Mahmud I
Mahmud I (2. elokuuta 1696 – 13. joulukuuta 1754) oli Osmanien valtakunnan sulttaani 1730–1754. Hän syntyi Istanbulissa sulttaani Mustafa II:n ja Valide Sultan Salihan pojaksi. Hän varttui isoäitinsä Gülnûşin huomassa ja opiskeli mm. historiaa, kirjallisuutta, runoutta ja musiikkia.[1]
Mahmud I | |
---|---|
Osmanien valtakunnan sulttaani | |
Valtakausi | 20. syyskuuta 1730 – 13. joulukuuta 1754 |
Edeltäjä | Ahmed III |
Seuraaja | Osman III |
Syntynyt |
2. elokuuta 1696 Adrianopoli, Osmanien valtakunta |
Kuollut |
13. joulukuuta 1754 (58 vuotta) Topkapın palatsi, Konstantinopoli |
Suku | Osmani |
Isä | Mustafa II |
Äiti | Saliha Sultan |
Uskonto | sunnalaisuus |
Nimikirjoitus |
Mahmud nousi Osmanien valtakunnan valtaistuimelle 35 vuoden iässä 1. marraskuuta 1730 ja kokosi hallintonsa virkamiehistä, jotka edustivat hänen omaa sukupolveaan.[2] Hän oli luonteeltaan hyväntahtoinen, päättäväinen, armelias ja kärsivällinen. Hallitsijana hän kiinnitti paljon huomiota kansan hyvinvointiin ja välttyi siten toistamasta isänsä ja enonsa Ahmed III:n tekemiä virheitä.[1] Mahmudin valtakaudella osmanit sotivat Itävallan ja Venäjän kanssa. Sodat päättäneiden rauhansopimusten seurauksena Turkki sai Belgradin takaisin Itävallalta ja Venäjä joutui käymään kauppaa Mustallamerellä osmanien laivoilla.[3] Mahmudin aikakaudella hovin sisällä ryhdyttiin käymään valtataistelua ja virkamisten korruptio lisääntyi.[2]
Mahmud sairasteli paljon viimeisen kahden elinvuotensa aikana ja kuoli 59 vuoden iässä 1754. Hänet haudattiin Mustafa II:n hautaan Yenin moskeijassa Istanbulissa.[1]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- TheOttomans.org Art Biligisayar. Viitattu 9.9.2009.
- Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6