Soukka
Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on kerrostalolähiö ostoskeskuksineen, eteläosa on pientalovaltaista ja verraten metsäistä. Siellä sijaitsee muun muassa Kasavuori, jonka kalliotopografia on erittäin voimakas.[4] Soukka on vanhaa maankohoamisaluetta. Viimeisen jääkauden jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet luodoiksi ja saariksi.
| Soukka | |
|---|---|
| Sökö | |
 Soukka Espoonlahdelta, oikealla Kasavuori |
|
 Kaupungin kartta, jossa Soukka korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Espoonlahti |
| Kaupunginosa nro | 33[1] |
| Pinta-ala | 8,2 km² [2] |
| Väkiluku | 8 069[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 993 as./km² |
| Osa-alueet | Ala-Soukka, Kasavuori, Munkkiranta, Soukanniemi, Soukanniitty, Suinonsalmi, Ylä-Soukka |
| Postinumero(t) | 02360 |
| Lähialueet | Espoonlahti, Kaitaa, Suvisaaristo |
Soukan lähiön rakentaminen aloitettiin 1960-luvulla. Se perustuu valtaosin yhtenäiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon.[5]
Nimi
muokkaaSoukan ruotsinkielisen nimen Sökö taustalla lienee suomen kielen länsimurteinen adjektiivi "soukka" eli "kapea", jolla on tarkoitettu läheistä pitkää ja kapeaa merenlahtea. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja ovat muun muassa Soijckoby (1540), Souckis (1544) ja Söcke (1558). Suomalaisena nimenä on ennen ruotsalaisten tuloa alueelle esiintynyt Soukko.[6] Nimipari Soukka – Sökö vahivsitettin vuonna 1965 ja siitä tuli kaupunginosa vuonna 1976.[7]
Maantiede
muokkaa
Sijainti ja osa-alueet
muokkaaSoukka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu Espoonlahden urheilupuistoon ja koillisessa, jossa se rajoittuu Kaitaaseen. Lännessä Soukka rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu Suvisaaristo, joka on pääkaupunkiseudun lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret Suino, Ramsö ja Pentala sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä sijaitsee Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen myötä mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten Staffan ja Svartholmen lounaassa sekä Granholmen koillisessa.[8]
Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana.
Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Se sijaitsee Espoonlahden ja Moisöfjärdenin merialueiden välissä, alueen vanhaa huvila-asutusta edustavat muun muassa Villa Fridhem ja Villa Frosterus. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.[9]
Soukanpohjan kartano sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. Jugendia edustava Villa Miniato puolestaan sijaitsee Soukanrannassa.[10]
Soukan pääuimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikan uimaranta.[11]
Kallioperä
muokkaaSoukan kallioperä on osa svekofennistä vuorijonovyöhykettä, kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni malmiesiintymä, "Soukan malmi".[12]
Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret rapakivigraniittilohkareet ovat kulkeutuneet jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.[12]
Metsät
muokkaaSoukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja mustikkatyypin tuoreita kankaita. Sekametsää on paljon. Rannoilla on lehtomaisia kankaita ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja tervaleppämetsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin isovarpurämettä, myös vehkaa, mustikkakorpea ja saniaiskorpea esiintyy.[13]
Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee Hanikan luontopolku; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kasavuori puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota.[14] Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa.[15] Litorinameren aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä keskiajan lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta nevaa, alueella on myös tervaleppäluhtaa sekä saniais- ja lehtokorpea.[16][17][13]
Historia
muokkaaSoukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.
Soukan kylä muodostui 1590-luvulla itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. Helsingin edustalle oli 1700-luvun jälkipuoliskolla ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan, kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.
Soukanniemelle kasvoi 1870-luvulla tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.
Aluerakentaminen
muokkaa
Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Soukan alueen Lounaisrannikko ja Lounaisrannikko III tulivat Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle.[18] Kartanon myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille.[19]
Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienehkö liikerakennus, jota kutsuttiin nimellä Puotitalo. Siinä oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Puotitalo purettiin metroaseman tieltä keväällä 2018.[20] Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.[10] Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyk. Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.[10]
Soukantoria ja ostoskeskuksen ympäristöä alettiin uudistaa 2020-luvun alussa. Yläkartanontietä ja Soukantietä on uudistettu.
Lähiön ilme
muokkaa
Soukan lähiön ilme perustuu kerrosluvultaan vaihteleviin taloihin ja avoimeen korttelirakenteeseen. Korkeimmat kerrostalot on rakennettu kallioselänteille maaston muotoja myötäillen. Talot ovat vaaleita ja muotokieleltään pelkistettyjä. Matalat lamellitalot ja rivitalot puolestaan perustuvat rakennusten keskinäiseen koordinaatistoon. Ostoskeskuksen alueen tornitaloja pidetään Soukan maamerkkeinä. Soukan keskustaa ympäröi luonnonmukainen vihervyöhyke.[5]
2020-luvulla Soukan kaupunkikuvaa on pyritty kehittämään aktivoimalla kivijalkakerroksia. Soukantorista ja Soukanraitista rakennetaan vehreää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkitilaa.[5] Tosin Soukantorin koko puusto kaadettiin vuonna 2021 ja Soukan kirjasto lakkautetaan 2022[21].
Väestö
muokkaa
Soukan väkiluku on noin 8 100 (vuodenvaihde 2021/2022). Se on osa Kanta-Espoonlahden tilastoaluetta, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 25 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 57 000.[3]
Väkiluvun kehitys
muokkaaPalvelut
muokkaa.jpg)
Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä valintamyymälä ja palvelutalo. Lisäksi on huoltoasema, grilli ja kioski. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää suihkulähde. Ala-Soukassa on myös Alepa. Soukantoria ja Ala-Soukan Alepaa yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös Soukan koulu ja Soukan kappeli.
Liikenne
muokkaa
Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki uimahallin ohi aina Lippulaivan kauppakeskukseen. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuun ottamatta.
Länsiväylän Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, Kirkkonummen keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.[23]
Soukan julkinen liikenne perustuu Länsimetroon. Soukan metroasema avattiin liikenteelle 3. joulukuuta 2022,[24] ja se on metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Sörnäisissä, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennettiin Yläkartanontien alapuolelle.[25]
Bussilla 145 pääsee Suvisaaristoon ja Espoonlahteen. Linjalla 147 pääsee Ala-Soukasta Laurinlahteen ja Espoonlahteen. Linjalla 544 pääsee Kivenlahteen ja Leppävaaraan. Linjalla 542 pääsee Soukanniemeen ja Jorviin Espoon keskuksen kautta.[26]
Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.[27]
Virkistys
muokkaaRetkeily
muokkaaSoukanniemen eteläosassa kiertää 5 kilometrin mittainen Hanikan luontopolku. Reitin läheisyydessä on myös Soukan Kasavuori. Merenrannan rantaviivaa pitkin kulkee Espoon rantaraitti, joka ulottuu aina Helsingin vastaiselta rajalta Kirkkonummen rajalle.[28][29]
Soukan alueella sijaitsee kuusi luonnonmuistomerkkiä. Soukan mänty sijaitsee Yläkartanontien pohjoispuolella. Mänty on ympärysmitaltaan 2,8 metriä ja rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1969. Soukan tammi sijaitsee Yläkartanontien ja Espoonlahdentien risteyksessä. Tammi on iältään noin 130-vuotias ja ympärysmitaltaan 2,6 metriä. Tammi on rauhoitettu luonnonmuistomerkkinä vuonna 1975. Soukansalmentien mänty sijaitsee tien varrella ja on iältään noin 150-vuotias. Mänty on rauhoitettu vuonna 1980.[30]
Soukanniemessä sijaitsee viisi metriä korkea Hanikan siirtolohkare. Siirtolohkare sijaitsee Suvisaarentien ja Soukanniementien risteyksen läheisyydessä. Hanikan mänty on rauhoitettu vuonna 1986 ja on iältään noin 250–300 vuotta. Soukansalmen kuusi sijaitsee Laiturintien varrella ja on rauhoitettu vuonna 1990.[30]
Kuvia Soukasta
muokkaa-
Soukan länsirantaa. -
Hanikan uimarantaa kesällä 2008. -
1970-luvun kerrostaloarkkitehtuuri on vahvasti edustettuna Soukan lähiövyöhykkeellä. -
Alakartanontie syysväreissä. -
Soukanraittia etelään syysiltana. -
Metron myötä purettavaa rakennuskantaa. Kesä 2016. -
Soukanraittia pohjoiseen. -
Soukan kauppakeskus. -
Soukan keskustaa keväällä 2017.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ a b Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Liidia Petrell: [espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 - Esbo stad (pdf) Liite 2 / 6.12.] Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ a b c Soukan keskustan kehittämisen. tavoitteet. Kaupunkisuunnittelukeskus/asemakaavayksikkö Kaupunkisuunnittelulautakunta docplayer.fi. 3.3.2021. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 127. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
- ↑ Ukskoski, Laura: Soukan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Espoon kaupunki: Espoon karttapalvelu kartat.espoo.fi. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Espoon asunnot: Kilvoituksentie 7 Espoonasunnot.fi. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ a b c Pauli Saloranta: Espoon kaupunkipolut Tietotori.fi. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Uimarannat Espoon kaupunki. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ a b Martti Lehtinen: Soukan kivet – graniitista siirtolohkareisiin ja kalliolta kappeliin Soukka-seura.fi. 12.5.2004. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ a b Suvisaariston luontoselvitys / pdf-sivut 9–12/56 Suvisaariston luontoselvitys. 22.9.2003. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Petrell, Liidia: 6.12. KASAVUORI, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 34/99. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Vuorinen, Asko: [Espoonlahti, merellinen kaupunginosa - Asko Vuorinen Kasavuori] Espoonlahti - Merellinen kaupunginosa / pdf-sivu 84/97. 29.9.2016. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ 4.21 Mätäjärvi Espoo.fi. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 3.4.2017.
- ↑ Liidia Petrell: 10.17. MUINAISRANTA, SOUKKA Espoon arvokkaat geologiset kohteet 2006 / pdf-sivu 65/99. Viitattu 5.4.2017.
- ↑ Maatilojen Espoo, s. 24–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
- ↑ Soukan Huolto 40 v
- ↑ Yläkartanontien sisäänkäynnin rakentaminen alkaa: purkutöitä maaliskuussa, louhintaa toukokuussa 2018 Länsimetro. 21.2.2018. Viitattu 5.5.2018.
- ↑ Espoon kulttuurilautakunta päätti sulkea Soukan kirjaston pikavauhtia Länsiväylä. 28.10.2021. Viitattu 19.1.2022.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Grönroos, Matti: Kantatie 51, Länsiväylä, Jorvaksentie, Helsinki-Karjaa 75 km kolumbus.fi. Viitattu 6.4.2017.
- ↑ Karppi, Tiina: Länsimetron jatkeen liikenne alkaa joulukuussa – metro pitenee viidellä pysäkillä, seitsemällä kilometrillä ja saa 78-metriset liukuportaat Yle Uutiset. 13.10.2022. Viitattu 15.10.2022.
- ↑ Metron matka-aikataulukko lansimetro.fi. Viitattu 6.4.2017.[vanhentunut linkki]
- ↑ HSL: [hsl.fi/reittiopas Reittiopas]
- ↑ Soukan venesatama Venesatamat. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 7.4.2017.
- ↑ Rantaraitti Espoon kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Hentman, Raija: Uusi pääkaupunkiseudun retkeilyopas, s. 183–184. Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-588-9
- ↑ a b Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Soukan kulttuuriliike r.y. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Soukka-seura r.y.
- Soukan kartta
- Yleistä tietoa 1960–1970-lukujen suomalaisista lähiöistä (Arkistoitu – Internet Archive)
