Puolan juutalaiset ovat Puolan asukkaita, jotka ovat etniseltä taustaltaan juutalaisia tai juutalaisuuteen kääntyneitä.

Puolan juutalaiset
Väkiluku 10 000–20 000
Kielet puola, jiddiš, heprea
Uskonnot juutalaisuus

Juutalaisyhteisöjen pysyvä asettuminen Puolan alueelle alkoi 1200-luvulla, jota aiemmin alueelle saapuneet juutalaiset olivat lähinnä väliaikaisesti viipyviä kauppiaita.[1] 1500-luvulla Puolasta oli muodostunut aškenasijuutalaisuuden tärkein keskus.[2] Historiallisesti puolanjuutalaiset puhuivat keskenään jiddišiä ja asuivat pitkään shtetl-kylissä ja -maalaiskaupungeissa, joista muuttaminen suurempiin teollisuuskeskuksiin kuitenkin lisääntyi 1800-luvulla.[3] Ennen toista maailmansotaa ja holokaustia puolanjuutalaisten määrä oli yli kolme miljoonaa ja he muodostivat Euroopan suurimman ja maailman toiseksi suurimman juutalaisyhteisön.[4][5] Nykyään Puolassa on arvioitu olevan noin 10 000–20 000 juutalaista.[4][6][5] On kuitenkin arvioitu, että maassa on huomattavasti enemmän henkilöitä, joilla on juutalaisia sukujuuria, mutta eivät harjoita juutalaista kulttuuria tai uskontoa.[6] Suurin osa puolanjuutalaisista asuu Varsovassa.[4]

Tunnettuja Puolan juutalaisia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Norman Roth: Jews in Poland My Jewish Learning. Viitattu 8.1.2020. (englanti)
  2. Shira Schoenberg: Ashkenazim Jewish Virtual Library. Viitattu 8.1.2020.
  3. Karl-Johan Illman & Tapani Harviainen: Juutalaisten historia, s. 74. Gaudeamus, 1987.
  4. a b c Poland World Jewish Congress. Viitattu 21.3.2019. (englanniksi)
  5. a b Rebecca Weiner & Mitchell Bard: Poland Virtual Jewish History Tour Jewish Virtual Library. Viitattu 21.3.2019.
  6. a b The history of the Jewish population in Plonsk and the history of the Jews in Poland JewishGen KehilaLinks. Viitattu 21.3.2019.
  7. Renowned sociologist Zygmunt Bauman dies in Leeds BBC News. 10.1.2017. Viitattu 6.11.2020. (englanti)
  8. Tomasz Cebrat: Israelis Writing Their History: Memories of Poland Pulitzer Center. 21.11.2017. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  9. Ioannis Giomataris: Georges Charpak (1924–2010). Nature, 2010-10, nro 7319, s. 1048–1048. doi:10.1038/4671048a ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  10. Zuzanna Ginczanka. Only Happiness is Real Life Center for Urban History of East Central Europe. Viitattu 29.12.2020. (englanti)
  11. Yemima Hovav: The Many Faces of Maurycy Gottlieb. Segula. Viitattu 29.12.2020.
  12. Jerzy Hoffman Sweet.TV. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  13. William Grimes: Leonid Hurwicz, Nobel Economist, Dies at 90 The New York Times. 26.6.2008. Viitattu 6.11.2020. (englanti)
  14. Leopold Infeld Jewish Galicia and Bukovina. Viitattu 6.11.2020.
  15. Jan Woleński: Lindenbaum, Adolf Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 29.12.2020. (englanti)
  16. Shimon Peres Encyclopedia.com. Viitattu 6.11.2020.
  17. Boleslaw Rutkowski, Janusz Ostrowski: Tadeusz Reichstein: from description of coffee aroma to discoveries of cortisone and aldosterone. Journal of Nephrology, 2009-11, nro 22 Suppl 14, s. 80–85. PubMed:20013737 ISSN 1121-8428 Artikkelin verkkoversio.
  18. Anna Cymer: Józef Rotblat – Tireless Worker for Peace Culture.pl. 2018. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  19. Juilliard Acquires Late Pianist Arthur Rubinstein's Papers Voice of America. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  20. Kevin R. Loughlin: Salk and Sabin: the disease, the rivalry and the vaccine Hektoen International. Viitattu 21.4.2021.
  21. Szewinska, Irena (1946—) Encyclopedia.com. Viitattu 6.11.2020.
  22. Ethan Bronner: Behind Fairy Tale Drawings, Walls Talk of Unspeakable Cruelty The New York Times. 28.2.2009. Viitattu 29.12.2020. (englanti)
  23. Daniel Bellamy: Belongings of 'The Pianist' Wladyslaw Szpilman up for auction Euronews. 19.9.2020. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  24. Maria Szymanowska A Modern Reveal. Viitattu 6.11.2020. (englanti)
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.