Nordrhein-Westfalen
Nordrhein-Westfalen (lyhenteenä NRW) on Saksan osavaltio maan länsi- ja luoteisosassa. Nordrhein-Westfalen rajoittuu Belgiaan, Alankomaihin sekä Saksan osavaltioihin Ala-Saksi, Hessen ja Rheinland-Pfalz. Osavaltiossa asui 17 890 100 ihmistä vuoden 2016 lopussa[1]. Se on asukasluvultaan Saksan suurin ja pinta-alaltaan neljänneksi suurin osavaltio (34 080 km²). Nordrhein-Westfalenin pääkaupunki on Düsseldorf.
| Nordrhein-Westfalen | |
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Saksa |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Düsseldorf |
| – suurin kaupunki | Köln |
| – Pääministeri | Hendrik Wüst (CDU) |
| Pinta-ala | 34 084,13 km² |
| Väkiluku (31.12.2016[1]) | 17 890 100 |
| Nordrhein-Westfalen | |
Osavaltion keskellä sijaitsee Reinin-Ruhrin alue, johon kuuluvat mm. Kölnin, Düsseldorfin ja Bonnin kaupungit. Ruhrin teollisuusalueella sijaitsevat mm. Essen, Dortmund, Duisburg, Bochum ja Gelsenkirchen. Monille Nordrhein-Westfalen merkitsee teollisuuskeskittymää ja kaupunkien yhteenliittymää. Alue onkin Euroopan tiheimmin asuttua. Suurin osa osavaltiosta on kuitenkin metsien ja peltojen peittämää.
Tärkeimmät Nordrhein-Westfalenin läpi kulkevat joet ovat Rein, Ruhr, Ems, Lippe ja Weser.
Osavaltio on jaettu viiteen hallintoalueeseen (Regierungsbezirke), joihin kuuluu 31 piirikuntaa (Kreise) ja 22 kaupunkipiiriä (kreisfreie Städte). Kuntia Nordrhein-Westfalenissa on 396 (vuodesta 2009).[2] Kaupunkipiirit ovat kuntia itsessään.
Vanhana teollisuusalueen perinteen takia osavaltion valtapuolueena on ollut yleensä SPD.
Lokakuussa 2021 osavaltion pääministeriksi nousi Hendrik Wüst (CDU).[3] Hänen edeltäjänsä oli vuonna 2017 pääministeriksi noussut Armin Laschet (CDU).
Suurimmat kaupungit
muokkaa| Kaupunki | Asukasluku 31.12.2000 |
Asukasluku 31.12.2006 |
Asukasluku 31.12.2017[4] |
|---|---|---|---|
| Köln | 962 884 | 989 766 | 1 080 394 |
| Düsseldorf | 569 364 | 577 505 | 617 280 |
| Dortmund | 588 994 | 587 624 | 586 600 |
| Essen | 595 243 | 583 198 | 583 393 |
| Duisburg | 514 915 | 499 111 | 498 110 |
| Bochum | 391 147 | 383 743 | 385 529 |
| Wuppertal | 366 434 | 358 330 | 353 590 |
| Bielefeld | 321 758 | 325 846 | 332 552 |
| Bonn | 307 814 | 314 299 | 325 490 |
| Münster | 265 609 | 272 106 | 313 559 |
| Mönchengladbach | 263 014 | 260 951 | 262 188 |
| Gelsenkirchen | 278 695 | 266 772 | 260 305 |
| Aachen | 244 386 | 258 770 | 246 272 |
| Krefeld | 239 916 | 237 104 | 226 699 |
| Oberhausen | 222 151 | 218 181 | 211 422 |
| Hagen | 203 151 | 195 671 | 187 730 |
| Hamm | 182 427 | 183 672 | 179 185 |
| Mülheim an der Ruhr | 172 862 | 169 414 | 171 265 |
| Leverkusen | 161 047 | 161 336 | 163 577 |
| Solingen | 164 973 | 162 948 | 158 803 |
| Herne | 174 529 | 169 991 | 156 490 |
| Neuss | 150 013 | 151 626 | 153 810 |
| Paderborn | 139 084 | 144 258 | 149 075 |
| Bottrop | 120 611 | 118 975 | 117 364 |
| Recklinghausen | 124 785 | 121 521 | 113 360 |
| Bergisch Gladbach | 105 693 | 105 587 | 111 627 |
| Remscheid | 119 287 | 114 925 | 110 584 |
| Moers | 107 062 | 107 180 | 103 949 |
| Siegen | 108 476 | 105 697 | 102 337 |
| Witten | 103 196 | 100 248 | 96 565 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Statistisches Bundesamt Deutschland Statistisches Bundesamt. Viitattu 20.7.2018.
- ↑ Regionale Gliederung Nordrhein-Westfalens Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 9.7.2023. (saksaksi)
- ↑ NRW-Landtag wählt Hendrik Wüst zum neuen Ministerpräsidenten Die Zeit. 27.10.2021. Viitattu 27.10.2021.
- ↑ Landesbetrieb IT.NRW Landesbetrieb IT.NRW. Arkistoitu 29.10.2018. Viitattu 29.10.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nordrhein-Westfalen Wikimedia Commonsissa
- Nordrhein-Westfalenin matkailusivusto (englanniksi)
- Nordrhein-Westfalenin kulttuuria esittelevä sivusto (saksaksi)