Ryöstö
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ryöstö on Suomen rikoslaissa määritelty rikos, jossa toisen omaisuutta anastetaan tai otetaan luvatta käyttöön väkivallan tai sen uhan avulla. Ero varkauteen on se, että ryöstö sisältää ihmiseen kohdistuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa.
Ryöstö tuomitaan tekotavan mukaan aina joko perusmuotoisena tai törkeänä. Lievää tekomuotoa ei ole laissa määritelty, koska tällöin tekijää ei tuomita ryöstöstä vaan niistä muista rikoksista, joita teko sisältää, kuten esimerkiksi varkaudesta ja lievästä pahoinpitelystä.
Määritelmä rikoslaissa
muokkaa"1 § Ryöstö. Joka
- 1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta taikka
- 2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,
- on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
- Yritys on rangaistava.
- Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten ottamansa omaisuuden.
- Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää." [1]
"2 § Törkeä ryöstö. Jos ryöstössä
- 1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
- 2) rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
- 3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä tai
- 4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa,
- ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
- Yritys on rangaistava." [2]
Oikeuskäytäntö
muokkaaVuonna 2008 kaikista ryöstöistä tuomittiin perusmuotoisina ryöstöinä 87 % ja törkeinä ryöstöinä 13 %.
- Ryöstöstä tuomittiin yksittäisrikoksena 417 syytettyä. Yhdessä tapauksessa päädyttiin 60 päiväsakon sakkorangaistukseen (0 %), ehdollisia vankeusrangaistuksia tuomittiin 171 (41 %), yhdyskuntapalvelua 28 (7 %) ja ehdottomia vankeusrangaistuksia 213 (51 %). Yksittäisrikoksissa keskipituus oli ehdollisissa vankeusrangaistuksissa 7,3 kuukautta ja ehdottomissa 12,7 kuukautta.[3]
- Törkeästä ryöstöstä tuomittiin yksittäisrikoksena 63 henkilöä. Tuomioista kuudessa rangaistus oli ehdollista vankeutta (10 %) ja 57:ssä ehdotonta vankeutta (90 %). Ehdottomien vankeusrangaistusten keskimääräinen pituus oli 42 kuukautta.[3]
Ryöstöt on yksi niistä rikoslajeista, joissa nuorten rikoksentekijöiden osuus tekijöistä on suurimpia. Vuonna 2017 ryöstöihin syylliseksi epäillyistä jopa 39,2 prosenttia oli 15–20-vuotiaita.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Rikoslain 31. luvun 1 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ Rikoslain 31. luvun 2 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ a b Tilastokeskuksen Tilastot > Oikeus > Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
- ↑ Rikos- ja pakkokeinotilasto - Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2017 Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ryöstö Wikimedia Commonsissa
