Tokoin senaatti

Tokoin senaatti oli toiseksi viimeinen Venäjän alaisuudessa toiminut Suomen senaatti, käytännössä maan ensimmäinen parlamentaarinen hallitus. Se oli samalla maailman ensimmäinen sosialistijohtoinen hallitus.

Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš ja Oskari Tokoi senaatintorilla palaamassa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksesta 11. huhtikuuta 1917.

Maaliskuussa 1917 tapahtuneen, keisarivallan kukistaneen helmikuun vallankumouksen jälkeen tasavaltaiseen valtiomuotoon pyrkinyt Venäjän väliaikainen hallitus antoi julistuksen, joka palautti Suomelle sortovuosia edeltäneen ajan oikeudet. Suomessa alkoi hallituksen kokoaminen. Eduskuntavaaleissa 1916 sosiaalidemokraatit olivat saaneet enemmistön eduskuntaan, mutta heillä oli tuolloin periaate, etteivät voi osallistua porvarilliseen hallitukseen. Monipuoluehallitus kuitenkin syntyi maaliskuun lopulla.

Oskari Tokoin (sd.) johtama senaatti pyrki ratkaisemaan seuraavia laajoja ongelmia, kuten Suomen sisäinen itsenäisyys, valtiosääntöuudistus, kieltolaki ja torpparikysymys. Tokoin huhtikuinen puhe eduskunnassa mainitsi myös ”valtiolliset pyrkimykset”, toisin sanottuna Suomen itsenäisyyden.

Tokoin senaattia seurasi Setälän senaatti, sosiaalidemokraatien jätettyä Tokoin senaatin.

Kiista korkeimmasta vallasta Suomessa

Keisarin kukistuminen aiheutti Suomessa epäselvyyksiä siitä, että oliko keisarin paikan ottanut Venäjän väliaikainen hallitus perinyt suuriruhtinaalle kuuluneen vallan. Saiko se vahvistaa Suomen lait ja käyttää ruhtinaan entistä nimitysoikeutta Suomessa. Asiasta esitettiin kaksi suomalaista ja yksi venäläinen tulkinta. Venäläisen kannan muotoili venäläinen lainopillinen neuvottelukunta professori J. J. Kokoskinin johdolla. Sen kanta oli lyhyesti se, että suuriruhtinaan valta oli siirtynyt vähentämättömänä väliaikaiselle hallitukselle. Venäjän korkein valta oli korkein myös Suomessa. Vasta tuleva perustuslakia säätävä kokous voisi muuttaa asian. Suomen sosialistien ehdotuksesta asettuivat venäläiset bolsevikit tukemaan korkeimman vallan siirtämistä Suomen eduskunnalle. Tosin myös he pitivät perustuslakia säätävää kokousta lopullisena päätöksentekijänä. Suomalaiset sosialistit esittelivät tämän päätöksen eduskunnassa ja se tuli tunnetuksi ns. Valtalakina. Siitä oli vain unohtunut pois maininta kansalliskokouksesta lopullisena päätösfoorumina. Valtalain hyväksyminen merkitsi suoraa konfliktia venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa. (1)

Venäjän kauppa laantui aiheuttaen työttömyyttä ja varustelutöiden vuoksi Suomeen virtaavat ruplat saivat aikaan inflaatiota. Pula elintarvikkeista nosti ruoan hintaa ja johti elintarvikkeiden puutteessa mellakointiin. Yleinen epäjärjestyksen kasvu toi Tokoin senaatille huonon maineen nimenomaan vasemmiston piirissä. Väkijoukkojen liikehtiminen muuttui yhä levottomammaksi. SDP jakautui ääriaineksen miehittäessä avainpaikat. Lopulta kiista valtalaista kaatoi senaatin. Senaatin porvarit puolsivat Venäjän manifestin julkaisemista ja voittivat sitä vastustaneet sosiaalidemokraatit äänin 7–6. Sosiaalidemokraattiset senaattorit luopuivat viroistaan kesän aikana. Elintarvikehuollosta vastannut Wuolijoki erosi elintarvikeongelmien vuoksi elokuun alussa. 17. elokuuta Tokoi lähti itse. Vanhin senaattori E.N. Setälä nousi uudeksi johtajaksi. Julius Ailio ja Väinö Voionmaa aloittivat lomansa 17. elokuuta odottaen erokirjansa vahvistusta. 8. syyskuuta Venäjän väliaikainen hallitus hyväksyi Väinö Tannerin ja Matti Paasivuoren eron. Ailio ja Voionmaa erosivat samana päivänä. Täten syntyi Setälän senaatti.

Kokoonpano

Senaattori	Tehtävissä	Puolue
Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi	26.3.1917 – 8.9.1917	SDP
Oikeustoimituskunnan päällikkö Antti Tulenheimo	26.3.1917 – 8.9.1917	Suomalainen puolue
Siviilitoimituskunnan päällikkö Allan Serlachius	26.3.1917 – 8.9.1917	Suomalainen puolue
Siviilitoimituskunnan apulaispäällikkö Julius Ailio	26.3.1917 – 8.9.1917	SDP
Kamaritoimituskunnan päällikkö Wäinö Wuolijoki	26.3.1917 – 17.8.1917	SDP
Valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Väinö Tanner	26.3.1917 – 8.9.1917	SDP
Kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö Emil Nestor Setälä	26.3.1917 – 8.9.1917	Nuorsuomalainen puolue
Maanviljelystoimituskunnan päällikkö Kyösti Kallio	26.3.1917 – 8.9.1917	Maalaisliitto
Kulkulaitostoimituskunnan päällikkö Väinö Voionmaa	26.3.1917 – 8.9.1917	SDP
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö Leo Ehrnrooth	26.3.1917 – 8.9.1917	RKP
Kauppa- ja teollisuustoimituskunnan apulaispäällikkö Matti Paasivuori	26.3.1917 – 8.9.1917	SDP
Salkuton senaattori Rudolf Holsti	27.5.1917 – 8.9.1917	Nuorsuomalainen puolue

Lähteet

• Jussila, Hentilä, Nevakivi: Suomen poliittinen historia 1809–2006, Werner Söderström, Helsinki 2006