Wikipedia

Puutarhamansikka

mansikoiden sukuun kuuluva viljelykasvi

Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on mansikoiden sukuun kuuluva viljelykasvi. Se on saatu risteyttämällä virginianmansikka (Fragaria virginiana) ja chilenmansikka (Fragaria chiloënsis). Puutarhamansikasta syödään sen pohjushedelmä, joka on sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus, yleiskielessä marja. Mansikkaa viljellään tuorekulutukseen ja jatkokäsiteltäväksi elintarviketeollisuudessa.

Puutarhamansikka
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Tribus: Potentilleae
Alatribus: Fragariinae[1]
Suku: Mansikat Fragaria
Laji: × ananassa
Kaksiosainen nimi

Fragaria × ananassa
(Weston) Duchesne ex Rozier

Katso myös

  Puutarhamansikka Wikispeciesissä
  Puutarhamansikka Commonsissa

Kuvaus

muokkaa

Puutarhamansikka on monivuotinen, rönsyjä kasvattava ruohovartinen kasvi, jonka korkeus on 20–40 cm. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti. Lehtilapa on kolmisorminen. Lehdykät ovat 5–10 cm:n mittaisia, päältä kaljuja ja alta tiheäkarvaisia. Kukkien teriö on valkoinen.[2]

Kukka­pohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen noin 20–40 mm:n mittaiseksi irtoavaksi pohjushedelmäksi eli pohjus­marjaksi. Yleiskielessä sitä kutsutaan marjaksi, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.[3] Kypsät mansikat ovat punaisia ja raakoina ne ovat valkoisia tai vihreitä. Puutarhamansikan varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet, jotka sijaitsevat pohjusmarjan ulkopinnalla pienissä kuopissa.

Puutarhamansikka leviää siementen lisäksi myös rönsyjen avulla. Se on usein levinnyt viljelyjäänteenä tai viljelykarkulaisena pihoihin, puutarhoihin, tienvarsille ja kaatopaikoille.[2]

Käyttö ja ravintoarvot

muokkaa

Mansikoita käytetään usein ruoissa ja jälkiruoissa. Mansikkaa käytetään myös ainesosana ja makua antamassa moniin elintarviketuotteisiin kuten jugurtteihin, rahkoihin jne. Niistä voidaan tehdä myös esimerkiksi hilloa, kiisseliä, mehua, pirtelöä, kakkua tai smoothieta. Mansikoiden maku vaihtelee lajikkeittain melko makeasta karvaaseen.

Mansikoita syödään sellaisenaan varsinkin kesällä ja niitä voi pakastaa. Pakastettuna mansikoista tulee helposti vesittyneitä. Pehmenemistä voidaan välttää mahdollisimman nopealla pakastamisella, jolloin muodostuvat jääkiteet rikkovat mahdollisimman vähän solurakenteita.

Oheisessa taulukossa appelsiinin arvot koskevat kuorittuja appelsiineja[4] ja ruisleivän arvot perinteistä pelkästä rukiista tehtyä leipää.[5] Mansikka[6], herne[7] ja porkkana[8] ovat raakoja ja tuoreita.

 
Mansikkaleivos
Ravintoarvoja per 100 g
  Appelsiini Ruisleipä Mansikka Herne Porkkana
Proteiineja 0,6 g 6,7 g 0,5 g 5,0 g 0,6 g
Rasvaa 0,3 g 1,4 g 0,2 g 0,4 g 0,2 g
Hiilihydraatteja 40,7 g 43,4 g 8,4 g 9,4 g 5,6 g
B1-vitamiinia 0,09 mg 0,19 mg 0,03 mg 0,25 mg 0,07 mg
B2-vitamiinia 0,04 mg 0,15 mg 0,02 mg 0,05 mg 0,07 mg
C-vitamiinia 51 mg 0 mg 60 mg 20 mg 6,5 mg
Rautaa 0,2 mg 3,7 mg 0,5 mg 2,0 mg 0,5 mg

Mansikan viljely Suomessa

muokkaa
 
Mansikan viljelyssä voidaan käyttää muovia rikkakasvien torjuntaan.

Suomessa tuotetaan lähinnä tuoremarjaa sekä pienimuotoisilla perheviljelmillä että kotipuutarhoissa. Niin sadon määrällä kuin viljelypinta-alalla tarkasteltuna mansikanviljely Suomessa on keskittynyt Suonenjoen seudulle.[9] Mansikan myynnin sesonkiaika on juhannuksesta kuukausi eteenpäin.

Suomessa mansikoiden viljelyala on noin 3000 hehtaaria. Viljeltävien mansikoitten jakautuminen lajikkeittain (vuonna 2011): 'Polka' 70 %, 'Honeoye'[10] 15 % ja loput 15 % koostuu kymmenestä eri lajikkeesta. Lajike 'Polka' on suosittu monikäyttöisyyden vuoksi. Sen maku on hyvä sellaisenaan syötynä ja sitä voi säilöä. Lajikkeen kasvin talvenkesto on hyvä ja hedelmien kaupassa säilyvyys on myös hyvä. Marketeissa myydään yleensä 'Polka'-lajiketta. Aiemmin yleisen lajikkeen 'Senga Senganaa' käytettiin paljon säilöntään, mutta nykyisin siitä on luovuttu lajikkeen homeenarkuuden vuoksi.

Noin 4 % eli 125 ha pinta-alaltaan viljeltävästä mansikoista noin sadalla mansikkatilalla ovat luomumansikoita. Kysyntää luomumansikoille on enemmän kuin tarjontaa. Luomumansikat myydään enimmäkseen suoraan mansikkatiloilta.[11]

Suomessa mansikkalajikkeista 'Honeoye', 'Hella' ja 'Zefyr' kypsyvät ensimmäisenä. Sitten kypsyy 'Polka', ja 'Bounty' kypsyy vasta loppukesällä.

Kasvupaikka

muokkaa

Puutarhamansikka viihtyy parhaiten kosteutta pidättävässä multavassa, hiekkapitoisessa maassa. Se viihtyy lievästi happamassa maassa, jonka pH on 6–6,5. Mansikalle valitaan avoin, aurinkoinen kasvupaikka. Satoa saadaan aikaisemmin etelään viettävältä rinteeltä. Paikan tulee olla suojaisa, ei kuitenkaan tiheäkasvuinen, sillä jos kasvusto pysyy liian pitkään kosteana, mansikan taudit leviävät.[12].

Lajikkeita

muokkaa
Pääartikkeli: Mansikkalajikkeet

Yleisimpiä mansikkalajikkeita ovat: 'Bogota', 'Bounty', 'Cavendish', 'Dania', 'Darselect', 'Elin', 'Elsanta', 'Elviira', 'Florence', 'Glima', 'Gyda', 'Hiku', 'Honeoye', 'Jonsok', 'Kent', 'Korona', 'Marmolada', 'Nora', 'Ostara', 'Polka', 'Selva', 'Senga Sengana', 'Solprins' ja 'Zefyr'.

Mansikan tuholaisia ja tauteja

muokkaa
 
Harmaahometta mansikalla.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Stevens, P. F.: Rosaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 5.4.2021.
  2. ↑ a b Leena Hämet-Ahti, ym.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  3. ↑ Mitä marjat ovat? Ruokatieto
  4. ↑ Fineli: Appelsiini kuorittu (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Fineli: Ruisleipä (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Fineli: Mansikka (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Fineli: Herne (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Porkkana Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 16.8.2008. Viitattu 6.11.2015.
  9. ↑ Puutarhayritysrekisteri 2006 Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Arkistoitu 4.10.2006. Viitattu 3.2.2009.
  10. ↑ [ˈhʌniɔɪ], usein virheellisesti 'Honey' [1]
  11. ↑ Helsingin Sanomat 7.7.2011 "8 kysymystä mansikasta" s. B 8.
  12. ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puutarhamansikka&oldid=22051539”