Saamelaiskirkko
Inarin saamelaiskirkko sijaitsee Inarin kirkonkylällä.[1]
| Inarin saamelaiskirkko | |
|---|---|
 Kirkko kesäkuussa 2003 |
|
| Sijainti | Inari |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Inarin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1951 |
| Suunnittelija | Inkeri Visanti, Antero Pernaja |
| Materiaali | puu |
 |
|
Inarin ensimmäiset kirkot rakennettiin Pielpajärvelle. Asutuksen lisäännyttyä keskustaajamassa sinne rakennettiin kirkko, joka otettiin käyttöön 1895 ja joka tuhoutui talvisodan pommituksessa 4. helmikuuta 1940. Sodan jälkeen päätettiin rakentaa uusi kirkko, jota varten saatiin varat Luterilaisten kirkkojen maailmanneuvoston kautta Amerikan luterilaiselta kirkolta. Kirkon ensimmäiset piirustukset laati Inkeri Visanti ja lopulliset Antero Pernaja. Laura Järvi-Larkaksen jo 1960 suunnittelema kellotapuli rakennettiin vasta kirkon peruskorjauksen yhteydessä 1982.[1]
Kirkon vihki käyttöön juhannuksena 1952 Oulun hiippakunnan piispa Väinö Malmivaara ja vihkimiseen osallistuivat Luterilaisten kirkkojen maailmanliiton edustaja sekä Amerikan luterilaisten kirkkojen edustaja. Vihkimisen yhteydessä oli myös Inarin seurakunnan 300-vuotisjuhla. Kirkkoa on peruskorjattu kahteen otteeseen, 1982 ja 2011. Jälkimmäisen korjauksen jälkeen kirkon siunasi käyttöön Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi. [1]
Kirkon alttaritaulun Kristuksen ilmestyminen vaeltavalle saamelaisperheelle (260x86 cm öljymaalaus kankaalle) maalasi 1937 professori Väinö Saikko. Taulu pelastettiin pommituksessa tuhoutuneesta kirkosta ja sijoitettiin uuteen kirkkoon. Taululla Saikko oli voittanut opetusministeri Uuno Hannulan aloitteesta käydyn kilpailun alttaritauluista.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Inarin saamelaiskirkko Inarin seurakunta. Arkistoitu 27.6.2019. Viitattu 3.3.2015.
- ↑ Pekka Rönkkö: Noitarummusta kirkkauden kruunuun. Lapin kirkkomaalauksia keskiajalta nykypäivään, s. 150-152. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-005-4
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saamelaiskirkko Wikimedia Commonsissa
