Jean Louis Rodolphe Agassiz [agasi] (28. toukokuuta 1807 Môtier, Fribourg, Sveitsi14. joulukuuta 1873 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen eläintieteilijä, glasiologi ja geologi. Hän oli merkittävä jääkausiteorian puolestapuhuja. Agassiz piti eri rotuja eri kantaisistä syntyneinä ja muun muassa sen takia epätasa-arvoisina, mikä oli tuohon aikaan tavallista. Hän kuului evoluutioteorian vastustajiin.

Jean Louis Rodolphe Agassiz
Henkilötiedot
Syntynyt28. toukokuuta 1807
Môtier, Sveitsi
Kuollut14. joulukuuta 1873 (66 vuotta)
Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat
Kansalaisuus Sveitsiläis-yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Friedrich-Alexander-yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Carl Friedrich Philipp von Martius
Oppilaat Joel Asaph Allen, Joseph LeConte ja James Henry Blake
Tutkimusalue Eläintiede, glasiologia, geologia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Elämä

muokkaa

Louis Agassiz syntyi Sveitsin Môtier'ssa, joka on nykyään osa Haut-Vullya. Agassiz väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1829 Erlangenissa Friedrich-Alexander-yliopistossa ja vuotta myöhemmin lääketieteen tohtoriksi Münchenissä.

Jääkausiteorian tukija

muokkaa

Ennen Agassiz'ta jääkautta olivat kannattaneet Horace-Bénédict de Saussure, Ignaz Venetz, Jean de Charpentier ja Karl Friedrich Schimper. He olivat tutkineet Alppien jäätiköitä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Charpentier ja Schimper olivat päätelleet että jäätiköt olivat kuljettaneet kiviä kauas Juravuorilla ja sulaneet pois. Agassiz asui varta vasten rakennetussa mökissä Aarin lähellä olevan jäätikön lähellä Alpeilla ja tutki jäätiköitä. Agassiz oli ensimmäinen, joka uskoi Alppien peittyneen aikoinaan jäätikön alle ja muistuttaneen nykypäivän Grönlantia. Alppien jäätiköitymistä koskevat tutkimukset Agassiz julkaisi teoksessa Études sur les glaciers.

Agassiz kuvaa kirjassaan muun muassa jääkauden synnyttämiä moreeneja, kalliota kuluttavaa, siloittavaa ja uurtavaa vaikutusta ja jään kuljettamia siirtolohkareita.

Vuonna 1840 Agassiz löysi merkkejä jääkaudesta Brittein saarilta. Myöhemmin Agassiz väitti löytäneensä jääkauden merkkejä tropiikistakin, mutta tätä ei nykytiede vahvista. Agassiz'n jääkausiteoriasta kiisteltiin Suomessakin pitkään, vielä 1860-luvulla[1] — silokallioiden uurteiden ja muiden uskottiin syntyneen vedenpaisumuksen vesien virtauksessa tai muissa vastaavissa tapahtumissa, mutta nykyään niitä pidetään jääkauden jälkinä.

Lähteet

muokkaa
  1. Jääkaudet. (Päätoimittaja: Marjatta Koivisto) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.

Aiheesta muualla

muokkaa