Mormonismi

Mormonismi on Joseph Smithin 1820–1830-luvuilla Yhdysvalloissa perustama uskonto. Smith perusti vuonna 1830 kirkon, josta sai alkunsa mormoniliike eli myöhempien aikojen pyhien liike. Siihen kuuluvista kirkoista suurin on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, johon kuuluu yli 16 miljoonaa jäsentä.

Mormonismi perustuu kristinuskoon, ja mormonit pitävät itseään kristittyinä. Joidenkin tutkijoiden mukaan mormonismi on kristinuskon uusi haara. Tiettyjen teologisten käsitystensä vuoksi valtavirran kristillisyyden ja monien uskonnontutkijoiden piirissä mormonit nähdään kuitenkin usein ei-kristittyinä. Mormonismissa keskeistä on usko Jumalan pelastussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on tehdä ihmisestä Jumalan kaltainen olento. Mormonien usko näkyy voimakkaasti ja monin tavoin heidän elämässään, ja heidät tunnetaan esimerkiksi lähetystyöstään.

Historia

Lasimaalaus vuodelta 1913 esittää mormonismin perustajan Joseph Smithin ensimmäistä näkyä.

Mormonismin perustaja oli Vermontissa syntynyt ja 11-vuotiaana New Yorkin Palmyraan muuttanut Joseph Smith (1805–1844). Hänen perheensä oli ollut tekemisissä presbyteerisen kirkon, metodismin ja universalismin kanssa, mutta he eivät olleet sitoutuneet erityisen vahvasti mihinkään uskontoon. Aikaa luonnehti Yhdysvaltojen ”toisen suuren herätyskauden” uskonnollinen aktiivisuus.

Smith koki vuonna 1820 rukoillessaan näyn, jota hän kuvasi myöhemmin henkilökohtaisena synninpäästökokemuksena Jeesus Kristukselta. Hän kertoi nähneensä myös Isä Jumalan ja saaneensa ilmoituksen siitä, että puhdas kristinusko tultaisiin palauttamaan maailmaan Smithin kautta. Tällä ensimmäisellä näyllä on suuri merkitys mormonikirkon teologian kannalta. Myöhemmin Smith sai uusia näkyjä tehtäväänsä koskien.

Smith perusti vuonna 1830 Kristuksen kirkko -nimisen yhteisön ja julkaisi mormonismin perusteoksen Mormonin kirja, josta uskonto sai myös nimensä. Nuoren kirkon sanomaa alkoivat levittää lähetyssaarnaajat. Kirkko kasvoi, ja mormonien yhteisö asettui ensin Kirtlandiin Ohioon, sitten Missouriin ja vuonna 1839 Nauvoohon Illinoisiin. Mormonien valtavirran synnyttivät ne mormonit, jotka lähtivät Smithin kuoleman 1844 jälkeen Brigham Youngin johdolla nykyiseen Utahin osavaltioon ja perustivat sinne Salt Lake Cityn kaupungin.

1900-luvun jälkipuoliskolla mormonien lukumäärä kasvoi tasaisesti. Suomessa mormoneja on laskutavasta riippuen kolmesta tuhannesta viiteen tuhanteen. Aktiivisia seurakuntalaisia on noin kaksituhatta.

Perusta

Mormonismi perustuu Joseph Smithin hengellisiin kokemuksiin. Smith perusti uskontonsa palauttaakseen alkuperäisen kirkon, sillä hänen mukaansa kristinusko oli niin harhautunut, ettei Jeesuksen perustamaa kirkkoa enää ollut olemassa. Smithin käsityksen mukaan taivaalliset sanansaattajat palauttivat Jeesuksen tuhoutuneen kirkon maailmaan antamalla Smithille toimivaltuudet sen uudelleen rakentamiselle.

Mormonin kirjan käännöksiä.

Mormoneilla on neljä pyhää kirjaa: Raamattu, Mormonin kirja (1830), Oppi ja liitot (1835) sekä Kallisarvoinen helmi (1880). Näistä kolme uusinta perustuvat uskonnon perustajan Joseph Smithin kirjoituksiin ja hänen saamiinsa jumalallisiin ilmoituksiin. Mormoneilla ei ole omaa Raamatun versiotaan, vaan he käyttävät samoja käännöksiä kuin protestantit ja katolisetkin – englanninkieliset mormonit kuningas Jaakon käännöstä ja suomenkieliset vuoden 1992 suomennosta. Joseph Smith teki oman versionsa Raamatusta, mutta mormonikirkko ei käytä sitä virallisena Raamattunaan. Mormonin kirja on mormonismin tärkein teos. Se kertoo Amerikan muinaisten kansojen pyhästä historiasta, heidän matkastaan Lähi-idästä Amerikkaan ja Jumalan teoista Amerikassa. Oppi ja liitot käsittelee nuoren kirkon oppia ja käytäntöjä. Se käsittelee vain nykyaikaa ja on Jumalan puhetta hänen nykykansalleen. Kallisarvoinen helmi sisältää Smithin tuottamaa aineistoa, joka julkaistiin paljon hänen kuolemansa jälkeen.

Kaikkein tärkeintä mormoneille ovat heidän kirkkonsa presidentin eli ”elävän profeetan” sanat. Kirkon presidentti on mormoneille Jumalan työkalu nykyihmisen opastamiseksi nykyolosuhteissa. Presidenttien rinnalla on ollut useita johtaviksi ajattelijoiksi profiloituneita hahmoja. Mormonit uskovat profeetan kautta saatavaan ”jatkuvaan ilmoitukseen”, eivätkä he sitoudu systemaattiseen teologiaan tai yksiselitteiseen oppiin. Mormonismi onkin avoin merkittävillekin teologisille uudistuksille, vaikka sen johtajien lausuntojen oikeaoppisuutta ja luotettavuutta arvioidaankin olemassa olevia pyhiä kirjoituksia käyttäen. Joistakin 1800-luvun mormonismin opetuksista onkin mormonikirkossa nykyisin luovuttu.

Uskonkäsityksiä

Suhde perinteiseen kristinuskoon

Mormonismi perustuu kristinuskoon, mutta siihen on muodostunut uudenlainen tulkinta kristillisestä perinnöstä. Mormonit katsovat olevansa kristittyjä, mutta muut kristilliset kirkot yleensä kiistävät tämän. Mormonit pitävät itseään kristittyinä sillä perusteella, että he uskovat Jeesukseen Vapahtajana ja Jumalan poikana ja Raamattuun pyhänä kirjana. Joidenkin uskonnontutkijoiden mukaan nykymormonismi onkin kristinuskon uusi haara. Valtavirran kristillisyyden ja monien uskonnontutkijoiden piirissä mormonit nähdään kuitenkin usein ei-kristittyinä, sillä mormonismilla on oma kirkkohistoriallinen taustansa ja teologinen sisältönsä. Mormonit eivät esimerkiksi usko Jumalan kolmiyhteisyyteen eivätkä varhaisten vuosisatojen uskontunnustuksiin.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko on 1900-luvun lopulta alkaen lähestynyt kristinuskon valtavirtaa, ja se painottaa opetuksissaan Jeesusta aiempaa selkeämmin. Kirkko on vuodesta 1982 lähtien toistuvasti pyytänyt ihmisiä luopumaan mormonismi- ja mormoni-nimitysten käytöstä, koska kirkon mukaan ne etäännyttävät mormonikirkon ja uskonnon kristillisyydestä.

Jumala ja Pyhä Henki

Salt Laken temppeli.

Mormonit käsittävät Jumalan ihmisen muotoisena taivaan Isänä, jonka rinnalla seisoo taivaan Äiti. Mormonit uskovat yhteen Jumalaan, joka koostuu kolmesta täydellisessä ykseydessä toimivasta persoonasta. Perinteisestä kolminaisuusopista poiketen mormonit katsovat, että Jumalan persoonilla on samanaikaisesti erilliset olemukset. Mormonit eivät usko Jumalan luoneen kaiken tyhjästä, vaan Jumala on toiminut itseään sitovien lakien puitteissa jo olemassa olleen ikuisen aineen ja energian järjestäjänä. Jumala kuvataan mormonismissa kaikkitietäväksi ja rakastavaksi, huolehtivaksi olennoksi.

Pyhän Hengen mormonit käsittävät ihmisen muotoiseksi miespuoliseksi henkiolennoksi, joka toimii Jumalan ja Jeesuksen välikappaleena kommunikoinnissa ihmisten kanssa.

Jeesus

Mormonit käyttävät Jumalasta nimeä Elohim ja Jeesuksesta nimeä Jehova. Mormonien opin mukaan Jeesus on Isä Jumalan vanhin henkilapsi, Jumalan Poika, ja samalla koko ihmiskunnan vanhin veli. Mormonit pitävät Jeesusta ainoana täydellisenä maailmassa eläneenä ihmisenä ja esikuvana kaikkien omaan elämään. Mormonit uskovat, että ennen syntymäänsä Jeesus toimi Isän johdolla maailmojen luojana ja Jumalana, joka ilmoitti itsensä Vanhan testamentin kansoille Jehovana. Jeesus oli alusta asti määrätty myös Vapahtajaksi. Syntien sovitustyön kohdalla mormonit painottavat Jeesuksen ristinkuoleman sijaan Getsemanen puutarhan tapahtumia, jolloin Jeesus otti päälleen ihmiskunnan synnit. Mormonien mukaan Jeesuksen pelastustyö ulottuu kaikkiin ihmisiin. Nykyisin Jeesuksen katsotaan johtavan pelastustyönsä leviämistä mormonikirkon välityksellä, ja hänen odotetaan joskus tekevän toisen tulemisensa maailman hallitsijaksi punnitsemaan ihmisen hyvät ja pahat teot.

Ihminen

Mormonien mukaan ihmistä ei luotu tyhjästä, vaan hän oli sitä ennen olemassa taivaan kodissa taivaan Isän ja Äidin luona. Ihmisen mormonit näkevät samansukuisena joskin vähemmän kehittyneenä olentona kuin Isänsä taivaassa. Itsensä mormonit näkevät Jumalan valittuna kansana.

Pelastussuunnitelma

Pääartikkeli: Pelastussuunnitelma (mormonismi)

Enkeli Moronin patsas on evankeliumin levittämisen tunnus.

Mormonit uskovat Jumalalla olevan pelastussuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä ihmisestä Jumalan kaltainen olento. Pelastussuunnitelma yhdistää mormonien opit, pyhät kirjoitukset ja käytännöt yhdeksi maailmankatsomukseksi. Pelastussuunnitelmassa on kolme päävaihetta, joiden välissä on kaksi siirtymää. Pelastussuunnitelman mukaan jokainen ihminen on ennen syntymäänsä elänyt kuolemattomana henkilapsena taivaassa. Synnyttyään tähän maailmaan hän elää koetusaikaa, jossa hän voi kasvaa ja kehittyä. Tämän koetusajan syvällisin tarkoitus on seurata Jumalan lähettämien profeettojen kutsua, jalostua sekä täyttää oman olemassaolon tarkoitus toisia palvellen. Tavoitteena on lopulta elää luontevasti oman arvojärjestelmän mukaisesti eikä vain käskyjä mekaanisesti noudattaen. Kuoleman jälkeen ihmistä odottaa ylösnousemus ja paratiisimainen tila, kolme ”kirkkauden valtakuntaa”. Joitain harvoja ihmisiä odottaa helvetin kaltainen ulkoinen pimeys. Kuolemansa jälkeen ihminen voi saavuttaa Isänsä jumaluuden ja tulla itsekin Jumalan kaltaiseksi olennoksi.

Perhe ja seksuaalisuus

Mormonien mukaan Jumalan suunnitelman perusyksikkö on isästä, äidistä ja lapsista koostuva perhe. Avioliitot tulisi sopia yhteisön sisällä. Mormonit suhtautuvat moniavioisuuteen nykyisin kielteisesti, fundamentalisteja lukuun ottamatta, mutta liikkeen alkuvaiheissa moniavioisuus hyväksyttiin. Seksuaalisuutta mormonien tulisi ilmaista ainoastaan avioliitossa. Itsetyydytys ja pornografia ovat syntejä. Homoavioliittoihin mormonikirkko suhtautuu kielteisesti, mutta nuorista aikuisista jäsenistä noin puolet hyväksyy ne. Abortti on sallittu vain, jos äidin henki on vaarassa tai syntyvä lapsi joutuisi kärsimään vaikeasta sairaudesta.

Toiminta ja käytännöt

Yhteisöt

Pääartikkeli: Myöhempien aikojen pyhien liike

Helsingin temppeli sijaitsee Espoon Karakalliossa.

Mormonismia harjoitetaan lukuisissa yhteisöissä, joista ylivoimaisesti suurin on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Se pitää päämajaansa Yhdysvalloissa Utahin Salt Lake Cityssä, ja sillä on yli 16 miljoonaa jäsentä, joista yli puolet asuu muualla kuin Yhdysvalloissa. Mormonismilla viitataankin usein pelkästään tähän kirkkoon. Mormonismin muita merkittäviä haaroja ovat Kristuksen yhteisö noin 200 000 jäsenellään ja mormonifundamentalismi noin 30–40 000 jäsenellään.

Temppelit

Mormoneilla on monitoimiseurakuntiensa lisäksi temppeleitä. Mormoneille temppeli toimii pelastusopille keskeisenä pyhänä tilana, ja niissä he suorittavat korkeampia hengellisiä toimituksiaan. Temppelit ovat rituaalitiloina vain mormonien käytössä. Temppelien tunnusomainen piirre on torni, jonka huipulla on torveen puhaltavan enkelin patsas. Se kuvaa Mormonin kirjaan liittyvää enkeli Moronia ja on evankeliumin levittämisen tunnuskuva.

Elämä

Mormonikirkon lähetyssaarnaajia.

Mormonien usko näkyy monin tavoin heidän elämässään. Mormonin elämään kuuluu muun muassa kirkossakäyntiä ja rukoilemista, seurakuntatyötä, kahden vuoden lähetystyövelvollisuus (miehillä), pukeutumissääntöjen noudattamista sekä erilaisia rajoituksia esimerkiksi nautintoaineiden ja viihteen suhteen. Mormoneilta on kielletty kahvi, tee, alkoholi, tupakkatuotteet ja huumeet. Rajatapauksiin kuuluvat esimerkiksi kofeiinia sisältävät juomat kuten Coca-Cola tai energiajuomat. Mormonit ovat hyvin perhekeskeisiä, ja he pitävät maallista kouluttautumista tärkeänä.

Nuoren mormonimiehen odotetaan suorittavan kahden vuoden lähetystyö. Lähetystyö tehdään usein ulkomailla, ja sitä edeltää koulutus ja kieliopinnot. Lähetystyötä tekevät mormonit jututtavat ihmisiä kaupunkien keskustoissa ja kiertävät ovelta ovelle kertoen ihmisille mormonismista, ja pyrkivät näin saamaan kirkkoonsa uusia jäseniä. Miessaarnaajien yleisin asu on tumma puku, valkoinen paita ja solmio. Suomessa lähetyssaarnaajia on kerrallaan noin sata. Naisille lähetystyö on vapaaehtoista ja se kestää puolitoista vuotta.

Naiset eivät saa toimia pappeina tai kirkon ylimmissä johtotehtävissä. Naisten odotetaan hankkivan lapsia ja asettavan perheen työuran edelle.

Kritiikki

Mormonien 1800-luvulla harjoittama moniavioisuus aiheutti aikanaan voimakasta ja pitkäaikaista vastustusta liikkeen ulkopuolelta sekä mormonikirkon jakautumisen. Mormonismin perustajalla Joseph Smithillä arvioidaan olleen noin 40 vaimoa, joista osa oli jo entuudestaan naimisissa. Muita varhaisia kritiikin aiheita olivat syytökset kristinuskon vastaisesta monijumalaisuudesta, teokraattisista pyrkimyksistä sekä Smithin ajoittain omavaltainen vallankäyttö. Vastustus sai myös väkivaltaisia muotoja ja johti lopulta Smithin ja hänen veljensä Hyrumin lynkkaukseen 1844.

Nykyaikainen tutkimustieto on haastanut Smithin kertomukset uskonnon syntyvaiheista, mikä on aiheuttanut kuohuntaa liikkeen sisällä ja muutoksia uskonnon opetukseen. Myös Smithin julkaiseman Mormonin kirjan syntytarina on osoittautunut erilaiseksi kuin mitä mormonikirkko on jäsenilleen aina opettanut. Lisäksi kirjaa on arvosteltu siitä, että sen väitteet kansojen muuttoliikkeistä ja muinaisen Amerikan historiasta ovat ristiriidassa eri alojen tieteellisen tiedon kanssa. Myös Kallisarvoiseen helmeen kuuluvan Aabrahamin kirjan historiallisuus on kyseenalaistettu. Teos sai innoituksensa egyptiläisistä papyruksista, mutta ammattiegyptologien mukaan Smithin käännös on virheellinen.

Mormonikirkkoa on ajoittain syytetty rasismista. Smithin kuoltua kirkko kielsi mustilta jäseniltä pappina ja lähetyssaarnaajana toimimisen. Lisäksi heiltä evättiin pääsy temppeleihin, mikä esti esimerkiksi kirkon käytäntöjen mukaisen avioliiton. Tätä perusteltiin käsityksellä, jonka mukaan tumma iho oli merkki Kainin ja Haamin kirouksesta. Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen myötä käytäntö alkoi kohdata voimakasta kritiikkiä, ja siitä luovuttiin 1978. Käytäntöjen perustelemiseksi käytetyt opetukset kumottiin suorasanaisesti vuonna 2013. Kirkon nykyinen kanta on, että mustien syrjintä perustui pyhien kirjoitusten mielivaltaiseen tulkintaan ja oli Joseph Smithin esimerkin vastaista.

Kitkaa on 2000-luvulla aiheuttanut mormonien kielteinen suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Utahin kirkkoa on myös syytetty historiansa kipukohtien salailusta. Vuodesta 2013 alkaen kirkko on kuitenkin julkaissut verkkosivuillaan artikkeleja, joissa käsitellään moniavioisuuden ja mustien pappeuskiellon kaltaisia kiistanalaisia käytäntöjä.

Lähteet

• Östman, Kim: Mormonit. Historia, oppi ja elämä. Helsinki: Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-044-8

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mormonismi Wikimedia Commonsissa