Riitti

juhlameno, seremonia tai uskonnollinen toimitus

Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.[1]

Riitillä on tietty suorittamistapa ja se voi olla yksilön tai yhteisön suorittama. Useimmiten riitin suorittaa tehtävään erikoistunut henkilö, kuten šamaani tai pappi. Monissa kulttuureissa arkisetkin elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tapahtumat ovat saaneet seremoniallisen luonteen. Sosiologiassa riitillä voidaan viitata mihin tahansa symboliseen käyttäytymiseen, joka toistuu sopivina hetkinä ja ilmaisee tyylitellyssä muodossa jotakin ryhmän tai yksilön tunnustamaa arvoa tai päämäärää.

Nykyaikaisen riitintutkimuksen on katsottu alkavan skotlantilaisesta teologista ja orientalistista William Robertson Smithistä ja ranskalaisesta sosiologista Émile Durkheimista. Smith korosti uskonnollisen toiminnan merkitystä myös niissä kulttuureissa, joissa varsinaista uskontunnustusta ei ollut.

Durkheim korosti riitin merkitystä yhteisön identiteetille: ”Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.”[2]

Riitit on jaettu kolmeen pääryhmään.

  1. Kalendaaririitit ovat vuodenaikojen ja elinkeinokausien mukaan säännönmukaisesti toistuvia seremonioita. Myöhemmin kalendaaririitit on liitetty tiettyihin kalenteripäiviin. Näin esimerkiksi joulun, uuden vuoden tai juhannuksen juhlintaa on pidetty kalendaaririitteinä.
  2. Siirtymäriitit ovat useimmiten yhteisön järjestämiä seremonioita jotka liittyvät yksilön sosiaalisen aseman (statuksen) muutokseen (initiaatio). Siirtymäriitit ovat usein kolmivaiheisia; niihin liittyy irtautumisriittejä, vaihderiittejä ja liittymäriittejä. Siirtymäriitin tarkoitus on selittää yksilölle tai ryhmälle yhteisörakenteessa tapahtunut muutos. Siirtymäriittejä ovat muun muassa kastejuhla tai nimiäiset, konfirmaatio tai Prometheus-juhla, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivä, ylioppilasjuhlat, polttarit, avioliittoon vihkiminen ja lopulta hautajaiset.
  3. Kriisiriitit liittyvät ”kriittisiin” tapahtumiin kuten asuinpaikan vaihtoon, uuden asian aloittamiseen, mutta myös yllättäviin onnettomuuksiin. Kriisiriittien avulla yksilö ja yhteisö saavat apua kriisitilanteen ohittamiseen ja kestämiseen. Kriisiriitti voi olla esimerkiksi hiljaisen hetken viettäminen onnettomuuden jälkeen. Kriisiriitti on myös diasporassa elävien somalinaisten saar-riitti.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. Otavan suuri ensyklopedia: Riitti

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.