Mätäs

pehmeää maanpinnan osaa, joka ulottuu ympäristöään ylemmäksi.[1] Tällainen pieni maan kohoama voi olla esimerkiksi heinä- tai sammalkasvuston muodostama tai vaikkapa puolukkamätäs

Mätäs tarkoittaa yleiskielessä pientä, pehmeää maanpinnan osaa, joka ulottuu ympäristöään ylemmäksi.[1] Tällainen pieni maan kohoama voi olla esimerkiksi heinä- tai sammalkasvuston muodostama tai vaikkapa puolukkamätäs.[2]

Mättäitä

Kasvitieteessä mätäs tarkoittaa joillekin monivuotisille heinämäisille kasveille tyypillistä kasvumuotoa, jossa on vierekkäin useita lyhyestä maavarresta haarautuneita ilmaversoiksi kasvaneita haaroja.[3] Kyseessä on sympodiaalinen haarautumistyyppi, jossa päärangan tilalle ajoittain kasvaa nuorempi haara. Mättäässä siis pystyjuurakko haaroo sympodiaalisesti.[4] Tuppaiksi nimitetään tiiviitä mättäitä, jollaisia esiintyy jäkälillä ja tupasvillalla. Mätäs-nimitystä käytetään myös samannäköisistä sammalkasvustoista.[2][1] Kasvin luokittelu mätästäväksi tai sellaiseksi, jolla on runsashaarainen, vaakasuora maaverso, on melko suhteellista.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Spectrum, WSOY 1976–1983, ISBN 951-0-07239-7.
  2. a b Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997, ISBN 951-0-20153-7.
  3. a b Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
  4. Rauno Tirri et al.: Biologian sanakirja, Otava 2003, ISBN 951-1-17618-8, hakusanat mätäs ja sympodiaalinen.