Ruud van Nistelrooy
Rutgerus Johannes Martinus van Nistelrooij ( kuuntele ääntämys (ohje), s. 1. heinäkuuta 1976 Oss, Pohjois-Brabant, Alankomaat), kansainvälisesti Ruud van Nistelrooy, on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Nistelrooy pelasi urallaan muun muassa Manchester Unitedissa sekä Real Madridissa. Hänen pelipaikkansa oli hyökkääjä. Urallaan hän voitti sekä pääsarjamestaruuden että pääsarjan maalikuninkuuden Alankomaissa, Englannissa ja Espanjassa.
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Rutgerus Johannes Martinus van Nistelrooij | ||
Syntymäaika | 1. heinäkuuta 1976 | ||
Syntymäpaikka | Oss, Pohjois-Brabant, Alankomaat | ||
Pelipaikka | hyökkääjä | ||
Pituus | 188 senttimetriä | ||
Lempinimi | Van the Man The Flying Dutchman Van Gol Heppa | ||
Seura | |||
Seura | Leicester City | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1994–1997 | Den Bosch | 69 | (17) |
1997–1998 | Heerenveen | 31 | (13) |
1998–2001 | PSV Eindhoven | 67 | (62) |
2001–2006 | Manchester United | 150 | (95) |
2006–2010 | Real Madrid | 68 | (46) |
2010–2011 | Hamburger SV | 36 | (12) |
2011–2012 | Málaga | 28 | (4) |
Yhteensä | 449 | (249) | |
Maajoukkue | |||
1998–2011 | Alankomaat | 70 | (35) |
Valmennusura | |||
2014–2016 | Alankomaat (apuv.) | ||
2018–2019 | PSV Eindhoven U19 | ||
2019–2022 | Alankomaat (apuv.) | ||
2021–2022 | Jong PSV | ||
2022–2023 | PSV Eindhoven | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Ura pelaajana
muokkaaVan Nistelrooy aloitti ammattilaisuransa kaudella 1993–1994 tuolloin Alankomaiden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneessa Den Boschissa, jossa hän pelasi keskikenttäpelaajana. Siirryttyään pääsarjatason joukkueeseen Heerenveeniin, hän alkoi pelata keskushyökkääjänä. Vuonna 1998, 22. syntymäpäivänään, hän siirtyi PSV:hen silloisella Alankomaiden siirtosummaennätyksellä.
Van Nistelrooy vastasi odotuksiin tekemällä ensimmäisellä kaudellaan PSV:ssä 31 maalia 34 ottelussa. Hänet äänestettiin kauden päätteeksi Alankomaiden vuoden pelaajaksi. Toisella kaudellaankin tahti pysyi samankaltaisena hänen onnistuttuaan maalinteossa 29 kertaa.
Manchester United yritti hankkia Van Nistelrooyn jo vuonna 2000, mutta ennen 2000 EM-kilpailuja tullut paha polvivamma esti siirron. Siirto Manchester Unitediin tapahtui lopulta 19 miljoonan punnan siirtosummalla huhtikuussa 2001.
Ensimmäisenä kautenaan Manchester Unitedissa Van Nistelrooy teki 32 Valioliiga-ottelussa 23 maalia. Mestarien liigassa hän onnistui tekemään 10 maalia ja kauden päätteeksi hänet äänestettiin Englannin vuoden pelaajaksi. Seuraavalla kaudella, 2002–2003, Van Nistelrooy teki 25 liigamaalia johdattaen seuransa Englannin-mestaruuteen. Tehdessään 14 maalia eurokentillä, hän rikkoi yhden kauden aikana eurocup-otteluissa tehtyjen maalien seuraennätyksen.
Van Nistelrooy aloitti kauden 2003–2004 vahvasti tehden kahdessa ensimmäisessä ottelussa kummassakin kaksi maalia. Hän onnistui tekemään myös sadannen maalinsa Manchester Unitedissa ottelussa Evertonia vastaan 7. helmikuuta 2004. Kaudella 2004–2005 hän oli Mestarien liigan paras maalintekijä kymmenellä osumallaan.
Van Nistelrooy teki Manchester Unitedin paidassa 150 maalia 219 ottelussa, ollen seuran historian kahdeksanneksi paras maalintekijä. Vuonna 2006 hän siirtyi Real Madridiin, siirtosopimuksen arvoksi arveltiin noin 15 miljoonaa. Van Nistelrooy on tehnyt toiseksi eniten maaleja Mestarien liigan historiassa, hänen edellään on vain entinen joukkuetoveri Raúl.
Ensimmäisellä kaudellaan Real Madridissa Van Nistelrooy voitti Primera Divisiónin mestaruuden ja oli 25 maalillaan sarjan paras maalintekijä. Yhteensä hän teki 33 maalia, kun mukaan lasketaan Mestarien liigan 6 maalia ja Copa del Reyn 2 maalia. Real Madrid uusi mestaruuden kaudella 2007–2008, mutta Van Nistelrooy pelasi hieman vähemmän keväällä sattuneen nilkkavamman vuoksi. Hän onnistui kuitenkin maalinteossa kaikkiaan 20 kertaa. Syksyllä 2008 hän loukkasi jo vuonna 2000 leikatun oikean polvensa, mikä piti hänet sivussa koko loppukauden.
Siirtyessään Real Madridiin Van Nistelrooy oli John Metgodin ja Clarence Seedorfin jälkeen vasta seuran historian kolmas alankomaalaispelaaja. Sittemmin joukkueeseen ovat liittyneet hänen maanmiehensä Royston Drenthe, Klaas-Jan Huntelaar, Arjen Robben, Wesley Sneijder ja Rafael van der Vaart.[1]
Van Nistelrooyn aikaa Realissa varjostivat loukkaantumiset ja peliaika jäi kovin vähäiseksi. Lopulta hän siirtyi tammikuussa 2010 Saksan Bundesliigassa pelaavaan Hamburger SV:n puolentoista vuoden sopimuksella.[2] Hän teki ensiesiintymisensä seurassa tullessaan vaihdosta kentälle viimeiseksi kahdeksi minuutiksi 3–3-tasapelissä Kölniä vastaan 6. helmikuuta. Hän teki ensimmäiset 2 maalia seuralle 13. helmikuuta 2010 3–1-voitossa Stuttgartista ottelun 75. ja 77. minuutilla. 11. maaliskuuta 2010 Van Nistelrooy teki ensimmäisen Eurooppa-liiga-maalinsa 40. minuutilla ottelussa Anderlechtiä vastaan.
15. elokuuta 2010 hän teki ensimmäisen hattutemppunsa seuralle 5–1-voitossa Torgelower SV Greifistä Saksan cupin ensimmäisellä kierroksella. 21. elokuuta 2010 kauden avausottelussa 2–1-voitossa Schalkesta hän teki kaksi maalia. Siinä pelissä hän pelasi kaveriaan ja entistä seuratoveriaan Raúlia vastaan, joka teki Bundesliiga-debyyttinsä.
2. kesäkuuta 2011 espanjalaisseura Málaga ilmoitti tehneensä vuoden mittaisen sopimuksen Van Nistelrooyn kanssa.[3] Hänet esiteltiin joukkueen uutena pelaajana noin 15 000 kannattajan edessä La Rosaledalla.[4]
Van Nistelrooy ilmoitti uransa lopettamisesta toukokuussa 2012.[5]
Maajoukkue
muokkaaEnsiesiintymisensä Alankomaiden maajoukkueessa Van Nistelrooy teki 1–1-tasapeliin päättyneessä ottelussa Saksaa vastaan 18. marraskuuta 1998.
Van Nistelrooy pelasi arvokilpailuissa kolme kertaa. Vuoden 2004 EM-kilpailuissa hän teki neljä maalia ollen turnauksen toiseksi paras maalintekijä yhdessä Manchester Unitediin turnauksen jälkeen siirtyneen Wayne Rooneyn kanssa (paras maalintekijä oli Tšekin Milan Baroš). Alankomaat ylsi turnauksessa lopulta välieriin, joissa se hävisi isäntämaa Portugalille. Hän oli mukana myös vuoden 2006 MM-kilpailuissa, joissa Alankomaiden tie katkesi niin ikään tappioon Portugalia vastaan, tällä kertaa neljännesvälierissä. Van Nistelrooy pelasi turnauksessa avauskokoonpanossa kaikissa Alankomaiden alkulohko-otteluissa tehden yhden maalin, mutta joutui istumaan penkillä Portugali-ottelun. Kesällä 2008 Van Nistelrooy otti jälleen osaa EM-kilpailuihin, joissa Alankomaat putosi Venäjälle puolivälierissä jatkoajan jälkeen. Van Nistelrooy pelasi turnauksessa kolme ottelua ja teki kaksi maalia.
Van Nistelrooy ilmoitti maajoukkueuransa päättämisestä elokuussa 2008[6] mutta palasi vielä maajoukkueeseen muun muassa muutamiin vuoden 2012 EM-kisojen karsintaotteluihin. Viimeisen maaottelunsa hän pelasi maaliskuussa 2011 ja kaikkiaan hän esiintyi maajoukkueessa 70 ottelussa, joissa hän teki 35 maalia.[7]
Ura valmentajana
muokkaaPelaajauransa jälkeen van Nistelrooy on toiminut valmennustehtävissä. Hän aloitti yhdessä André Ooijerin, Joonas Kolkan ja Boudewijn Zendenin kanssa PSV Eindhovenin organisaatiossa juniorivalmentajana kesällä 2013.[8] PSV:n tehtäviensä ohella van Nistelrooy toimi Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajana 2014–2016 Guus Hiddinkin ja Danny Blindin valmennustiimeissä sekä 2019–2022 Ronald Koemanin ja Louis van Gaalin valmennustiimissä.[9][10]
PSV:n organisaatiossa van Nistelrooy nousi kesällä 2019 alle 19-vuotiaiden joukkueen päävalmentajaksi.[11] Keväällä 2022 vahvistettiin, että van Nistelrooy korvaa Roger Schmidtin PSV Eindhovenin edustusjoukkueen päävalmentajana kaudella 2022/23.[12] Van Nistelrooy luotsasi PSV:n Alankomaiden supercupin ja Alankomaiden cupin mestariksi. Menestyksestä huolimatta van Nistelrooy erosi tehtävästään ennen viimeistä Eredivisien kierrosta toukokuussa 2023. Joukkue oli varmistanut jo liigassa kakkossijan. Van Nistelrooy kertoi eronsa taustalla olevan tuen puutteen seurassa.[13]
Saavutukset
muokkaaPelaajana
muokkaa- Alankomaiden pääsarjamestaruus: 2000 ja 2001
- Alankomaiden supercupin voitto: 1998
- Eredivisien paras maalintekijä: 1999 ja 2000
- Vuoden pelaaja Alankomaissa: 1999 ja 2000
- Englannin pääsarjamestaruus: 2003
- Valioliigan paras maalintekijä: 2003
- FA Cupin voitto: 2004
- Englannin liigacupin voitto: 2006
- FA Community Shieldin voitto: 2003
- Mestarien liigan paras maalintekijä: 2002, 2003, 2005
- Espanjan pääsarjamestaruus: 2007, 2008
- Primera Divisiónin paras maalintekijä: 2007
- Espanjan supercupin voitto: 2008
- FIFA 100
Valmentajana
muokkaa- Alankomaiden cupin voitto: 2023
- Alankomaiden supercupin voitto: 2023
Lähteet
muokkaa- ↑ El octavo pasajero Real Madrid. Viitattu 3.1.2008.
- ↑ Van Nistelrooy siirtyy Saksaan MTV3. Viitattu 23.1.2010]
- ↑ Presentación de Ruud Van Nistelrooy en La Rosaleda como nuevo jugador del Málaga Club de Futbol Málaga CF. Viitattu 3.6.2011. (espanjaksi)
- ↑ Presentación galáctica de Van Nistelrooy ante 15.000 personas Marca. Viitattu 3.6.2011. (espanjaksi)
- ↑ Hollantilainen maalitykki lopettaa Yle Urheilu. Viitattu 14.5.2012.
- ↑ Van Nistelrooy zet punt achter interlandloopbaan KNVB. Viitattu 5.8.2008.
- ↑ Netherlands – Record International Players 5.7.2018. rsssf. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
- ↑ Van Nistelrooy, Ooijer, Kolkka and Zenden undertake internship 22.6.2013. PSV. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Van Nistelrooy set for Netherlands role 28.3.2014. ESPN. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Stekelenburg assistent Koeman; ook Van Nistelrooij tijdens EURO2020 17.12.2019. KNVB. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Van Nistelrooy appointed PSV U19 coach 25.6.2018. PSV. Arkistoitu 25.5.2023. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Ruud van Nistelrooy: PSV Eindhoven appoint former Manchester United striker as boss from the 2022-23 season 30.3.2022. BBC Football. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Ruud van Nistelrooy leaves PSV after complaining to the club over a 'lack of support' 24.5.2023. Goal.com. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruud van Nistelrooy Wikimedia Commonsissa
- Ruud van Nistelrooy Real Madridin sivustolla (espanjaksi)
- Ruud van Nistelrooy Alankomaiden kuninkaallisen jalkapalloliiton sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi)
- Ruud van Nistelrooy Football Database -sivustolla (englanniksi)
Edeltäjä: Roger Schmidt |
PSV Eindhovenin päävalmentaja 2022–5/2023 |
Seuraaja: ei nimetty |
1 van der Sar | 2 Jaliens | 3 Boulahrouz | 4 Mathijsen | 5 van Bronckhorst | 6 Landzaat | 7 Kuyt | 8 Cocu | 9 van Nistelrooy | 10 van der Vaart | 11 Robben | 12 Kromkamp | 13 Ooijer | 14 Heitinga | 15 de Cler | 16 Maduro | 17 van Persie | 18 van Bommel | 19 Vennegoor of Hesselink | 20 Sneijder | 21 Babel | 22 Timmer | 23 Stekelenburg | Valmentaja van Basten
1 van der Sar | 2 Ooijer | 3 Heitinga | 4 Mathijsen | 5 van Bronckhorst | 6 de Zeeuw | 7 van Persie | 8 Engelaar | 9 van Nistelrooy | 10 Sneijder | 11 Robben | 12 Melchiot | 13 Timmer | 14 Bouma | 15 de Cler | 16 Stekelenburg | 17 de Jong | 18 Kuyt | 19 Huntelaar | 20 Afellay | 21 Boulahrouz | 22 Vennegoor of Hesselink | 23 van der Vaart | Valmentaja van Basten
1993: Teddy Sheringham • 1994: Andy Cole • 1995: Alan Shearer • 1996: Alan Shearer • 1997: Alan Shearer • 1998: Chris Sutton, Dion Dublin, Michael Owen • 1999: Michael Owen, Dwight Yorke, Jimmy Floyd Hasselbaink • 2000: Kevin Phillips • 2001: Jimmy Floyd Hasselbaink • 2002: Thierry Henry • 2003: Ruud van Nistelrooy • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry • 2006: Thierry Henry • 2007: Didier Drogba • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Nicolas Anelka • 2010: Didier Drogba • 2011: Carlos Tévez, Dimităr Berbatov • 2012: Robin van Persie • 2013: Robin van Persie • 2014: Luis Suárez • 2015: Sergio Agüero • 2016: Harry Kane • 2017: Harry Kane • 2018: Mohamed Salah • 2019: Pierre-Emerick Aubameyang, Sadio Mané, Mohamed Salah • 2020: Jamie Vardy • 2021: Harry Kane • 2022: Mohamed Salah, Son Heung-min • 2023: Erling Braut Haaland • 2024: Erling Braut Haaland
1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Vuoden pelaaja: | Ronaldo | Beckham | Redondo | Effenberg | Zidane | Buffon | Deco | Gerrard | Ronaldinho | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden maalivahti: | Schmeichel | Kahn | Kahn | Kahn | Kahn | Buffon | Baía | Čech | Lehmann | Čech | Čech | Van Der Sar | Júlio César |
Vuoden puolustaja: | Hierro | Stam | Stam | Ayala | Carlos | Carlos | Carvalho | Terry | Puyol | Maldini | Terry | Terry | Maicon |
Vuoden keskikenttäpelaaja: | Zidane | Beckham | Mendieta | Mendieta | Ballack | Nedvěd | Deco | Kaká | Deco | Seedorf | Lampard | Xavi | Sneijder |
Vuoden hyökkääjä: | Ronaldo | Ševtšenko | Raúl | Raúl | Raúl | Van Nistelrooy | Morientes | Ronaldinho | Eto’o | Kaká | C. Ronaldo | Messi | Milito |
Vuoden valmentaja: | Lippi | Ferguson | Cúper | Hitzfeld | Del Bosque | Ancelotti Mourinho |
Mourinho Benítez |
Benítez Gazzajev |
Ramos Rijkaard |