Wikipedia

Osakeyhtiö (Suomi)

Suomen osakeyhtiölain määrittelemä yhtiömuoto
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta yhtiömuodosta. Artikkeli Osakeyhtiö käsittelee yhtiömuotoa yleismaailmallisesti.

Osakeyhtiö (lyh. oy[1], ruots. aktiebolag, lyh. ab) on Suomessa tavallinen yhtiömuoto. Osakeyhtiön omistus jakautuu osakkeisiin. Osakkeenomistajat ovat vastuussa toiminnasta sijoittamansa pääoman verran.

Osakeyhtiö on selvästi yleisin yhtiömuoto Suomessa. Hieman yli 43 prosenttia Suomen yrityksistä ovat osakeyhtiömuotoisia.[2]

Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.[3]

Historiaa

muokkaa

Suomen ensimmäiset osakeyhtiöt perustettiin jo Ruotsin vallan aikana. Ensimmäinen osakeyhtiö oli 1762 perustettu Herttoniemen fajanssitehdas. Vuosien 1762–1864 välisenä aikana perustettiin Suomessa ainakin 62 osakeyhtiötä, jotka toimivat teollisuuden, merenkulun ja kiinteistöalalla. Yksi oli pankki. Määräyksiä osakeyhtiöistä ei laissa ollut.[4]

Ensimmäinen osakeyhtiöasetus säädettiin vuonna 1864. Ensimmäinen uuden asetuksen mukainen osakeyhtiö oli 1865 perustettu Tervakoski Ab. Osakeyhtiöiden määrä nousi selvästi vuosisadan loppua kohti. Vuodesta 1865 vuoden 1896 puoliväliin mennessä perustettiin 1095 osakeyhtiötä. Yli puolet osakeyhtiöistä perustettiin Etelä-Suomessa: Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Viipurin läänissä. Eniten osakeyhtiöitä tuli Helsinkiin, 203. Hiukan yli puolet osakeyhtiöistä oli maaseudulla, vajaa puolet kaupungeissa. Lukumääräisesti yleisimpiä osakeyhtiöiden tyyppejä olivat teollisuusyritykset, liikennealan yritykset, meijerit ja kaupan alan yritykset; jonkin verran vähemmän perustettiin kiinteistö-, anniskelu- ja puhelinyhtiöitä.[4]

Suomen osakeyhtiölaki

muokkaa

Suomen ensimmäinen osakeyhtiölaki säädettiin vuonna 1895. Seuraava osakeyhtiölaki säädettiin vuonna 1978; voimaan se astui vuoden 1980 alusta. Nykyinen osakeyhtiölaki (SDK 624/2006[5]) annettiin vuonna 2006.[6]

Osakeyhtiölaki koskee kaikkia Suomen lain mukaan rekisteröityjä osakeyhtiöitä. Merkitystä ei ole sillä, missä yhtiö tai sen johto toimivat.[6] Poikkeuksen lain soveltamiseen muodostavat asunto-osakeyhtiöt, joihin sovelletaan nykyisin asunto-osakeyhtiölakia.[7]

Yhtiöoikeus kuuluu oikeudenalojen systematiikassa kauppaoikeuden alaan, jonka alle kuuluvat myös markkinaoikeus, immateriaalioikeus sekä kuluttajaoikeus.[8]

Yksityinen ja julkinen osakeyhtiö

muokkaa

Suomessa on nykyisin kaksi osakeyhtiömuotoa: yksityinen osakeyhtiö ja julkinen osakeyhtiö. Kumpi osakeyhtiömuoto on kyseessä käy selville yhtiöjärjestyksestä, erityisesti toiminimestä.[6]

Yksityinen osakeyhtiö (oy)

muokkaa

Yksityisen osakeyhtiön nimessä tulee olla sana osakeyhtiö tai sitä vastaava lyhennys oy, ruotsiksi aktiebolag tai ab. Jos kysymyksessä on asunto-osakeyhtiö, tulee tämän seikan ja yhtiön kotipaikan selvästi ilmetä toiminimestä.[9]

Yhtiölle voidaan haluttaessa rekisteröidä rinnakkaistoiminimi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Kaupparekisteri antaa osakeyhtiölle seuraavat käännökset:[10]

  • englanniksi Limited company (Ltd), Corporation, Incorporated (Inc.); vastaavan yhtiömuodon nimitys vaihtelee englanninkielisissä maissa
  • saksaksi Gesellschaft mit beschränkter Haftung (GmbH)
  • ranskaksi Société à responsabilité limitée (S.A.R.L.)

Yksityisiä osakeyhtiöitä on huomattavasti enemmän kuin julkisia osakeyhtiöitä. Sellainen ei voi listautua pörssiin muuttumatta ensin julkiseksi osakeyhtiöksi, eivätkä sitä koske samat tiedonanto- ja muut velvollisuudet kuin julkista osakeyhtiötä.

Julkinen osakeyhtiö (oyj)

muokkaa

Julkinen osakeyhtiö (lyhenne oyj[1]) on osakeyhtiömuoto, joka sallii yhtiön osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa. Pörssiyhtiön on oltava julkinen osakeyhtiö. Julkinen osakeyhtiö ei kuitenkaan välttämättä ole pörssiyhtiö; pörssilistautuminen on vapaaehtoista.[6] On myös mahdollista, että julkisen osakeyhtiön osakkeista vain osa on pörssissä kaupankäynnin kohteena.

Julkisen osakeyhtiön tulee julkaista osavuosi- ja vuosikatsaukset. Sen osakepääoman tulee olla vähintään 80 000 euroa. Sillä tulee olla toimitusjohtaja ja ainakin 3 hallituksen jäsentä.

Julkisen osakeyhtiön nimessä on oltava sanat julkinen osakeyhtiö tai niitä vastaava lyhennys oyj, ruotsiksi publikt aktiebolag tai abp.[9] Yhtiölle voidaan haluttaessa rekisteröidä rinnakkaistoiminimi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Kaupparekisteri antaa julkiselle osakeyhtiölle seuraavat käännökset:[10]

  • englanniksi Public limited company (Plc) tai Corporation
  • saksaksi Aktiengesellschaft (AG)
  • ranskaksi Société anonyme (S.A.)

Oyj-lyhennettä vastaava ruotsinkielinen lyhenne on Suomessa abp; Ruotsissa lyhenne on AB (publ).

Osakeyhtiön perustaminen

muokkaa

Osakeyhtiö perustetaan merkitsemällä se kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Yhtiöstä tulee oikeushenkilö vasta rekisteröinnillä. Sitä aikaisemmin tehdyistä toimista päätöksentekijät ovat itse vastuussa.

Osakeyhtiön voi Suomessa perustaa myös internetissä PRH:n yritystietojärjestelmän verkkopalvelussa (Arkistoitu – Internet Archive). Käsittelymaksu maksetaan saman tien verkossa ja perustaja saa ilmoituksen kirjausnumeron ja Y-tunnuksen välittömästi.[11]

Osakeyhtiön perustamisen vähimmäisvaatimukset ovat vaihdelleet. Osakeyhtiön perustamista on ajan mittaan helpotettu siten, että nykyään yksikin perustaja riittää. Myös vaadittu vähimmäisosakepääoma on laskenut.

  • 1895–1979: Vähintään 3 perustajaa ja osakasta, ei minimipääomavaatimusta[12][13]
  • 1.1.1980: Osakepääoma vähintään 15 000 mk (2 522,82 €), vähintään 1 perustaja ja 3 osaketta[14]
  • 1.9.1997: Oy 50 000 mk, oyj 500 000 mk, vähintään 1 osake[15]
  • 1.1.1999: Oy 8 000 €, oyj 80 000 €[16]
  • 1.9.2006: Oy 2 500 €, oyj 80 000 €[5]
  • 1.7.2019: Oy ei minimipääomavaatimusta, oyj 80 000 €[17]

Yksityisten osakeyhtiöiden ja myös asunto-osakeyhtiöiden minimipääomavaatimus poistui 1.7.2019.[17] Osakeyhtiön on voinut sen jälkeen perustaa kokonaan ilman omaa pääomaa tai niin, että osakkeista maksettava määrä merkitään kokonaan SVOP-rahastoon.[18]

Ennen minimipääomavaatimuksen poistamista valtaosa uusista osakeyhtiöistä on perustettu minimiosakepääomalla. Esimerkiksi vuonna 2017 perustetuista yksityisistä osakeyhtiöistä 87 %:n osakepääomaksi tuli 2 500 €. Vain alle prosentilla osakepääomaksi tuli 50 000 € tai enemmän. Myös uusien asunto-osakeyhtiöiden yleisin (63 %) osakepääoma on ollut 2 500 €.[18]

Uusilla osakeyhtiöillä ei useimmiten ole tilintarkastajaa.[19]

Osakeyhtiön hallinto

muokkaa

Osakeyhtiön korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon kaikilla osakkeenomistajilla on oikeus osallistua. Yhtiökokous mm. valitsee hallituksen jäsenet, hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää voitonjaosta.

Jokaisella osakeyhtiöllä on hallitus. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Osakeyhtiöllä voi olla toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, mutta nämä eivät ole pakollisia. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa ja hoitaa niitä tehtäviä, jotka yhtiöjärjestyksessä on sille määrätty.

Osakeyhtiöllä tulee olla tilintarkastaja, mikäli osakeyhtiön liiketoiminta saavuttaa tilintarkastuslain edellytykset. Muussa tapauksessa pienellä osakeyhtiöllä ei tarvitse olla tilintarkastajaa.[20]

Vastuu

muokkaa

Osakeyhtiössä osakkaat vastaavat vain sijoittamansa pääoman verran eikä vastuu ulotu osakkaiden henkilökohtaiseen omaisuuteen.

Käytännössä varsinkin pienten osakeyhtiöiden omistajaosakkaat joutuvat kuitenkin takaamaan yhtiönsä lainoja, eikä yhtiön perustamisvaiheessa yhtiömuodon valitsemista ole syytä perustaa velkavastuukysymyksille. Vahingonkorvausvastuun osalta tilanne on toinen.

Samaten konkurssin sattuessa yhtiön hallituksen jäsenet voivat joissakin tapauksissa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen itse yhtiön hyväksi tekemistään veloista tai laillisesti takaamiensa tai omavelkaisesti takaamiensa yrityksen lainojen osalta.

Osakeyhtiön edut

muokkaa

Osakeyhtiöllä on useita etuja verrattuna muihin yritys- ja omistamismuotoihin. Yksi tärkeimmistä eduista on mahdollisuus ajaa yhtiö konkurssiin ilman että yhtiön osakkaat menettävät henkilökohtaista omaisuuttaan. Tätä etua ei ole esimerkiksi yksityisellä elinkeinonharjoittajalla tai avoimen yhtiön yhtiömiehillä, jotka vastaavat konkurssista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Osakeyhtiön verotus on erillinen sen osakkaiden verotuksesta. Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa, joka on tasavero, kun taas henkilöosakkaat maksavat omista tuloistaan progressiivista ansio- tai pääomatuloveroa. Progression puute on merkittävä veroetu erityisesti niissä osakeyhtiöissä, joiden tulos saattaa joinain vuosina nousta hyvin korkeaksi. Veroetua kuitenkin rajoittaa osakeyhtiön osingoista maksettava vero, joka maksetaan yhteisöveron lisäksi ja joka voi olla progressiivinen. Tilanteesta riippuu, tuleeko osakeyhtiö verotuksellisesti edullisemmaksi kuin jokin toinen yhtiömuoto tai esimerkiksi työskentely palkansaajana.

Osakeyhtiöt tilastoissa

muokkaa

Osakeyhtiö on Suomessa toimivilla yrityksillä yleisin yhtiömuoto. Yritysten henkilöstöstä valtaosa työskentelee nimenomaan osakeyhtiömuotoisissa yhtiöissä. Yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta valtaosa syntyy osakeyhtiöissä. Keskimääräisellä liikevaihdolla mitaten suurimpia yhtiöitä ovat osuuskunnat ja sen jälkeen osakeyhtiöt.[21]

Osakeyhtiömuodon menestys näkyy myös maksettujen verojen määrässä. Vuonna 2011 osakeyhtiöiden osuus kaikkien yhteisöjen veroista ja veronluonteisista maksuista oli 94 %. Tilasto kattaa yhteisöt mutta ei henkilöyhtiöitä.[22]

Erityisiä osakeyhtiöitä

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Lyhenneluettelo 2015. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.2.2016.
  2. ↑ Yritysten lukumäärät kaupparekisterissä
  3. ↑ Osakeyhtiölaki 1:5 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b Schybergson, Per: Aktiebolagsformens genombrott i Finland. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten, 1964.
  5. ↑ a b Osakeyhtiölaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 13.4.2017.
  6. ↑ a b c d Villa, Seppo: ”1.1 Osakeyhtiölait, 1.2 Osakeyhtiölain soveltaminen”, ”Osa III”, Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö, s. 229–230. Alma Talent, 2023. ISBN 978-952-14-4783-9
  7. ↑ Kuhanen, Petteri ym.: Asunto-osakeyhtiölaki. Kommentaari, s. 52–56. Kiinteistöalan Kustannus Oy, 2010. ISBN 978-951-685-215-0
  8. ↑ Kauppaoikeus | UEF www.uef.fi. Viitattu 24.2.2020.
  9. ↑ a b Toiminimilaki 2.2.1979/128 7 §
  10. ↑ a b PRH: Toiminimellä voi olla erikielisiä rinnakkaistoiminimiä Viitattu 11.10.2014
  11. ↑ YTJ: Perusta osakeyhtiö verkossa. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu: 13.5.2014
  12. ↑ VALIKOIMA KIRJOITUKSIA Lyhyitä taloushistorian artikkeleita eri aloilta
  13. ↑ LAKI OSAKEYHTIÖISTÄ 2.5.1895 sellaisena, kuin se oli 31.12.1979
  14. ↑ Osakeyhtiölaki 734/1978
  15. ↑ Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 145/1997
  16. ↑ Laki osakeyhtiölain muuttamisesta 824/1998
  17. ↑ a b Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 238/2018 vp; EV 206/2018 vp) Valtioneuvosto. Viitattu 11.2.2019.
  18. ↑ a b HE 238/2018 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 11.2.2019.
  19. ↑ PRH: Osakeyhtiö perustetaan useimmin minimipääomalla ja ilman tilintarkastajaa kauppalehti.fi. 28.04.2010. kauppalehti.fi. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 6.5.2013.
  20. ↑ Ketä tilintarkastusvelvollisuus koskee? Minilex. Viitattu 7.6.2016.
  21. ↑ Tilastokeskus: Yritysrekisterin vuositilasto. Yritykset toimialoittain ja oikeudellisen muodon mukaan 2007–2011 (TOL 2008), vuoden 2011 tilastot, viimeksi päivitetty 2012-11-26 09:00
  22. ↑ Taskutilasto 2013 (PDF) (Sivu 11) Verohallinto. Arkistoitu 5.8.2016. Viitattu 7.6.2016.

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osakeyhtiö_(Suomi)&oldid=22545429”