Rauni Luoma

Rauni Maria Erika Luoma (vuodesta 1939 Wikström, vuodesta 1957 Luoma-Ervi; 15. lokakuuta 1911 Helsinki – 12. tammikuuta 1996 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän tuli tunnetuksi erityisesti voimakastahtoisten ja itsenäisten naisten tulkitsijana^lähde?. Luoma esitti Jussi-palkitun nimiosan elokuvassa Niskavuoren Heta vuonna 1952. Vuonna 1985 hänet palkittiin Jussi-palkinnolla myös roolista vanhaemäntä Loviisana elokuvassa Niskavuori. Luoma näytteli Tampereen Työväen Teatterissa kahdeksan vuotta ja Suomen Kansallisteatterissa Helsingissä kaikkiaan 23 vuotta aina teatteriuransa loppuun saakka. Sitä ennen hän näytteli vuoden verran muun muassa Lahdessa, Viipurissa ja Turussa.

Rauni Luoma
Rauni Luoma vuonna 1962. (Kuva Salme Simanainen.)
Henkilötiedot
Koko nimi	Rauni Maria Erika Luoma
Syntynyt	15. lokakuuta 1911 Helsinki
Kuollut	12. tammikuuta 1996 (84 vuotta) Helsinki
Puoliso	Uno Wikström Aarne Ervi
Näyttelijä
Aktiivisena	1933–1972, 1984
Merkittävät roolit	Heta Harjula (Niskavuoren Heta 1952)
Palkinnot
Parhaan naispääosan Jussi 1953 Niskavuoren Heta
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Vahvojen roolitöiden lisäksi Luoma tunnettiin myrskyisästä yksityiselämästään^lähde?. Skandaaliavioliitto Uno Wikströmin kanssa päättyi eroon, sittemmin Luoma avioitui Aarne Ervin kanssa. Hänellä oli ensimmäisestä liitostaan yksi lapsi. Luoma palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1962.^lähde?

Lapsuus ja nuoruus

Rauni Luoma syntyi Juho Hermanni Luoman ja Dagmar Aleksandra Viola Lindqvistin kolmantena lapsena. Raunin isoveli Valio oli syntynyt 1909. Seuraava lapsi oli kuollut synnytyksessä, niinpä Dagmar Luoma ei uskaltanut synnyttää Raunia Oulussa, jossa perhe asui. Tuleva näyttelijä syntyi Helsingissä, missä hänet myös ristittiin kummivanhempiensa kodissa. Vain kymmenen kuukautta myöhemmin syntyi Raunin sisar, Dagmar Kaarina (Kaisu). Vuonna 1914 syntyi Luoman perheen kuopus, Mauri Juhana (Jusu).^lähde?

Lapsuutensa Luoma vietti enimmäkseen Oulussa. Hänen isänsä oli kotoisin Isostakyröstä, Pohjanmaalta. Raunin äidin juuret olivat Karjalohjalla Lönnhammarin kylässä. Siellä perhe myös vietti kesänsä. Sisällissodan aikana vuonna 1918 Luoman perhe oli Oulussa. Juho Luoma oli aktiivisesti valkoisten puolella, joten punaiset muodostivat perheelle turvallisuusriskin. Raunin isoäiti joutui puuttumaan sekä valkoisen että punaisen puolen harjoittamaan väkivaltaan. Luoman perheen kävi hyvin, sillä valkoiset valtasivat Oulun melko varhaisessa vaiheessa.^lähde?

Oulussa Luoma suoritti kansakoulun ja viisi luokkaa Oulun yhteiskoulua. Ruotsin kieli sujui, matematiikka ei. Hän jäi jopa luokalleen heikon matematiikan takia. Nuorta Luomaa inspiroivat erityisesti maantiede ja historia. Ystävineen hän harrasti muun muassa partiotoimintaa. Kesällä 1930 Rauni Luoma työskenteli Suomi-toimistossa Tukholmassa. Samana vuonna hänen isoveljensä Valio Luoma kuoli lento-onnettomuudessa. Suomeen palannut Rauni pääsi Helsingin Konservatorioon Einar Collianderin lauluoppilaaksi. Haave näyttelijänammatista kuitenkin vei kohti Näyttämöopistoa.^lähde?

Ura

Nuori näyttelijänalku

Vanhemmat suhtautuivat Raunin näyttelijähaaveisiin ristiriitaisesti: äiti-Dagmar kannusti ja isä-Juho vastusti. Suomen Näyttämöopistoon Rauni Luoma pääsi 1932. Samalla kaksivuotisella kurssilla olivat muun muassa Hannes Häyrinen ja Kaarlo Halttunen. Valmistuttuaan Näyttämöopistosta 1934 Luoma sai töitä Varkaudesta, joka tuolloin oli noin 10 000 asukkaan kauppala. Samoihin aikoihin hänen nuorempi veljensä Jusu kuoli auto-onnettomuudessa. Näyttämöllä Rauni Luoma joutui eläytymään rooleihinsa huvinäytelmissä ja työntämään yksityiselämän murheet taka-alalle. Hänen uransa alkuaikojen näytelmäroolit olivat ikäluokalle tyypillisiä ingénue-rooleja ja operettien diivoja.^lähde?

Kesällä 1935 Luoma oli mukana tekemässä elokuvaa Roinilan talossa. Isäntää näytteli Iivari Tuomisto, joka kannusti Luomaa liittymään Lahden Kaupunginteatteriin kaudeksi 1935–1936. Turun Teatteriin Rauni Luoma siirtyi syksyllä 1936. Teatterin talous oli kuralla. Turussa hän oli nimiosassa Hella Wuolijoen klassikkonäytelmässä Juurakon Hulda. Siellä hän näytteli myös Mika Waltarin Kurittomassa sukupolvessa. Waltarin ja Luoman välille syntyi lämmin ystävyyssuhde. Turun aikana Luoma teki ystäviensä kanssa pitkän Keski-Euroopan matkan; Mika Waltari antoi hänelle matka-apurahan kiitokseksi hyvästä roolisuorituksesta. Luoma ystävineen myös vietti erään kesäloman Marjatta ja Mika Waltarin kesäpaikassa Saimaalla Sulosaaressa.^lähde?

Viipurin Kaupunginteatterissa Rauni Luoma vaikutti vuosina 1938–1939. Siellä hän tapasi tuolloin naimisissa olleen kollegansa Uno Wikströmin. Heidän seurusteluaan paheksuttiin laajalti – häitä vietettiin heinäkuussa 1939. Ainoan lapsensa Luoma synnytti saman vuoden syyskuussa. Wikström halusi pojan nimen olevan Matti Hermes, mutta Luoman mielestä Matti Marius oli parempi. Nimeksi tuli lopulta Matti Marius ja kummeiksi Marjatta ja Mika Waltari. Pian avioliitto tuli tiensä päähän ja Wikström palasi ensimmäisen vaimonsa Irman luo. Tämä odotti jo kauan toivomaansa lasta Wikströmille. Vasta Uno Wikströmin kuoleman jälkeen 1949 Rauni Luoma ja Irma Wikström tekivät sovinnon.^lähde?

Sota-aika

Talvisodan alla Viipurissa järjestettiin kymmenkunta ilmaisnäytäntöä yleisen mielialan kohottamiseksi. Viimeinen näytäntö ennen sotaa nähtiin 26. marraskuuta 1939. Näytelmä oli Wuolijoen Vastamyrkky. Neuvostojoukot pommittivat Viipuria ensimmäisen kerran 30. marraskuuta. Rauni Luoma lähti pienen poikansa ja äitinsä kanssa sotaa pakoon Pohjanmaalle, missä hän toimi lottana evakuoidun maataloushallituksen päätarjoilijana. Välirauhan aikana 1940–1941 Luoman näyttämö oli Kotkan Maakuntateatteri. Henrik Ibsenin Peer Gyntissä Luoma ansioitui eritoten laulutaidollaan.^lähde?

Tampereen Työväen Teatterissa

Akseli Nurmi ja Edvin Laine näkivät Rauni Luoman Peer Gyntissä ja vakuuttuivat hänen taidoistaan. Vuosina 1941–1949 Luoma oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatteriin. Pohjalaisen vapaussoturin tytärtä hieman arvelutti kyseinen teatteri, ja hän päättikin väistää kaikki poliittisluontoiset tilaisuudet. Vuonna 1943 Luoma sai johtajakseen Eino Salmelaisen, jolle hän muistelmissaan kertoo olevansa kiitollisuudenvelassa kaikesta, mitä näyttelijänä osaa. Hän näytteli Axel Breidahlin näytelmässä Kapina luostarissa, joka oli sota-ajan suursuosikkeja. Mustalaisruhtinattaren myötä Luomasta ja Kaarlo Kydöstä tuli sotavuosien tähtipari TTT:ssa. Mieluisimpia osia Luomalle oli mamselli Eufrosyne Schenbeck Serpin näytelmässä Katarina, kaunis leski. Elokuvaversiossa vuonna 1950 hänellä on pieni sivuosa, mamsellia esittää Rauha Rentola. Tampereen-vuosinaan Rauni Luoma tutustui muun muassa Urho Kekkoseen ja Sakari Tuomiojaan.^lähde?

Lähtiessään TTT:sta Luoma sanoi: ”Tässä nyt lähtee se Tampereen Työväen Teatterin täysin korvaamaton nuori naisnäyttelijä, jonka lähdön jälkeen kukaan ei muista hänen koskaan siellä olleenkaan.”

Helsingin Kansanteatterissa

Vuonna 1949 Rauni Luoma siirtyi Arvi Kivimaan houkuttelemana Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin. Johtajana teatterissa aloitti samaan aikaan Luoman vanha tuttava Glory Leppänen. Luoma oli viihtynyt TTT:ssa, ja epäröi ratkaisunsa järkevyyttä. Hän kuitenkin pakkasi tavaransa junaan ja matkusti III:n luokan päivävaunussa pääkaupunkiin. Kansanteatterissa hän teki ristiriitaisia arvioita herättäneen parodian lausuja Elli Tompurista. Siellä hän myös oppi näytelmän Murheesta nousee Elektra yhteydessä hyvän säännön: Ei saa mennä puhuttelemaan ketään, joka on lähdössä näyttämölle. Hänen sisääntulonsa näyttämölle tuon näytelmän ensi-illassa meni hieman pieleen, koska hänelle oli tultu juttelemaan juuri ennen tärkeää hetkeä.^lähde?

Läpilyöntiroolinaan Luoma piti katkeran Hetan osaa Hella Wuolijoen näytelmässä Niskavuoren Heta keväällä 1952. Aikalaisarvostelun mukaan Luomalla oli ”kadehdittava taito pienin, usein lähes huomaamattomin ilmein ja elein elävöittää henkilönsä, tuoda heidät inhimillisinä olentoina lähelle katsojaa”.^lähde?

Rauni Luoman ehdottomina taiteellisina voittoina pidetään äidin osaa Eugene O’Neillin tragediassa Murheesta nousee Elektra ja Irina Arkadinan osaa Eino Kaliman ohjaamassa Anton Tšehovin näytelmässä Lokki.^lähde?

Kansallisteatterin aika

Suomen Kansallisteatteriin Rauni Luoma siirtyi 1955. Hänen sisääntulo-osansa oli rouva Markurell näytelmässä Markurellien perhe. Herra Markurell oli Aku Korhonen. Kansallisteatterin aikanaan Rauni Luoma näytteli usein Tauno Palon kanssa avioparia tai liittoihinsa kyllästyneitä ihmisiä, jotka löysivät toisensa. Luoman teatteriuran loppuaikoina tapahtui onnettomuus, jossa hän oli päästä hengestään. Tuolloin hänellä oli jo lonkkavaivoja. Muillakin näyttelijättärillä oli fyysiset vaivansa: Pia Hattaralla selkävika ja Rauha Rentolalla jalat. Luoma erosi Kansallisteatterista vuonna 1978.^lähde?

Elokuvat

Matti Kassila (oik.) ohjaa Toivo Mäkelää ja Rauni Luomaa Elokuun kuvauksissa 1956.

Rauni Luoman tunnetuin elokuvarooli lienee nimiosa Edvin Laineen ohjauksessa Niskavuoren Heta (1952). Hänet palkittiin roolistaan Jussi-palkinnolla. Myös teatterin puolella Luomalle lankesi usein Hetan osa. Akustina nähtiin kollega Kaarlo Halttunen, kuten elokuvaversiossakin. Radion Niskavuori-kuunnelmissa Luoma sai Niskavuoren vanhan emännän, Loviisan osan. Toinen arvostettu elokuvarooli on tamperelaisvamppi Maija Länsilehto Matti Kassilan elokuvassa Elokuu (1956).^lähde?

Enimmäkseen Luoma otti vastaan elokuvien pieniä sivuosia, kun Matti-pojan koulumaksut Britanniaan piti hoitaa. Tehdessään muistelmiaan hän soitti elokuvasäätiöön, sieltä kerrottiin hänen olleen mukana kaikkaan 27 elokuvassa. Tunnettuja elokuvia, joissa Rauni Luoma esiintyi, ovat muun muassa Kesäillan valssi, Vihaan sinua – rakas, Minä soitan sinulle illalla ja Onnelliset (Kesäillan valssin jatko-osa).^lähde?

Rauni Luoman viimeiseksi työksi jäi Loviisan osa Matti Kassilan elokuvassa Niskavuori (1984), ja hänen suoritustaan ylistettiin ja palkittiin. Luoma kertoi, että hän löysi Loviisan sisältään, hänen ei tarvinnut lainkaan näytellä. Hän sai Jussi-palkinnon roolistaan Helsingin Kaivohuoneella 3. toukokuuta 1985.^lähde?

Radio

Luoma vieraili usein Yleisradion Radioteatterin kuunnelmissa. Eräs hänen valteistaan oli taitava äänenkäyttö.^lähde?

Televisio

Rauni Luoma esiintyi komediallisessa televisiosarjassa Katapultti (1971–1972).

Runoillat

Eläkevuosinaan Rauni Luoma piti omia runoiltamiaan, joiden nimeksi hän antoi Vapaasti valittua suomalaista runoutta. Hän lausui muun muassa Eeva Kilpeä ja Mika Waltaria. Runoiltoja järjestettiin muun muassa Willensaunassa sekä kiertueella ympäri Suomea. Kriitikko Jukka Kajavan mukaan ”täpötäydessä salissa ollut yleisö oli lumoutunut ja hengitti koko ohjelman ajan kuin samassa tahdissa.”^lähde?

Yksityiselämä

Rauni Luoma joulumarkkinoilla vuonna 1958.

Rauni Luoman toinen aviopuoliso oli arkkitehti Aarne Ervi. Luoma ja Ervi olivat tutustuneet pintapuolisesti jo 1930-luvulla. Varsinaisesti rakkaus syttyi 1950-luvulla. Ervi oli edelleen naimisissa vaimonsa Inkerin kanssa, mutta liitto oli jo kauan ollut pelkkää kulissia. Rauni Luoma ja Aarne Ervi vihittiin avioliittoon 2. joulukuuta 1957 Helsingin kaupungin maistraatissa. Avioparin kotona Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa vierailivat ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt. Vappuna heillä oli tapana kutsua kotiinsa lounaalle Marjatta ja Mika Waltari sekä Hillevi Lagerstam. Pariskunta matkusteli paljon, muun muassa Egyptissä, Meksikossa ja Perussa. Presidenttipari oli heidän läheisiä ystäviään. Rauni Luoman ja Kekkosen ystävyys jatkui vuoteen 1980, molemmat olivat tuolloin leskiä. Aarne Ervi kuoli vuonna 1977.^lähde?

Rauni Luoma myi Villa Ervin 1980-luvulla ja muutti Helsingin Munkkiniemeen Thalian Torppaan, näyttelijöiden ”vanhainkotiin”. Siellä asuivat muun muassa Saara Ranin, Sylvi Palo, Kaarlo Halttunen ja monet muut elämänaikaiset kollegat. Kun Luoma viimeisteli muistelmateostaan Ilon ja murheen näyttämöllä maaliskuussa 1986, Kaarlo Halttunen menehtyi. Saman vuoden tammikuussa Raunin siskontytär sai surmansa auto-onnettomuudessa. 12- ja 14-vuotiaat lapset jäivät orvoiksi, kun perheen isä oli kuollut seitsemän vuotta aiemmin Sambiassa.^lähde?

Rauni Luoman poika Matti katseli lapsena äitinsä teatteriesityksiä, mutta ei seurannut vanhempiensa jalanjälkiä näyttelijäksi. Rauni Luoma kuoli Thalian Torpassa 84-vuotiaana 12. tammikuuta 1996. Kriitikko Mikael Fränti mainitsi Rauni Luoman muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa, että hänessä oli ”näyttämölumoa ja älykästä paloa”. Ihmisenä Luoma oli ”suorapuheinen, reilu ja rehellinen, itsekeskeinenkin”. Hän halusi elää omilla ehdoillaan. Luoma on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin aviomiehensä Aarne Ervin viereen.

Kiinnitykset

• Varkauden Työväen Näyttämö 1934–1935
• Lahden Kaupunginteatteri 1935–1936
• Turun Teatteri 1936–1937
• Viipurin Kaupunginteatteri 1938–1939
• Kotkan Maakuntateatteri 1940–1941
• Tampereen Työväen Teatteri 1941–1949
• Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri 1949–1955
• Suomen Kansallisteatteri 1955–1978

Filmografia

Elokuvat
Vuosi	Elokuvan nimi	Rooli
1933	Ne 45000	yksi tanssijoista
1935	Roinilan talossa	Roinilan Anna
1940	Yövartija vain...	Maiju, tehtaantyttö
1950	Katarina kaunis leski	rouva Fleege
	Amor hoi!	sanomalehtinainen
1951	Vihaan sinua – rakas	nainen täysihoitolassa
	Rion yö	Donna Lola
	Kuisma ja Helinä	Eeva, Sankolan piika
	Kesäillan valssi	Henna Kallio
1952	Yhden yön hinta	vanginvartija
	Tervetuloa aamukahville	radiokuuluttajan vaimo
	Radio tulee hulluksi	nainen ravintola Kappelissa
	Niskavuoren Heta	Heta Harjula, o.s. Niskavuori
	Lännen lokarin veli	Mrs. Mabel
	Komppanian neropatit	Maijun edellinen emäntä
1953	Alaston malli karkuteillä	vuokraemäntä
	Kaksi hauskaa vekkulia	neiti Jansson
1954	Onnelliset	Karl-Erikin entinen ihastus
	Minä soitan sinulle illalla	neiti Juulia Hirmu, vanha sihteeri
	Kun on tunteet	Josefiina, Pelastusarmeijan kapteeni
1956	Viisi vekkulia	emännoitsijä Emma Harava
	Evakko	Taunon äiti, Yli-Tuomaalan emäntä
	Elokuu	Maija Länsilehto
1958	Kahden ladun poikki	Hulta
1968	Vain neljä kertaa	Lassen äiti
	Bernarda Alban talo	Barnarda
1969	Sixtynine 69	hammaslääkäri
1984	Niskavuori	Loviisa, Niskavuoren vanha emäntä

Lähteet

• Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY 1986. ISBN 951-0-13829-0
• Mustonen, Eeva: ”Luoma, Rauni (1911–1996)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 331–332. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9 Teoksen verkkoversio.
• Rajala, Panu: Titaanien teatteri: Tampereen Työväen Teatteri 1918–1964. Tampereen Työväen Teatteri Oy 1995. ISBN 952-90-6677-5

Aiheesta muualla

• Rauni Luoman muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
• Rauni Luoma Elonetissä.
• Luoma, Rauni hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)