Sottunga
Sottunga on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Parainen ja Vårdö. Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer, ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6] Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta.
| Sottunga | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Sottunga vuonna 2004 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 766 |
| Hallinnollinen keskus | Sottunga |
| Perustettu | 1959 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
28,06 km² 306:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
342,44 km² 251:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 28,04 km² |
| – sisävesi | 0,02 km² |
| – meri | 314,38 km² |
| Väkiluku |
113 309:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 4,03 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 10,9 % |
| – 15–64-v. | 52,5 % |
| – yli 64-v. | 36,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 93,0 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero |
18,00 % 11:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Christer von Essen |
| www.sottunga.ax | |
Ahvenanmaan maakuntahallitus ilmoitti, että Sottungan kunta olisi liitetty johonkin ympäröivään kuntaan viimeistään vuoden 2019 vaaleihin mennessä sen talousvaikeuksien vuoksi.[7] Kunta on kuitenkin vuonna 2024 edelleen itsenäinen.
Maantiede
muokkaaSottunga sijaitsee Ahvenanmaan saariston itäosassa, jossa Kihdin selkä erottaa sen Turun saaristosta. Eteläpuolella on Kökarinselkä ja luoteessa kunnan alue ulottuu Vårdön ja Kumlingen väliselle Teilin merenselälle. Sottunga on asukasluvultaan Suomen pienin kunta: siellä oli 113 asukasta 31. elokuuta 2024.[2] Enimmillään Sottungassa on asunut noin 400 asukasta 1920-luvulla. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen; asukkaista 93,0 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia.[4]
Sottungan pinta-ala on 342,44 km² (1. tammikuuta 2022), josta 28,04 km² maata, 0,02 km² sisävesiä ja loput 314,38 km² merta.[1] Sottunga koostuu useista saarista, joista vain kolmella on asutusta. Normaalisti sanalla Sottunga tarkoitetaan suurinta näistä saarista. Toiseksi suurin saari on pääsaaresta luoteeseen sijaitseva Mosshaga. Sottungan saaret ovat matalia: korkein maastonkohta ulottuu vain 15 metrin korkeudelle merenpinnasta.[8]
Kylät
muokkaaKunnassa on 6 kylää: Finnö, Husö, Hästö, Mosshaga, Sottunga ja Södö.[9]
Historiaa
muokkaaYleisin selitys Sottunga-nimen alkuperästä on, että sana sottunga on ollut asuttua paikkaa tarkoittava yleisnimi.[10] Ensimmäiset asukkaat saapuivat Sottungan saarille 1000- ja 1100-lukujen tienoilla. Kyseessä on todennäköisesti Ahvenanmantereelta tulleiden eränkävijöiden tilapäinen asutus, joka vakiintui aikaa myöten.[8]
Sottunga mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1400-luvulla ja Föglön seurakuntaan kuuluvana kappelina vuonna 1544. Sottungan seurakunta itsenäistyi vuonna 1914, mutta nykyisin Sottunga, Föglö ja Kökar muodostavat Ahvenanmaan eteläisen saaristoseurakunnan.[11]
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf oleskeli Sottungassa vuonna 1800 muutaman päivän odottaessaan myrskyn tyyntymistä matkallaan Pietariin. Kuninkaan nimikirjaimet ja vuosiluku on hakattu Södön saaren rantakallioon.[8]
Södön saarelta kaivettiin rautamalmia vuosina 1843–1847. Parhaimmillaan kaivos työllisti 35 miestä.[12]
Sottungasta on 1900-luvun alkupuolella käytetty suomenkielistä nimeä Sottunka.[13]
Talous
muokkaaMerkittävimmät elinkeinot ovat maanviljelys ja kalastus, joista saa toimeentulonsa yli neljäsosa sottungalaisista. 2010-luvun puolessavälissä Sottungassa oli Suomen paras huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa oli 0,91 ei-työssäkäyvää henkilöä. Silti jatkuvasti kasvavat vanhustenhoitokulut käyvät liian kalliiksi: Ahvenanmaan maakunta tuki vuonna 2016 Sottungan vanhustenhoitoa 200 000 eurolla.[7][14]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat sijoitustoimintaa harjoittava Horsvik Ab ja Sottunga Skärgårdsturism Ab. Muiden yhteisövero-osuus ei ylittänyt tuhatta euroa.[15]
Väestö
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Sottungassa ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Sottungassa oli 92 asukasta, joista 86 asui haja-asutusalueilla ja 6:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[17]
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Sottungassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
- Ahvenanmaan eteläinen saaristoseurakunta (ruots. Ålands södra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Föglön ja Kökarin kuntien alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sottungan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[19]
Entiset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sottungan kunnan nykyisellä alueella.[18]
- Sottunga församling (liitetty Ahvenanmaan eteläiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Hallinto
muokkaaSottungan kunnanvaltuustossa istuu yhdeksän kunnanvaltuutettua. Vuoden 2023 kuntavaaleissa kaikki valtuutetut valittiin Sottunga kommunalvalskandidater 2023 -listalta.[20]
Palvelut
muokkaa
Pienuudestaan huolimatta kunnassa on useita palveluita: päiväkoti sekä vasta remontoitu peruskoulu, jossa on periaatteessa luokat 1–9. Keväällä 2018 yläasteen oppilaita oli kaksi. Heitä opetettiin vuoropäivin Sottungassa ja Föglössä. Ala-asteen oppilaita ei ollut lainkaan. Koulun liikuntasalia saavat käyttää muutkin kunnan asukkaat.[21] Keskustassa on myös osuuskauppa ja postikonttori, jossa toimii myös lääkekaappi. Etätyöntekoa tuetaan kattavan laajakaistaverkon avulla.[22]
Vuonna 2012 lakkautetun pankkikonttorin tiloissa toimii kesäisin taidegalleria. Helikopterin laskeutumispiste löytyy hätätapauksia varten. Sottungan kunta sähköistettiin vuonna 1959.
Liikenneyhteydet
muokkaaSottungaan pääsee Ålandstrafikenin lautalla Korppoon Galtbystä ja Lumparlandin Långnäsistä. Lautta pysähtyy kunnan alueella myös Husön saarella.
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaSottungan alue on historiallisesti ruotsinkielistä aluetta. Sottungan ruotsinkielinen murre luetaan ahvenanmaanruotsin Itä-Ahvenanmaan murteisiin. Ahvenanmaa muodostaa linkin Suomen ruotsalaismurteista Uplannin ja Sörmlannin murteisiin. Ahvenanmaan saaristossa puhuttava Itä-Ahvenanmaan murre on muuta Ahvenanmaata lähempänä muita suomenruotsin variantteja.[23]
Nähtävyyksiä
muokkaa
- Sottungan puukirkko on sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1661. Nykyinen kirkko on rakennettu palon jälkeen vuonna 1728. Kirkko on Suomen pienin puukirkko.
- Kotiseutumuseo
- Södön rautakaivokset 1800-luvulta[24]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 151. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ a b Suomen pienin kunta kaatuu vanhustenhoidon kuluihin 18.9.2016. Iltalehti. Viitattu 18.9.2016.
- ↑ a b c Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 153–155. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik- och utredningsbyrå (ÅSUB). Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sottungan historia Sottungan kunta. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 5.4.2010.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964). Helsinki: Otava.
- ↑ Södö gruvorna Sottunga. Arkistoitu 13.2.2018. Viitattu 12.2.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1921, s. 19. (Suomen virallinen tilasto 6: 57) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1923. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.10.2011).
- ↑ Suomen surkein huoltosuhde löytyy Kivijärveltä Iltalehti. 16.1.2016. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Sottunga yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kommunalval Sottunga valresultat.ax. Viitattu 15.7.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Sottunga grundskola Sottunga. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Näringsliv & service Sottunga. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Suomenruotsin murteet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.9.2024.
- ↑ Tekemistä Åland travel. Arkistoitu 13.2.2018. Viitattu 12.2.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa