senaatintorilta pohjoiseen. Vasemmalla Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto, oikealla Tuomiokirkon kellotapuli ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon torni. Kadun päässä Kallion kirkon torni.
Kaupunki Helsinki
Tieluokka alueellinen kokoojakatu[1]
Alkupiste Tähtitornin vuori
Päätepiste Pitkäsilta (Siltasaari)
Katso myös Unioninkatu Commonsissa
Unioninkatua etelään eli Kaartinkaupungin suuntaan: kuvassa Unioninkadun ja Aleksanterinkadun risteys Senaatintorin lounaispuolella.
Unioninkatu etelään Metsätalon kohdalla.

Unioninkadun suorana jatkeena etelässä on lyhyt, Helsingin yliopiston Observatorion eli tähtitornin portille johtava Kopernikuksentie. Pitkänsillan pohjoispuolella Unioninkadun suorana jatkeena on Siltasaarenkatu, joka johtaa Kallion kirkolle. Yhdessä nämä kolme katua muodostavat 2,5 kilometrin pituisena Helsingin kantakaupungin pisimmän suoran katulinjan, niin sanotun Unioninakselin.

Unioninkadun pohjoispää Kaisaniemen kiertoliittymästä Pitkällesillalle on vilkas liikenneväylä, ja muodostaa yhdessä Kaisaniemenkadun sekä Siltasaarenkadun eteläosan kanssa osan Hakaniemeen ja edelleen Hämeentielle johtavaa väylää. Sitä pitkin kulkevat useat raitiolinjat sekä kaikki Rautatientorilta Helsingin pohjois- ja koillisosiin ja Itä-Vantaalle johtavat bussilinjat. Tämä osa Unioninkatua on leveämpi kuin kadun muut osat. Tällä kohdalla Unioninkadulta on myös pääportti Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan.

Unioninkadun pohjoispäätä nähtynä Kaisaniemen kiertoliittymästä kohti Kallion kirkkoa. Vasemmalla Kaisaniemen puisto ja Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Historia

muokkaa
 
Eugen Hoffers, Ulrikaporinvuorelta eli Tähtitorninvuorelta) pohjoiseen, vasemmalla Unioninkatu, keskellä Saksalainen kirkko, 1867. Helsingin kaupunginmuseo.

Unioninkadun keskiosa, suunnilleen nykyisen Kauppatorin ja Senaatintorin välillä, oli olemassa jo 1600-luvulla sen jälkeen, kun Helsinki oli siirretty Vironniemelle. Sen nimenä oli tuolloin Västra Kyrkogatan (Läntinen Kirkkokatu), koska se kulki silloisen kirkon, myöhemmin Ulrika Eleonoran kirkon ohi. Tuolloinen keskustasta pohjoiseen, nykyiselle Hämeentielle johtanut katu sijaitsi kuitenkin idempänä, osittain nykyisen Snellmaninkadun paikalla ja oli mutkitteleva.

Kun Johan Albrecht Ehrenström vuonna 1812 laati Suomen pääkaupungiksi määrätylle Helsingille uuden asemakaavan, tuli Unioninkadusta keskeinen katu, joka johti Pitkältäsillalta viivasuorana etelään, silloiselle Ulriikaporinvuorelle (nyk. Tähtitorninmäelle) saakka. Samalla kadun eteläpäähän päätettiin rakentaa tähtitorni. Nimensä katu sai, kun keisari Aleksanteri I kävi Helsingissä 1819 ja saapui kaupungin keskustaan tätä katua pitkin. Silloin Helsingin kaupungin johto esitti, että kadulle annettaisiin keisarin mukaan nimi Aleksanterinkatu ja että eräälle siitä itään johtavalle poikkikadulle hänen puolisonsa Elisabetin mukaan nimi Elisabetinkatu. Keisari kuitenkin määräsi, että sille oli annettava nimi Unioninkatu Porvoon valtiopäivillä vahvistetun Suomen ja Venäjän unionin kunniaksi. Elisabetinkadun nimen hän kuitenkin hyväksyi, ja sillä on vielä nykyisinkin ruotsiksi nimi Elisabetsgatan, suomeksi kuitenkin Liisankatu. Nimi Aleksanterinkatu annettiin myöhemmin 1833 eräälle Unioninkadun poikkikadulle.[2]

Suomen itsenäisyyden alkuaikoina Unioninkadun nimeä vaadittiin yleisesti muutettavaksi. Sille ehdotettiin muun muassa nimiä Itsenäisyydenkatu ja Yliopistonkatu. Muutosehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu.

Kauppatorin ja Senaatintorin välinen osa Unioninkatua oli 1800-luvun lopulla Helsingin huomattavin kauppakatu.[3] Sen varrella sijaitsi muun muassa Stockmannin tavaratalo Kiseleffin talossa, jossa myöhemmin oli vain kaupungin virastoja, mutta nykyisin kauppakeskus.

Rakennuksia

muokkaa

Unioninkadun eteläpään varrella Tähtitorninmäen puiston reunassa ovat Saksalainen kirkko ja Helsingin ruotsalainen normaalilyseo. Kauppatori rajoittuu länsipäässään Unioninkatuun, joka erottaa sen Esplanadin puistosta. Hieman pohjoisempana Unioninkatu kulkee myös Senaatintorin länsireunaa pitkin, jossa sen varrella on Helsingin yliopiston päärakennus. Senaatintorin ja Kaisaniemen kiertoliittymän välisellä osuudella Unioninkadun varrella on ainoastaan julkisia rakennuksia, josta valtaosa on Carl Ludvig Engelin suunnittelemia. Välittömästi torin pohjoispuolella Unioninkadun varrella ovat vastakkaisilla puolilla Kansalliskirjasto ja Helsingin tuomiokirkko, jonka varsinainen pääovi on sekin Unioninkadun, ei siis Senaatintorin puolella. Tuomiokirkon pohjoispuolella on ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Sen jälkeen Unioninkadun molemmilla puolilla on entisiä sairaalarakennuksia, Topelia sekä Uusi ja Vanha klinikka, jotka nykyisin ovat yliopiston käytössä ja muodostavat osan Helsingin yliopiston keskustakampusta. Myös Metsätalo on Unioninkadun varrella.

Poikkikadut etelästä pohjoiseen

muokkaa

Raitioliikenne

muokkaa

Raitiolinja 2 kulkee Unioninkatua pitkin Senaatintorilta Kauppatorille. Tämä osa katua on kuitenkin yksisuuntainen, ja päinvastaiseen suuntaan ne kulkevat idempänä sijaitsevaa kapeaa Katariinankatua pitkin.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 18.4.2022.
  2. ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  3. ↑ Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, Otava 1962

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unioninkatu&oldid=22281546”