Messukylän vanha kirkko

Messukylän vanha kirkko
Sijainti	Messukylä, Tampere
Koordinaatit	61°29′05.4″N, 023°50′31.9″E
Rakentamisvuosi	1510–1530
Materiaali	harmaakivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Messukylän vanha kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko Messukylän kaupunginosassa Tampereella. Kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Sitä on kansankielessä kutsuttu suojeluspyhimyksensä Mikaelin mukaan myös Mikoksi.^[1]

Historia

Paikalle ensimmäisenä nousseen puukirkon arvioidaan olleen 1400-luvulta, ja tuolta ajalta peräisin olleesta kuoriaidan laudasta löytynyttä vuosilukua 1434 pidetään sen todennäköisenä rakennusvuotena. Nykyinen kivikirkko rakennettiin puukirkon tilalle muuraustavasta ja ikkunoista päätellen vuosina 1510–1530. Tarkkoja vuosilukuja ei ole kuitenkaan jäänyt muistiin asiakirjoihin. Kirkon vanhin pystyssä oleva osa on 1400-luvun lopulla puukirkon kylkeen rakennettu sakaristo.

Messukylän vanhan kirkon länsipäädyn pääsisäänkäynti.

Kirkossa on säilynyt 1430–1440-luvuilta viisi puuveistosta, joista Neitsyt Marian kuva on siirretty Kansallismuseoon. Loput neljä ovat edelleen kirkossa nähtävänä. Yksi niistä esittää kirkon suojeluspyhimystä arkkienkeli Mikaelia, kahden muun on arveltu olevan Pyhä Olavi ja apostoli Pyhä Jaakob. Triumfikrusifiksi on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan kuoriaidan yläpuolen orrelta alttaripöydälle.

1600-luvun puolivälissä kirkko kunnostettiin ja sen seinien laastipinnat koristeltiin maalauksilla. Myöhemmin maalaukset peitettiin kalkilla eikä niistä ole paljon jäljellä. Messukylän vanhan kirkon saarnatuoli saatiin 1600-luvulla lahjana maaherra E. J. Creutzilta, ja se on puu-upotuskoristeineen ainoa laatuaan Suomessa. Keskiajan tavan mukaan kirkon lattian alusta käytettiin hautausmaana. Viimeinen hautaus kirkon alle tapahtui vuonna 1793, kirkkomaahan haudattiin vuoteen 1860 asti.

Vuosina 1796–1797 kirkkoa korjattiin ja siihen tehtiin joitakin muutoksia. Tuolta ajalta on rakennukseen jäänyt rakennusmestari Matti Åkerblomin kädenjälki. Suurimpia muutoksia olivat asehuoneen muuttaminen kirkon sivusakaraksi, uuden eteisen rakentaminen, seinien korottaminen parilla hirsikerralla sekä katon vuoraaminen tynnyriholviksi. Messukylän uuden kirkon valmistuessa vuonna 1879 Åkerblomin rakentama kellotapuli purettiin ja tuomiosunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen kivikirkko jäi pois käytöstä.

Uuden valmistuttua vanhaa kirkkoa ei enää arvostettu eikä pidetty kunnossa, vaan kanttori Helenius käytti sitä heinälatona ja kunnanisät vaivaisjyväaittana.^[2] Seurakunnan kirkkoherra K. Olander saarnasi monta kertaa kirkon korjausten tarpeellisuudesta ja 1907 kirkko korjattiin.^[2]^[3] Vuonna 1956 Tampereen kirkkovaltuusto, jonka alaisuuteen Messukylä liitosalueena kuului, päätti korjata ja entistää kirkon arkkitehti Paavo Riihimäen yhteistyössä Muinaistieteellisen toimikunnan kanssa tekemien suunnitelmien mukaan.^[2] Vuosina 1958–1959 kirkko entisöitiin ja haljennut takaseinä muurattiin umpeen. Myös seiniä peittänyt kalkkikerros poistettiin, ja se mitä vanhoista maalauksista oli jäljellä saatiin jälleen esiin. Nykyään kirkko on avoinna kesäisin erilaisia tilaisuuksia varten.

Kirkon sisätiloissa on kuvattu Yle TV2:n historiallista draamasarjaa Hovimäki vuosina 1998–2002. Kuvitteellisen Hirvikosken kirkon ulkopuolta esitti Sastamalan kirkko.

Kirkon piha oli 1600-luvun lopulta 1800-luvun alkuvuosiin saakka armeijan harjoituskenttänä. Ruotsin kuningas Kustaa III suoritti siellä joukkojen tarkastuksen vuonna 1775.^[4]

Kirkkorakennus

Kirkkorakennus on tyypillinen Satakunnan keskiaikainen kirkko. Seinät on rakennettu harmaakivestä ja rukoushuone on asetettu itä-länsisuuntaisesti. Kirkon ainoat ulkoseinien koristelut, risti ja ruusuke, löytyvät pohjoisseinustalle sijoitetun sakariston päädystä. Rakennuksen ulko-ovi on sijoitettu ajalleen tyypillisesti länsipäätyyn.

Seurakunta

Messukylän kirkko oli osa Pirkkalan seurakuntaa, kunnes erosi omaksi seurakunnakseen vuonna 1636. Messukylä liittyi Tampereeseen vuonna 1947, ja vuotta myöhemmin 1948 myös seurakunta liitettiin osaksi Tampereen seurakuntayhtymää.

Kuvia

Saarnastuoli
Sisätilaa alttarin suunnasta katsottuna

Katso myös

Lähteet

Kirsti Arajärvi: Messukylän, Teiskon, Aitolahden historia I. Tampereen kaupunki, Teiskon ja Aitolahden kunnat, 1954.

Viitteet

↑ Messukylän vanha kirkko
↑ ^a ^b ^c Messukylän vanha kirkko entistetään täydellisesti. Helsingin Sanomat, 9.12.1956, s. 15. Helsinki: Sanoma Oy. ISSN 0355-2047
↑ Messukylän vanha kirkko 500-vuotias. Aamulehti, 11.8.1935, 54. vsk, nro 213, s. 5. Tampere: Tampereen Kirjapaino-Osakeyhtiö. ISSN 0355-6913 Artikkeli Kansalliskirjaston digitoiduissa aineistoissa. Viitattu 31.8.2022.
↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 149. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere.