Nibelungin sormus

Nibelungin sormus (myös Nibelungein sormus) (saks. Der Ring des Nibelungen) on neljästä oopperasta koostuva sarja. Se on Richard Wagnerin pääteos ja yksi maailman suosituimmista sekä esitetyimmistä oopperoista.^lähde? Siitä käytetään myös nimeä Sormus-tetralogia, Ring-sykli tai pelkästään Ring.

Nibelungin sormus
Alkuperäinen nimi	Der Ring des Nibelungen
Määritelmä	Ein Bühnenfestspiel Aufzuführen in drei Tagen und einem Vorabend
Säveltäjä	Richard Wagner
Libretto	Richard Wagner
Pohjautuu	Säveltäjän luoma oma kertomus
Tyylilaji	Draama
Kieli	saksa
Kantaesitys	13. elokuuta – 17. elokuuta 1876 Bayreuthin musiikkijuhlat
Aikajana Richard Wagnerin oopperoista
Nürnbergin mestarilaulajat Nibelungin sormus Parsifal 1867 1876 1882
Infobox OK

Kokonaisuuteen kuuluvat oopperat ovat:

• Reininkulta (Das Rheingold), kantaesitys Münchenissä 22.9.1869
  • Esinäytös, kesto n. 2½ tuntia
• Valkyyria (Die Walküre), kantaesitys Königlichen Hof- und Nationaltheaterissa Münchenissä 26.6.1870.
  • Festivaalin ensimmäinen päivä, kesto n. 4 tuntia
• Siegfried, kantaesitys Bayreuthissa 16.8.1876
  • Festivaalin toinen päivä, kesto n. 4. tuntia
• Jumalten tuho (Götterdämmerung), kantaesitys Bayreuthissa 17.8.1876
  • Festivaalin kolmas päivä, kesto n. 4¼ tuntia

Oopperasarja kestää yhteensä noin 15 tuntia kapellimestarin tempovalintojen mukaan. Alkuperäinen tapa on esittää koko sykli 6 päivässä. Reininkulta ja Valkyyria esitetään peräkkäisinä päivinä ennen Siegfriediä, ja sen jälkeen on päivän tauko. Joskus syklin eri teosten välillä on pitempiäkin taukoja. Ne oopperatalot, jotka ottavat Ringin ohjelmistoonsa, valmistavat syklin osa osalta ja esittävät erillisiä osia ennen kokonaisuutta. Bayreuthin musiikkijuhlilla valmistetaan koko Ring yhdellä kertaa esityskuntoon 4–5 vuoden välein.

Mytologista taustaa

Der Ring des Nibelungen perustuu useaan eri legendaan ja kansantarinaan, mm. keskiaikaiseen sankarieepokseen Nibelungenliediin, muinaisskandinaavisiin Eddoihin, Thidreks Saga af Berniin, muihin Skandinavian legendoihin sekä islantilaiseen Volsungien saagaan. Wagner loi legendoista oman tarinan, jonka muotorakenne vastasi antiikin kreikan Aiskhyloksen Oresteia-trilogiaa. Sormus-tetralogiassa toistuvat kahden ihmisen henkiset tai fyysiset yhteenotot.

Tetralogian henkilöhahmot ja heidän roolinsa perustuvat vanhoihin myytteihin. Ylijumala Wotan (Odin, Odhinn tai Woden) joi viisauden lähteestä ja maksoi juomisen toisella silmällään. Viisaus antoi hänelle kyvyn katkaista oksan Maailman saarnesta Yggdrasilista. Oksasta Woten teki keihään, oman valtansa symbolin. Tämän seurauksena Maailman saarni ja viisauden lähde kuivuivat. Wotan oli myös korppien kuningas: Huginn (Ajatus) ja Muninn (Muisti) istuivat hänen olkapäillään tai kiertelivät maailmassa ja palattuaan kertoivat Wotanille näkemästään.

Valkyriat puolestaan olivat nuoria, vaaleita, pitkähiuksisia ja sinisilmäisiä neitoja, jotka palvelivat sodanjumala Wotania. Mytologiassa heitä tunnetaan nelisenkymmentä. Valkyriat valitsivat taistelukentiltä uljaimmat sankarit ja kuljettivat heidät Valhallaan. Siellä sankarit muodostivat Wotanin sotajoukon ja valmistautuivat maailmanlopun taisteluun Ragnarökiin.

Nornia oli kolme: Urdr (menneisyys), Verdandi (nykyisyys) ja Skuld (tulevaisuus). Nornat päättivät vastasyntyneen kohtalosta ilman syitä tai vaikuttimia ja kehräsivät ihmisen kohtalon langan. Urdr kehräsi säikeet, Verdandi liitti ne yhteen ja Skuld katkaisi langan.

Libreton synty

Wagner työsti Nibelungin sormusta 26 vuotta (1848–1874). Vuosina 1848–1850 hän kirjoitti valmiiksi libreton Siegfrieds Tod (Siegfriedin kuolema). Wagnerin ajatukset laajenivat työn edetessä ja aineistoa syntyi lisää. Kertomus laajeni Der Junge Siegfriediksi (Nuori Siegfried). Nyt Siegfrieds Tod nimettiin Götterdämmerungiksi ja Der Junge Siegfriedistä tuli lyhyesti Siegfried. Tarina paisui ja näin syntyi Die Walküre. Trilogiaa piti vielä selventää alkutilanteella, ja sen teki esinäytös Das Rheingold. Koko tetralogia valmistui 1852, ja se julkaistiin yksityisesti 1853. Libretto valmistui siis lopusta alkuun.

Musiikin säveltäminen

Marraskuussa 1853 Wagner aloitti tetralogian säveltämisen oikeassa järjestyksessä. Heinäkuun lopussa 1857 oli teos valmiina jo Siegfriedin toiseen näytökseen asti. Työ keskeytyi ja väliin tulivat Tristan ja Isolde (1857–1859) sekä Nürnbergin mestarilaulajat (1862–1866). Wagner jatkoi Siegfriedin kolmatta näytöstä vasta 1869 muutettuaan Bayreuthiin. Koko tetralogia valmistui vuonna 1874.

Wagnerin mesenaatin Baijerin kuninkaan Ludvig II:n toivomuksesta Reininkulta ja Valkyyria esitettiin etukäteen Münchenin hoviteatterissa. Ensimmäisen kerran kaikki neljä oopperaa esitettiin sarjana Bayreuthissa 13.8.–17.8.1876 Wagnerin unelmoimassa ja rakennuttamassa Bayreuthin Juhlanäyttämötalossa.

Säveltämisessä Wagner hyödynsi johtoaiheita (saks. Leitmotiv). Johtoaihe saattoi viitata henkilöön, asiaan tai esineeseen. Tällä tavalla orkesteri oli osa kokonaisuutta, ja johtoaiheilla se kertoi, kumosi tai vahvisti esiintyjän sanomaa.

Oopperasarjan roolit

hahmot näyttämölletulojärjestyksessä

Rooli	Ääniala	Lisätietoa	Laji	Reininkulta	Valkyyria	Siegfried	Jumalten Tuho
Woglinde	Korkea sopraano	Reinintytär, Wellgunden ja Flosshilden sisar	Veden nymfi, seireeni	X			X
Wellgunde	Korkea sopraano	Reinintytär, Woglinden ja Flosshilden sisar	Veden nymfi, seireeni	X			X
Flosshilde	Matala sopraano (mezzosopraano)	Reinintytär, Woglinden ja Wellgunden sisar	Veden nymfi, seireeni	X			X
Alberich	Korkea basso (baritoni)	Nibelungien herra, Sormuksen takoja	Nibelungi	X		X	X
Fricka	Matala sopraano (mezzosopraano)	Wotanin vaimo, avioliiton jumalatar	Jumala	X	X
Wotan	Korkea basso (basso-baritoni)	Jumalista mahtavin, valon jumala, sopimusten suojelija	Jumala	X	X	Vaeltajana
Freia	Korkea sopraano	Nuoruuden jumalatar, Frickan, Froh'n ja Donnerin sisar	Jumala	X
Fasolt	Korkea basso	Fafnerin veli	Jättiläinen	X
Fafner	Matala basso	Fasoltin veli	Jättiläinen	X		Lohikäärmeenä
Froh	Tenori	Kevään jumala, Frickan, Donnerin ja Freian veli	Jumala	X
Donner	Korkea basso	Ukkosen jumala, Frickan, Froh'n ja Freian veli	Jumala	X
Loge	Tenori	Tulen jumala	Jumala	X	Liekkinä	Liekkinä	Liekkinä
Mime	Tenori	Alberichin veli, Siegfriedin kasvattaja	Nibelungi	X		X
Erda	Matala sopraano (mezzosopraano tai altto)	maan jumalatar, oraakkeli, ikiäiti, Nornien ja Brünnhilden äiti	Jumala	X		X
Siegmund	Sankaritenori	Wotanin poika kuolevaisen naisen kanssa, Sieglinden veli ja rakastettu	Wälsung, puolijumala		X
Sieglinde	Sopraano	Wotanin tytär kuolevaisen naisen kanssa, Hundingin vaimo, Siegmundin sisar ja rakastettu	Wälsung, puolijumala		X
Hunding	Basso	Sieglinden aviopuoliso	Kuolevainen		X
Brünnhilde	Sopraano	Wotanin ja Erdan tytär, Siegfriedin rakastettu	Valkyyria		X	X	X
Helmwige	Sopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Gerhilde	Sopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Waltraute	Mezzosopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X		X
Ortlinde	Sopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Siegrune	Mezzosopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Rossweisse	Mezzosopraano	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Grimgerde	Altto	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Schwertleite	Altto	Wotanin ja Erdan tytär, kuljettaa sankareita Valhallaan	Valkyyria		X
Siegfried	Sankaritenori	nuori ja rohkea mies; sankari, joka ei tunne pelkoa, Siegmundin ja Sieglinden poika	Wälsung, puolijumala			X	X
Metsälintu	Sopraano	kertoo Siegfriedille Brünnhildestä ja johtaa hänen luo	Lintu			X
Ensimmäinen Norna	Altto	Erdan tytär, kohtalotar	Jumala				X
Toinen Norna	Matala sopraano (mezzosopraano)	Erdan tytär, kohtalotar	Jumala				X
Kolmas Norna	Sopraano	Erdan tytär, kohtalotar	Jumala				X
Gunther	Korkea basso (baritoni)	Gibichungin kuningas, Gutrunen veli, kuningas Gibichin ja kuningatar Grimhilden poika	Gibichungi, kuolevainen				X
Hagen	Basso	Guntherin ja Gutrunen velipuoli, Alberichin ja kuningatar Grimhilden poika	Kuolevainen				X
Gutrune	Sopraano	Guntherin sisar, Siegfriedin vaimo, kuningas Gibichin ja kuningatar Grimhilden tytär	Gibichungi, kuolevainen				X

Lyhyet juoniselosteet

Reininkulta

Arthur Rackham: Reinintyttäret surevat Reininkultaa.

1. kohtaus

Reinintyttäret vahtivat Reininkultaa ja kiusoittelevat Alberich kääpiötä. Alberich ymmärtää, että rakkauden kieltämisellä saa kullan itselleen ja siitä voi takoa mahtisormuksen. Sormuksen avulla voi hallita maailmaa. Alberich ryöstää kullan.

2. kohtaus

Ylijumala Wotan on rakennuttanut jumalille linnan, Valhallan. Hän on ajatellut tulen jumala Logen keksivän konstin, ettei rakentamisesta tarvitsisi maksaa palkkaa jättiläisveljeksille Fasoltille ja Fafnerille. Jättiläiset aikovat ottaa nuoruuden jumalattaren Freian pantiksi siihen asti kunnes saavat maksun. Loge ehdottaa Reininkullasta valmistettua mahtisormusta Freian sijaan. Jumalat tarvitsevat Freian kasvattamia kultaisia omenoita; niitä syömällä he pysyvät nuorina. Jättiläiset vievät Freian ja jumalat vanhenevat silmissä. Loge ja Wotan lähtevät Nibelheimiin.

3. kohtaus

Alberichin veli Mime on takonut Tarnhelmin, näkymättömäksi tekevän taikakypärän. Alberich ottaa sen Mimeltä. Wotan ja Loge pidättävät ovelalla juonella Alberichin, vangitsevat tämän ja ottavat mukaansa lähtiessään takaisin maan päälle.

4. kohtaus

Wotan ja Loge pakottavat Alberichin kokoamaan aarteen ja lopuksi kasan päälle on laitettava Tarnhelm ja Sormus. Alberich kiroaa sormuksen kantajan. Jättiläiset tulevat Freian kanssa ja jumalat alkavat heti nuortua. Freia on mittana, kun kultaa kasataan. Kasan päälle asetetaan Tarnhelm, mutta Freian silmä näkyy ja jättiläiset vaativat vielä Sormuksen. Wotan ei halua luopua siitä, mutta ikiäiti Erda nousee maan uumenista varoittamaan Wotania. Sormuksen saatuaan Fafner tappaa veljensä Fasoltin ja häipyy aarteineen. Wotanin johdolla jumalat siirtyvät ukkosen jumala Donnerin luoman sateenkaarisillan kautta Valhallaan. Reinintyttäret jäävät kaipaamaan menetettyä Reininkultaa.

Valkyyria

Arthur Rackham:"Joka minua pelkää, ei pääse liekkien läpi"

I näytös (3 kohtausta)

Myrskyisänä iltana Siegmund saapuu uupuneena ja aseettomana Sieglinden emännöimään Hundingin taloon. Siegmund ja Sieglinde huomaavat rakastavansa toinen toisiaan. Hunding saapuu ja toteaa Siegmundin olevan mies, jota hän oli takaa-ajamassa. Aamulla Hunding sanoo jatkavansa takaa-ajoa ja tappavansa Siegmundin. Sieglinde antaa Hundingille unilääkettä ja tulee Siegmundin viereen. Siegmund kaipailee isänsä hänelle lupaamaa miekkaa. Sieglinde aavistaa, että saarnessa kahvaa myöten oleva miekka on tarkoitettu Siegmundille. Rakastavaiset huomaavat olevansa saman isän lapsia, Wälsungeja. Siegmund ottaa miekan saarnesta nimeten sen Nothungiksi ja yhtyy Sieglindeen.

II näytös (5 kohtausta)

Wotan käskee valkyyri Brünnhildea auttamaan Siegmundia tulevassa taistelussa. Wotanin vaimo Fricka keskeyttää ja vaatii Wotania vannomaan valan, että ei suosisi insestistä liittoa eikä auta Siegmundia. Wotan taipuu ja antaa uuden käskyn Brünnhildelle. Siegmundia ei saa auttaa. Siegmunde ja Sieglinde pakenevat. Sieglinde nukahtaa väsyneenä. Brünnhilde näyttäytyy Siegmundille ja kutsuu mukaansa Valhallaan. Koska Sieglinde ei saa seurata mukana, Siegmund kieltäytyy lähtemästä. Brünnhilde ihmettelee rakkauden voimaa ja aikoo uhmata isänsä Wotanin käskyä. Hundingin ja Siegmundin taistelussa Brünnhilde auttaa Siegmundia. Siegmund on iskemässä jo kuolettava iskun Wotanin tullessa ja Nothung-miekka särkyy kappaleiksi Wotanin keihääseen. Brünnhilde kokoaa Nothung-miekan kappaleet ja pakenee Sieglinden kanssa.

III näytös (3 kohtausta)

Valkyyriat kokoontuvat kallion laelle Valhallaan vietävien kuolleitten sankarien kanssa. Brünnhildellä on Sieglinde mukanaan. Valkyyriat neuvovat Sieglindelle pakopaikan Itämetsän luolaan. Wotan saapuu rangaistakseen Brünnhildeä ja suutelee Brünnhildeltä jumaluuden pois ja nukuttaa tämän. Taikatuli ympäroi Brünnhilden ja tulimeren voi läpäistä vain pelkoa tuntematon sankari.

Siegfried

Arthur Rackham: Siegfried lähestyy nukkuvaa Brünnhildeä

I näytös (3 kohtausta)

Sieglinde kuoli synnytykseen ja Alberichin veli Mime löysi lapsen sekä miekan kappaleet. Hän on kasvattanut Siegfriedin ja yrittää liittää Nothung-miekan palasia yhteen. Vain Nothungin avulla hän saisi Nibelungin aarteen itselleen. Siegfried halveksii kasvatti-isäänsä epäillen, että tämä ei olisi hänen rotuaan. Siegfried haluaisi itselleen kunnon miekan, jotta voisi lähteä Mimen luolta iäksi. Wotan saapuu ja kysymys–vastaus-kilpailussa on panoksena pää. Mime ei pysty vastaamaan kysymykseen, kuka pystyy takomaan Nothung-miekan uudeksi. Oikea vastaus on, että vain pelkoa tuntematon sankari pystyisi takomaan Nothungin. Mimen pään hän jättää takojan päätettäväksi. Siegfried onnistuu Mimen ihmetykseksi takomaan Nothungin.

II näytös (3 kohtausta)

Mime yrittää opettaa Siegfriedille pelkoa ja kertoo Fafner jättiläisestä. Fafner on muuttanut itsensä Tarnhelmin avulla lohikäärmeeksi ja vartioi Nibelungien aarteita. Siegfried kaipaa äitiään ja yrittäessään opetella puhumaan lintujen kanssa hän herättää Fafnerin. Lyhyessä taistelussa Fafner kuolee ja verta joutuu Siegfriedin huulille. Siegfried saa kyvyn ymmärtää linnun laulua sekä nähdä syvimpiä ajatuksia. Siegfried ymmärtää Mimen aikovan tappaa hänet. Siegfried tappaa Mimen. Lintu opastaa Siegfriediä hakemaan Tarnhelm-kypärän ja Sormuksen sekä johdattaa tämän Brünnhilden kallion luo.

III näytös (3 kohtausta)

Wotan kutsuu Erdaa maan syvyyksistä kertomaan tulevaisuudesta. Erda ei pysty vastaamaan ja Wotan päättää palata Valhallaan sekä jättää oman kohtalonsa Siegfriedille ja Brünnhildelle. Wotan toivoo Siegfriedin palauttavan Sormuksen Reinintyttärille vapaaehtoisesti. Vain siten jumalat pelastuisivat. Siegfried ja Wotan mittelevät voimiaan ja taistelussa Nothung-miekka katkaisee Wotanin keihään. Pelkoa tuntematon Siegfried kulkee tulimeren läpi. Korkealla kalliolla on Brünnhilde ja tämän ratsu Grane nukkumassa. Siegfried herättää Brünnhilden suudelmalla. Hän ei ole koskaan nähnyt naista ja kuvittelee Brünnhilden olevan hänen äitinsä. Brünnhilde korjaa käsityksen. Siegfriedillä on omituinen tunne ja hän luulee rakkautta peloksi ja on iloinen oppiessaan tuntemaan pelon. Ihmiseksi alennettu Brünnhilde vastaa Siegfriedin tunteeseen.

Jumalten tuho

Arthur Rackham: Autuaana sinua tervehtii vaimosi

Prologi (2 kohtausta ja 2 välisoittoa)

Kolme Nornaa kehräävät ja kuvailevat menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lanka katkeaa. Brünnhilde ja Siegfried ovat olleet onnellisia yhdessä, mutta Siegfried haluaa lähteä seikkailemaan.

I näytös (3 kohtausta)

Hagen, Alberichin rakkaudettomasti syntynyt lapsi tietää Siegfriedin tulevan Gibichungien luo. Hagenilla on suunnitelma Sormuksen saamiseksi ja siinä hän aikoo käyttää velipuoltaan Guntheria ja tämän sisarta Gutrunea. Gutrune tarjoaa Siegfriedille unohdusjuomaa. Siegfried ja Gunther vannovat veriveljeyttä. Gutrune luvataan Siegfriedille vaimoksi, jos tämä auttaisi Guntheria saamaan itselleen Brünnhilden puolisoksi.

Brünnhilde odottelee Siegfriediä palaavaksi, mutta kalliolle laskeutuu valkyyria Waltraute. Hän pyytää Brünnhildeä palauttamaan kirotun Sormuksen Reinintyttärille, jotta jumalat pelastuisivat. Brünnhilde kieltäytyy. Pian saapuu tulimeren läpi Brünnhilden luo Tarnhelm-kypärän avulla Guntheriksi muuntautunut Siegfried. Brünnhilde joutuu nöyrtymään, Siegfried ottaa väkisin Sormuksen Brünnhildeltä ja pari nukkuu siveästi Nothung-miekka välissään.

II näytös (5 kohtausta)

Hagen on vahtinut koko yön ja Tarnhelmin avulla Siegfried saapuu muuta seuruetta nopeammin. Hagen kutsuu kaikki Gibichungit hääjuhlaan. Kaksoishäiden aikana Brünnhilde toteaa tulleensa petetyksi, koska Siegfriedillä eikä Guntherilla on Sormus kädessään. Häiden jälkeen Hagen, Gunther ja Brünnhilde sopivat Siegfriedin tappamisesta seuraavan päivän metsästysretkellä.

III näytös (3 kohtausta, välisoittona Siegfriedin surumarssi)

Metsästysretken aikana Siegfried on joutunut eroon muusta joukosta ja tapaa Reinintyttäret. Hän ei palauta pyynnöistä huolimatta Sormusta. Reinintyttäret ennustavat Siegfriedin kuoleman. Metsästysseurue kokoontuu ja Hagen tappaa kylmäverisesti Siegfriedin. Seurue palaa kotiin ja Gutrune syyttää Guntheria Siegfriedin surmasta. Gunther syyttää Hagenia ja Hagen tappaa Guntherin.

Brünnhildelle on selvinnyt kaikki. Hän käskee koota suuren hautajaisrovion. Sitten hän ottaa soihdun ja sytyttää rovion. Wotanin korppien hän pyytää johtavan tulen jumala Logen Valhallaan ja polttamaan sen. Brünnhilde hyppää ratsunsa Granen selkään ja kannustaa sen palavaan rovioon Siegfriedin luo.

Tuli on saamaisillaan vallan kaikkialle, mutta Rein tulvii ja Reinintyttäret uivat rovion kohdalle. He ottavat tuhkasta Sormuksen. Hagen juoksee veteen Reinintyttärien perään ja hukkuu. Taivaanrannalla on kajo; Valhalla palaa. Jumalten aika on päättynyt ja ihmisten aikakausi alkaa.

Kirjallisuutta

• Asikainen, Pekka & Sinkkonen, Jari: Richard Wagner: Nibelungin sormus. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24589-5
• Boakye-Ansah, David: Musikdramatische Konstruktionen von Religion in Richard Wagners Ring-Tetralogie. (Studien zur Musikwissenschaft, 19) Hamburg: Verlag Dr. Kovač, 2010. ISSN 1613-1185 ISBN 978-3-8300-4895-4
• Oberhoff, Bernd: Richard Wagner: Der Ring des Nibelungen. Eine musikpsychoanalytische Studie. Gießen: Psychosozial-Verlag, 2012. ISBN 978-3-8379-2179-3

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nibelungin sormus Wikimedia Commonsissa

• Leitmotiivi taulukko
• Nibelungin sormuksen libretot (Arkistoitu – Internet Archive)

Nibelungin sormus

• Reininkulta
• Valkyyria
• Siegfried
• Jumalten tuho