Pihasyreeni

putkilokasvilaji

Pihasyreeni (Syringa vulgaris) on oliivikasvien (Oleaceae) heimoon kuuluva lehtipensas, joka on suosittu koristekasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Euroopassa.[2]

Pihasyreeni
Luonnonvarainen pihasyreeni Bulgariassa.
Luonnonvarainen pihasyreeni Bulgariassa.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Oliivikasvit Oleaceae
Suku: Syreenit Syringa
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi

Syringa vulgaris
L.

Katso myös

  Pihasyreeni Wikispeciesissä
  Pihasyreeni Commonsissa

Kuvaus

muokkaa

Pihasyreeni on pystyversoinen ja tiheä, 6–7 metrin korkuiseksi kasvava pensas. Herttamaiset ja suipot lehdet ovat 5–10 cm:n pituiset. Voimakastuoksuiset ja yleensä violetinväriset kukat ovat kerrannaisissa, 10–20 cm pitkissä tertuissa.

Pihasyreenistä on jalostettu koristekasvikäyttöön lajikkeita, joiden kukkien väri vaihtelee valkoisesta tummanviolettiin. Jalostettuja pihasyreenilajikkeita kutsutaan myös jalosyreeneiksi [3]. Viljellyt lajikkeet kasvavat yleensä 4–5 metrin korkuisiksi. Jalosyreenejä alettiin jalostaa 1850-luvulla.

Koristekasvikäyttö

muokkaa
 
Jalosyreenilajike 'Mme Lemoine'.

Pihasyreeni on vaatimaton kasvupaikan suhteen. Suomessa pihasyreeni on kestävä Etelä-Lappiin saakka. Etelä-Suomessa kukinta-aika on kesäkuu, pohjoisessa heinäkuu. Pihasyreeneitä tuotiin Suomeen jo 1720-luvulla.[4]

Jalosyreenilajikkeet ovat talvenarkoja ja niitä voidaan Suomessa viljellä vain eteläisimmässä osassa maata.[5]

Lajikkeita ja lajikeryhmiä

muokkaa
  • Syringa vulgaris 'Alba'
  • Syringa vulgaris Vulgaris-ryhmä – jalosyreeni[6]

Lähteet

muokkaa
  1. Rivers, M.C.: Syringa vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 20167. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.7.2019. (englanniksi)
  2. Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  3. Alanko, P. Syreenit - Syringa. Teoksessa: Alanko, P. (toim.). Tammen suuri puutarhakirja. 3. 1999. 3. painos. Helsinki, Tammi. s. 325-331.
  4. Suomenlinna
  5. Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2
  6. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.