Siuntion rautatieasema
Siuntion rautatieasema (lyh. Sti, ruots. Sjundeå järnvägsstation) on rautatieasema Rantaradalla. Asema on maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-, L- ja U-junien pääteasema. Kaikki junat käyttävät raidetta 2 lukuun ottamatta H-junia, jotka käyttävät raidetta 1[4].
| Siuntio | |
|---|---|
| Sjundeå | |
 |
|
| Perustiedot | |
| Lyhenne | Sti |
| Rataosa | Helsinki–Turku |
| Sijainti | |
| Osoite | Ratapihantie, 02580 Siuntio |
| Kunta | Siuntio |
| Vyöhyke | D |
| Etäisyydet |
Kirkkonummi 13,8 km Päivölä 7,5 km |
| Avattu | 1.9.1903 |
| Liikenne | |
| Käyttäjiä | 372 / vrk. (10 / 2006) [1] |
| Liikennöitsijä(t) | VR-Yhtymä |
| Lähijunat | H U Y L |
| Vaihtoyhteydet | 181, 182 |
| Matkustajalaituri(t) | |
| Korkeus | 55 cm; 26,5 cm, raiteen 2 laituri osittain painunut [1] |
| Lyhin ja pisin pituus | 112 m; 176 m[2] |
| Pinnoite | Asfaltti |
| Laiturikatokset | Puiset, 2 kpl / laituri |
| Asemarakennus | |
| Suunnittelija | Bruno Granholm |
| Materiaali | puu |
| Rakennettu | 1898–1899[3] |
| Ratapiha | |
| Raiteisto | 2 laituriraidetta |
 Aseman laiturit. |
|
|
|
|
Nykyisin yksityisasuntona toimiva asemarakennus on rakennettu 1898–1899 arkkitehti Bruno Granholmin piirustusten mukaan.[5] Asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni ja ratapihalta johdettiin teollisuusraide lounaaseen tiilitehtaalle. Siuntion asemanseutu oli radan alkuaikoina harvaan asuttua aluetta ja sijaitsi viiden kilometrin päässä Siuntion kirkonkylästä etelään, kirkolta Pikkalaan ja Helsingin ja Tammisaaren väliselle maantielle johtaneen kylätien varrella.[6]
Siuntion asema jäi lokakuussa 1944 Porkkalan vuokra-alueelle. Vuokra-ajan päätyttyä asema avattiin jälleen normaalille liikenteelle toukokuussa 1956. 1960-luvulla Siuntion asemanseutu alkoi kasvaa kunnan tärkeimmäksi taajamaksi ohi kirkonkylän. Seuraavalla vuosikymmenellä asemakylä oli jo selvästi kirkonkylää suurempi asutuskeskittymä, ja myös pääosa kunnallisista ja kaupallisista palveluista oli siirtynyt sinne.[6]
Tavaraliikenne Siuntion asemalla lopetettiin vuonna 1990 ja lipunmyynti suljettiin 1991. Aseman itäpuolinen tasoristeys poistettiin käytöstä alikulun valmistuttua syksyllä 1992. Junasuoritus toimi pari vuotta uudessa laiterakennuksessa, kunnes rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön vuonna 1993. Vanha asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Ratahallintokeskukselta Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007.[6]
Kuvagalleria
muokkaa-
Kyltit Siuntion rautatieasemalla. -
Siuntion rautatieasema talvella. -
Siuntion asemalaiturit. -
Siuntion rautatieasema tammikuussa 2024. -
Asemarakennus takaa. -
Asemarakennuksen itäpääty -
Asemarakennuksen länsipääty. -
Asemalaituri tammikuussa 2024.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Rantaradan Helsinki–Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (s. 43/41 & 118) Ratahallintokeskus. Viitattu 12.5.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Verkkoselostus 2010, s. 78. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 12.5.2009).[vanhentunut linkki]
- ↑ Sirkka Valanto: Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, s. 82. Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 1982.
- ↑ Siuntio junalahdot.fi. Viitattu 9.1.2024.
- ↑ Museovirasto: Siuntion asema ja asemanseutu
- ↑ a b c Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 31. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siuntion rautatieasema Wikimedia Commonsissa
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
