Murha maalaiskylässä

Murha maalaiskylässä (alkuteos: Murder at the Vicarage) on Agatha Christien kirjoittama rikosromaani. Se ilmestyi Britanniassa lokakuussa 1930 Collins Crime Clubin kustantamana. Eila Pennasen suomennos ilmestyi WSOY:n kustantamana 1954

Murha maalaiskylässä
Murder at the Vicarage
Alkuperäisteos
Kirjailija	Agatha Christie
Kieli	englanti
Genre	salapoliisiromaani
Kustantaja	Collins Crime Club
Julkaistu	lokakuu 1930
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	256
Suomennos
Suomentaja	Eila Pennanen
Kustantaja	WSOY
Julkaistu	1954
Ulkoasu	nidottu
Sivumäärä	317
Sarja: Neiti Marple
Seuraava	Kolmetoista
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Murha maalaiskylässä kertoo St. Mary Meadin kylän pappilassa tapahtuneesta murhasta, jota neiti Marple ryhtyy tutkimaan. Se on ensimmäinen Christien kirjoittama romaani neiti Marplesta.

Henkilöt

• Neiti Marple, ikäneito, useiden mukaan kylän pahin juoruilija
• Leonard Clement, kylän pappi
• Griselda Clement, papin vaimo
• Dennis Clement, papin veljenpoika
• Mary, pappilan keittäjätär
• Archer, salametsästäjä, seurustelee Maryn kanssa
• Rouva Archer, Archerin äiti, Reddingin siivooja
• Ronald Hawes, apulaispappi
• Eversti Protheroe, kartanonherra
• Anne Protheroe, everstin toinen vaimo
• Lettice Protheroe, eversti tytär ensimmäisestä avioliitosta
• Rouva Lestrange, uusin kylän asukas, josta kukaan ei tunnu tietävän mitään
• Lawrence Redding, taidemaalari
• Tohtori John Haydock, kylän lääkäri
• Rouva Price Ridley, neiti Hartnell, neiti Wetherby, muita kylän juoruilevia ikäneitoja
• Tohtori Stone, arkeologi
• Neiti Cram, Stonen sihteeri
• Poliisitarkastaja Slack, poliisitarkastaja läheisestä Much Benhamista
• Eversti Melchett, kreivikunnan poliisipäällikkö

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

St. Mary Mead on rauhallinen pieni kylä, jossa kaikki tuntevat toisensa. Kylän neljä ikäneitoa pitävät huolen siitä, että kaikki myös ovat perillä kaikkien muitten tekemisistä. Tapahtumat käynnistyvät, kun eversti Protheroe haluaa keskustella Clementin kanssa kolehtirahoihin liittyvistä epäselvyyksistä. He sopivat tapaavansa illalla pappilassa. Clement kutsutaan kuitenkin kuolevan seurankuntalaisen luokse eikä ehdi peruuttaa tapaamista. Kuoleva seurakuntalainen ei kuitenkaan ole kuoleman kielissä – kyseessä oli pilasoitto. Kun Clement palaa pappilaan, hän ohittaa ovella omituisesti käyttäytyvän Reddingin ja työhuoneestaan hän löytää eversti Protheroen ammuttuna työhuoneestaan. Lääkäri ja poliisi ovat pian paikalla. Lääkäri pystyy määrittämään kuolinajan hyvin tarkkaan.

Kaikkien yllätykseksi Lawrence Redding tunnustaa murhan. Vielä suurempi yllätys on, että vähän myöhemmin myös Anne Protheroe tunnustaa murhan. Neiti Marplen vihjeen perusteella poliisi saa selville, että Reddingillä ja rouva Protheroella on suhde ja kumpikin tunnusti, koska arveli toisen tehneen murhan.

Tutkimukset näyttävät olevan umpikujassa. Reddingin ja Anne Protheroen tunnustukset on hylätty. Kenenkään ei ole nähty menevän pappilaan. Anne Protheroe meni sinne, mutta hänellä ei voinut olla asetta mukanaan. Metsästä oli myöhemmin kuulunut laukaus, joka useiden todistajien mukaan vaikutti 'omituiselta'. Murha-ase – Reddingin pistooli – oli hänen studionsa hyllyllä ja kuka tahansa olisi voinut ottaa sen. Puhelu Clementille osoitti että murha oli suunniteltu etukäteen.

Tapaus alkaa selvitä, kun Clement saa epämääräisen puhelun Hawesilta. Clement rientää paikalle ja löytää nukkuvan Hawesin. Eversti Melchett tajuaa kuitenkin, että Hawes on myrkytetty. Hawes kiidätetään ajoissa sairaalaan. Hawesilta löytyy kirje, jonka perusteella hän olisi Protheroen murhaaja (Hawes oli varastanut kolehtirahoja). Neiti Marple saapuu myös paikalle (Melchettin puhelu lääkärille yhdistettiin ensin vahingossa neiti Marplelle) ja selittää oman teorinsa tapahtumien kulusta. Hawesin yritti murhata Lawrence Redding, koska hän halusi, että Hawesia syytettäisiin myös eversti Protheroen murhasta. Anne Protheroe ampui everstin. Redding oli käynyt aikaisemmin päivällä pappilassa ja piilottanut aseen kukkaruukkuun. Sitten hän soitti pilasoiton Clementille, jotta tämä olisi poissa paikalta. Kun eversti on odottamassa Clementiä pappilan työhuoneessa, hänen vaimonsa kävelee neiti Marplen puutarhan ohitse pappilaan ja pysähtyy juttelemaan. Näin neiti Marple voi myöhemmin vannoa, ettei rouva Protheroella voinut olla asetta. Anne menee pappilan työhuoneeseen, ottaa aseen kukkaruukusta ja ampuu everstin. Hän laittaa sitten aseen takaisin kukkaruukkuun. Redding menee myöhemmin hakemaan aseen ja tapaa ovella suunnitelman mukaisesti Clementin. Sen jälkeen kumpikin tunnustaa vuorollaan murhan ja vapautuvat siten epäilyksistä.

Kaikesta tästä ei kuitenkaan ole todisteita, joten Reddingille asetetaan ansa: hänen annetaan ymmärtää, että joku oli nähnyt hänen vaihtavan Hawesin lääkkeet. Redding joutuu paniikkiin ja poliisi saa tarvitsemansa todisteet.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Vastaanotto

Times Literary Supplement -lehden arvostelussa 6. marraskuuta 1930 esitettiin useita kysymyksiä siitä, kuka murhaaja voisi olla ja miksi. Arvostelun johtopäätöksenä oli: "Salapoliisiromaanina sen ainoa heikkous on siinä, että on vaikea uskoa syyllisen tehneen murhan niin nopeasti ja äänettömästi. Kirjan kolme karttaa murhapaikasta, puutarhasta ja kylästä osoittavat, että melkeinpä näkö- ja kuuloetäisyydellä rikoksen tapahtuessa oli neiti Marple, joka aina oli perillä kylän tapahtumista ja veti niistä pahimmat mahdolliset johtopäätökset. Seurakunnan kolme muuta 'juorutätiä' (hienosti kuvattuja hahmoja) olivat pappilan muut lähimmät naapurit. Kuitenkin neiti Marple päätyy lopussa oikeaan ratkaisuun - mutta ei voi olla miettimättä, olisiko hän todellisessa elämässä ratkaissut sen nopeammin".

The New York Times Book Review -lehden arvostelu 30. marraskuuta 1930 alkoi toteamuksella "Lahjakas neiti Christie ei ole parhaimmillaan uusimmassa rikostarinassaan. Se ei ole merkittävä lisäys hänen saavutuksiin salapoliisiromaanin alalla." Arvostelu jatkui: "paikallinen vanhapiikojen sisarkunta esitellään lukuisten huhujen ja juorujen kera. Osa siitä on varsin pitkälle menevää ja lukija todennäköisesti kyllästyy siihen kaikkeen – etenkin herttaiseen neiti Marpleen, joka on tapauksen etsivänä." Arvostelija esitti sitten yhteenvedon juonesta ja päätti arvostelun sanoihin: "Ratkaisu on todellinen antikliimaksi."

H.C. O'Neill kirjoitti 12. joulukuuta 1930 The Observer -lehdessä: "tässä on yksioikoinen tarina, jossa miellyttävällä tavalla esitetään vääriä johtolankoja pahaa-aavistamattomalle lukijalle. Kirjailijalla on varsin omaperäinen uusi keino arvoituksen säilyttämiseksi. Hän paljastaa sen alussa, kääntää sen sitten ylösalaisin ja näennäisesti todistaa, ettei se voi olla totta... Mikä on omiaan luomaan hämmennystä lukijassa."

Daily Express -lehdessä Harold Nicolson kirjoitti 16. lokakuuta 1930: "Olen lukenut Christieltä parempia teoksia, mutta se ei tarkoita, että hänen tuorein kirjansa ei olisi huvittavampi, hauskempi ja mukaansatempaavampi kuin salapoliisiromaanien suuri massa."

Robert Barnard: "Ensimmäinen tutustumisemme St. Mary Meadiin, tuohon varkauksien, petosten, aviorikosten ja jopa murhien tyyssijaan. Mikähän lukijoiden mielestä on niin herttaista tällaisissa tarinoissa? Ratkaisu on jokseenkin epäuskottava, mutta suurempaa valituksen aihetta ei ole, sillä kirjassa on lukuisia herkullisia yksityiskohtia. Ja ensimmäisen neiti Marple -romaanin tuhti annos kyynisyyttä vastaa paremmin nykylukijoiden makua kuin myöhempien romaanien siirappimaisuus."

Sovitukset

The Murder at the Vicarage -näytelmä (1949)

Moie Charles ja Barbara Toy sovittivat romaanin näytelmäksi 1949 ja sen kantaesitys oli 16. joulukuuta 1949 Playhouse Theatressa West Endissä. Neiti Marplea näytteli Barbara Mullen.

Televisio

Romaanin ensimmäinen televisioversio oli saksalainen Mord im Pfarrhaus 1970.

BBC:n tuottamassa Neiti Marple -sarjassa Murha maalaiskylässä esitettiin 25. joulukuuta 1986. Se oli sarjan viides jakso. Pääosissa olivat:

Joan Hickson	…	Neiti Marple
Paul Eddington	…	Leonard Clement
Polly Adams	…	Anne Protheroe

Granada Televisionin tuottamassa Neiti Marple -sarjassa Murha maalaiskylässä esitettiin 2004 ensimmäisen tuotantokauden toisena jaksona. Pääosissa olivat:

Geraldine McEwan	…	Neiti Marple
Tim McInnery	…	Leonard Clement
Derek Jacobi	…	Eversti Protheroe
Janet McTeer	…	Anne Protheroe

Sarjakuva

Ranskalainen "Norma" (Norbert Morandière) muokkasi romaanin sarjakuvaksi L'Affaire Protheroe 2005. Englanninkielinen käännös The Murder at the Vicarage ilmestyi 2008 (ISBN 0-00-727460-2).

Suomennoksen painokset

• 1954: 1. p., 317 s., nid., SaPo-sarja 8, lisäpainos: 2. p. 1954
• 1977: 3. p., 318 s., sid., ISBN 951-0-08075-6 (Agatha Christie -kirjasto 5-6, toisena romaanina Simeon Leen testamentti)
• 1982: 4. p., 318 s., sid., ISBN 951-0-11282-8
• 1985: 5. p., kokoelmateoksessa Neiti Marplen murhat, 950 s., sid., ISBN 951-0-12891-0
• 1991: 6. p., 318 s., nid., ISBN 951-0-01296-3, SaPo-sarja 8
• 2007: 7. p., 318 s., sid., ISBN 978-951-0-33472-0, SaPo-sarja 8

Omistuskirjoitus

Kirjan omistuskirjoitus on:
"Rosalindalle"

Rosalind Hicks (1919-2004) on Agatha Christien ja Archibald Christien (1890-1962) tytär ja Agathan ainut lapsi. Rosalind oli 11-vuotias romaanin julkaisuajankohtana.

Aiheesta muualla

• The Murder at the Vicarage Agatha Christien virallisella kotisivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Murha maalaiskylässä Internet Movie Databasessa (englanniksi)
• Murha maalaiskylässä Internet Movie Databasessa (englanniksi)
• Murha maalaiskylässä Internet Movie Databasessa (englanniksi)