Wikipedia

Oulujoki (Suomen entinen kunta)

Suomen entinen kunta, nykyisin pääosin osa Oulua

Oulujoki (vuoteen 1910 Oulun maalaiskunta[4]) oli Pohjois-Pohjanmaalla sijainnut Suomen kunta. Oulun maalaiskunnan kunnanvaltuusto päätti nimenmuutoksesta Oulujoeksi vuonna 1910.[5] Oulujoen naapurikunnat olivat Kempele, Kiiminki, Muhos, Oulu, Tyrnävä, Utajärvi ja Ylikiiminki.

Oulujoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Oulu, Kempele, Tyrnävä ja Utajärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°00′19.5″N, 025°33′46.9″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Kuntanumero 565
Perustettu 1865[1]
Liitetty 1965
– kuntiin Oulu
Haukipudas
Kempele
Kiiminki
Oulunsalo
Tyrnävä
Utajärvi
Ylikiiminki
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1964)
– maa 606,1 km²
Väkiluku 4 881  [3]
(31.12.1964)
– väestötiheys 8,63 as./km²
Oulujoen kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa. Kartassa näkyy myös naapurikunnat, joille lakkautetun kunnan alueet jaettiin vuonna 1965.
Oulujoen kirkko.

Yleistä

muokkaa

Oulujoen kunnan sijainti Oulun kaupungin lähellä ja myös Oulujoen varrella vaikuttivat elinkeinoelämään ja sivistysoloihin. Kunnan tärkeimmät elinkeinot olivat maanviljely, kalastus, tervan kuljetus ja matkailu. Maalaiskunnassa oli myös teollisuutta: muun muassa Toppilan höyrysaha perustettiin sinä aikana, kun Toppilan alue kuului Oulun maalaiskuntaan.[6]

Oulujoen kunnallisten toimintojen keskus oli vuokratila Oulunsuun pirtillä vuoteen 1941 saakka. Sen jälkeen Oulujoen kunnantoimisto oli Oulun kaupungissa. Oulujoelle ei omaa kunnantaloa koskaan rakennettu. Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Oulujoen kirkko on vuodelta 1908.[6]

Oulun maalaiskunnan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa jo vuonna 1873. Koululaitos laajentui seuraavina vuosina Suomessa voimaan tulleen oppivelvollisuuden myötä. Jos kansankoulun jälkeen tahtoi opiskella lisää, seuraava vaihe oli oppikoulu. Oulussa oli neljä suomenkielistä oppikoulua 1900-luvun alussa. Kunnan asukkaat olivat paremmassa asemassa kuin muiden maalaiskuntien asukkaat, koska Oulujoki sijaitsi lähellä Oulun kaupunkia.[6]

Kuntaliitos

muokkaa

Oulujoen kunta esitti Oulun kaupunkiin liittymiselle ehtoja. Kaupungin tulisi vastata Oulujoen veloista, ja otettava lakkautettavan kunnan työntekijät palvelukseensa. Oulujoen kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen vuonna 1963. Oulujoen kunta lakkautettiin vuoden 1965 alusta lukien. Kunnan alue jaettiin Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon, Tyrnävän, Utajärven ja Ylikiimingin kesken. Selvästi suurimmasta osasta oulujokelaisia tuli liitoksen myötä oululaisia, vaikka maa-alueista suurempi osa liitettiinkin muihin kuntiin.[5]

Oulujoen kunta takaisin

muokkaa

Vuonna 2006 eräät vaikuttajat Paavo Vasalan johdolla halusivat irrottaa Oulujoen jälleen omaksi kunnakseen mahdollisesti matalamman veroäyrin toivossa.[1] Maanomistajien ja Oulun kaupungin välillä on myös linjaerimielisyyksiä siitä, millä tavoin kaupunki toteuttaa Oulujoen varteen tonttikaavoitusta asuntoaluekäyttöön.

Taajamat

muokkaa

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Oulujoen taajamat olivat kirkonkylä (608 asukasta 3,3 neliökilometrillä) ja Oulunlahti (711 asukasta 2,8 neliökilometrillä). Kummastakin taajamasta osa sijaitsi Oulun puolella, ja Oulun keskustan taajamasta osa sijaitsi puolestaan Oulujoen puolella.[7]

Kylät ja alueet

muokkaa

Alla on luettelo Oulujoen kuntaan kuuluvista kylistä ja alueista.

Alueliitokset

muokkaa

Oulujoesta liitettiin useita kyliä ja alueita kunnan olemassaolon aikana Oulun kaupunkiin. Viimeiset kylät ja alueet liitettiin kunnan lakkautumisen yhteydessä vuoden 1965 alussa. Suurin osa viimeisistä kylistä ja alueista liitettiin Ouluun, ja muut naapurikuntiin, kuten esimerkiksi Juurussuon kylä ja Limingan Tupoksen kylässä sijannut alueosa Kempeleen kuntaan.[8][9]. Paikan nimen yhteydessä on suluissa mahdollinen tieto milloin se on liitetty Oulun kaupunkiin tai muuhun kuntaan tai muu tärkeä informaatio. Suurin osa listassa olevista paikan nimistä ovat nykyisiä Oulun kaupunginosia tai niiden Oulujoen kunnan aikainen paikan nimi on vakiintunut toiseksi, kuten esimerkiksi Koskelankylä-niminen kylä sijaitsi alueella, joka nykyään tunnetaan Koskelan kaupunginosana.

Oulujokeen kuuluneita kyliä ja alueita

muokkaa

Kunnassa syntyneitä tai vaikuttaneita

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Paavo Vasala: Oulujoesta itsenäinen kunta. Kaleva, 17.6.2006, s. 9. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2008.
  2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1964 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  3. ↑ Väestönmuutokset 1964 (PDF) (sivu 23) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  4. ↑ Kuntahallinnon vaiheet Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan ELY. 10.6.2010. Viitattu 4.7.2012.
  5. ↑ a b Tervonen, Antero: Oulujokisten sata vuotta, s. 15, 236. Oulu: Oulujoki-seura ry, Oulun kaupunki ja seurakunnat, 1999. ISBN 952-91-1630-6
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Isoniemi, Petri: Oulujokisarja, osa 7: Oulujoen kunnasta tuli osa Oulua Munoulu.fi. 18.9.2021. Viitattu 15.5.2022.
  7. ↑ a b Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  8. ↑ a b Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4
  9. ↑ Yhdeksän kunnan yhteinen kylä aiotaan yhdistää Liminkaan. Helsingin Sanomat, 27.4.1967, nro 94, s. 24. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 1.2.2024.
  10. ↑ Kuka kukin on 1954, s. 84. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ Matti Hoikka Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.4.2023.
  12. ↑ Yrjö Kallinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla

muokkaa
Oulun historia
Oulun palot
Merenkulku
Teollisuuden historia
Kuntaliitokset
Katso myös
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulujoki_(Suomen_entinen_kunta)&oldid=22834203”