Sörnäisten satama
Sörnäisten satama oli Helsingin Sörnäisissä Kruunuvuorenselän rannalla vuosina 1863–2008 toiminut satama. Se jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan.[1] Alueelle jäi ainoastaan Hanasaaren voimalaitoksen hiilisatama. Sataman lakkauttamisen jälkeen alueelle on rakennettu uutta asuinaluetta, josta käytetään nimeä Kalasatama.[2] Myös Sompasaaren ja Nihdin vanhat satama-alueet rakentuvat hiljalleen asuinalueiksi.
| Sörnäisten satama | |
|---|---|
 Satamanostureita Sompasaaressa. Taustalla Pohjoisranta. |
|
| Sijainti | |
| Sijainti | Sörnäinen, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Yksityiskohtia | |
| Avattu | 1863 |
| Omistaja | Helsingin Satama |
| Tyyppi | rahti- ja matkustajasatama |
Historia
muokkaa
Alkuaikoinaan Sörnäisten satama toimi ennen kaikkea puutavaran vientisatamana.[3] Satamana se oli toissijainen Eteläsatamaan nähden. Alueen vesi oli matalaa ja etäisyys keskustaan pitkä. Liikenne rajoittui kauttakulkuun, koska varastointi alueella oli vaikeaa. 1870- ja 1880-luvuilla oloja parannettiin muun muassa ruoppaustoimenpiteillä ja uusilla laitureilla.[4]
Vuonna 1889 Sörnäisiin perustettiin myös öljysatama, jonka kautta kulki 80 % Suomen öljystä.[5] Öljyn tuonti aiheutti kasvupaineita, ja sataman laajentamista suunniteltiin Mustikkamaalle.[5] Paloturvallisuussyistä koko öljysatama siirrettiin kuitenkin vuonna 1938 Herttoniemen satamaan, jossa se toimi vuoteen 1992 asti.[6] Lisäksi Laajasalon öljysatama rakennettiin Kruunuvuorenrantaan 1950-luvulla.[3]
Sörnäisten satama kasvoi nopeasti, koska alue oli lähes rakentamaton ja laivaväylät olivat helposti toteutettavissa.[3] Työntekijät oli edullista asuttaa läheisiin Sörnäisten, Kallion, Hermannin ja Vallilan kaupunginosiin.[3] Ympäristöön alkoi rakentua paljon teollisuusrakennuksia, kuten teurastamo, tynnyrisitomo, olutpanimo ja asfalttitehdas.[7] Satama oli tunnettu muun muassa kapakoista ja bordelleistaan, ja sillä oli lisäksi oma palokuntansa.[8]
Myöhemmin satama toimi etupäässä tuontisatamana, mutta sen alueella oli myös kalastussatama ja sen läheisyydessä kalasäilyketehtaita. Satama tunnettiin Suomen hedelmä- ja vihannestuonnin keskuksena.[3] Alueella sijaitsevaa Hansaterminaalia käyttivät laivat, jotka kuljettivat myös matkustajia.
1950-luvulta lähtien satama-aluetta laajennettiin huomattavasti täyttämällä merialueita. Tällöin muun muassa Hanasaari, Sompasaari ja Nihti liitettiin mantereeseen. Sompasaaren nimeä alettiin joissakin yhteyksissä käyttää koko Sörnäisten satamasta, ja nimi esiintyi myös satamaan ohjaavissa tienviitoissa. Sompasaari toimi jonkin aikaa myös autolauttasatamana. Vuonna 2008 Sörnäisten sataman kautta kulki yli 300 000 kuorma-autoa. Raskaalla liikenteellä oli suora vaikutus kantakaupungin liikenteeseen ja meluun,[3][9] kun taas uudessa Vuosaaren satamassa liikenne saatiin ohjattua suoraan Kehä III:lle.
Sataman lakkauttamisen jälkeen osa alueesta muuttui väliaikaisesti joutomaaksi, johon perustettiin muun muassa ulkoilmakahvila ja Sompasauna. Hiljalleen asuinrakentaminen eteni Kalasatamasta yhä etelämmäksi, ja viimeinen rakentamisesta vapaa alue Nihdissä suljettiin muulta toiminnalta kesällä 2021.
»Kun satama siirrettiin Vuosaareen, alue tyhjeni. Se muuttui urbaaniksi joutomaaksi, jonka rannoilla keinui unohdettuja veneitä. Graffitimaalarit ja nuoret löysivät tilan. Seiniin syntyi kuvioita ja nuorilla kuskeilla oli tilaa kaasutella. Tyhjältä kentältä näkyivät kaupungin paraatirakennusten valot ja jäänmurtajat.»
(toimittaja Anna-Liisa Haavikko[10])
Raideyhteys
muokkaa- Pääartikkeli: Sörnäisten satamarata
Sataman käyttöönotosta lähtien sinne johti Pasilasta Suomen ensimmäinen satamarata, joka alkujaan kulki nykyisen Teollisuuskadun vartta ja Junatietä pitkin. Rata mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta.[3] Vuonna 1965 satamarata siirrettiin kulkemaan Vallilanlaakson läpi Hermannin rantatietä mukailevalle osuudelle, jota on kutsuttu myös Kumpulan radaksi.[11] Uuteen ratayhteyteen kuului Itä-Pasilan alittava Pasilan rautatietunneli. Näin tehtiin ennen kaikkea liikennejärjestelyjen vuoksi, koska satama-alueen reunaa pitkin kulkee Itäväylä. Kulosaaren sillan länsipää kulki osittain satama-alueen yli. Satamarata purettiin sataman lakkauttamisen jälkeen vuosina 2009–2010.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Puintila, Lauri: Sörnäisten satama muuttaa yhdessä yössä Helsingin Sanomat. 17.11.2008. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ Kalasatama – Tulevaisuuden merellinen kaupunginosa kantakaupungissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin kaupunki. 28.9.2009. Arkistoitu 14.5.2010. Viitattu 27.11.2020.
- ↑ a b c d e f g Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ Erävuori, Jukka: Helsingin sataman ja satamahallinnon historia, s. 62–63. Helsingin kaupunki, 1981. ISBN 951-771-285-5
- ↑ a b Mustonen, Pertti: Satama – Sitkeä taistelu yhteishyvän puolesta, s. 25. Helsingin Satama, 2009. ISBN 978-952-223-187-1
- ↑ Historia Port of Helsinki. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ Junatie – väyläympäristöstä kaupunkitilaksi | Ilmoittautumiskutsukilpailu (pdf) (s. 12 Alueen historia) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.7.2021.
- ↑ Sundgren, Eva: Sörnäinen, entinen satama- ja teollisuusalue 25.6.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2024.
- ↑ Vuosaaren sataman maaliikenneyhteydet: Tiivistelmä radan yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmista (pdf) Väylävirasto. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ Haavikko, Anna-Liisa: Pilvenpiirtäjien varjossa – radioessee Kalasatamasta muistuttaa sataman kolmesta vaiheesta Yle. 23.8.2020. Viitattu 14.3.2023.
- ↑ Kumpulan satamarata käyttöön (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 15.4.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten satama Wikimedia Commonsissa
- Palonen, Ville: Helsingin Kalasataman paikalla oli hurja satama, jota poliisikin vältteli – uusille asukkaille jaetaan värikäs historiikki Kirkko ja kaupunki. 31.10.2019. Viitattu 27.11.2020.
- Kartta Sörnäisten satamasta. Port of Helsinki, Sörnäisten satama . Arkistoitu 21.2.2007 . Viitattu 27.11.2020.