Lauantaiseura

Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja opettajien 1830 perustama keskusteluseura
Tämä artikkeli käsittelee keskusteluseuraa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Lauantaiseura (ruots. Lördagssällskapet) oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo. Yhteisillä varoilla ostettiin kirjallisuutta ja innokkaat keskustelut niistä venyivät usein myöhäiseen yöhön. Aluksi keskustelut koskivat kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myöhemmin pyrkimykseksi tuli kansallisen Suomen luominen.[1]

Lauantaiseura, Axel Haartmanin opetustaulumaalaus vuodelta 1908
Johan Ludwig Runeberg 1837
J J Nervander

Topelius kuvaa "Päiväkirjoissaan", kuinka Lauantaiseuran iltojen aikana pääsi tutustumaan "Runebergin tyyneen huumoriin, Snellmanin säälimättömään logiikkaan, Nervanderin purevaan ivaan ja Nordströmin kompapuheisiin, jotka olivat teräviä kuin silmäneulat."

Pikku Jättiläinen ilmoittaa seuran perustajiksi kuusi nuorukaista, jotka olivat J. L. Runeberg, J. J. Nervander, A. A. Laurell ja tämän veli G. Laurell, Bengt Olof Lille, ja J. J. Nordström.[1]

Seuran johtohahmona toimi aluksi Johan Jakob Nervander ja myöhemmin Johan Ludvig Runeberg. Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergistä tuli kuitenkin vähitellen seuran kantava voima ja hänen muuttonsa Porvooseen vuonna 1837 aiheutti seuran säännöllisen toiminnan loppumisen.[1]

Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut Aura-seura ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut Aurora-seura.

Lauantaiseuran toiminta

muokkaa

Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu Helsingfors lyceum (suom. Helsingin lyseo) vuonna 1831. Lisäksi seura alkoi julkaista omaa Helsingfors Morgonblad -sanomalehteä.

Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergin vuonna 1832 perustamaa sanomalehteä, Helsingfors Morgonbladia, sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Lehti oli kirjallis-filosofinen ja elitistinen ja se keräsi ympärilleen noin 400-päisen lukijakunnan.

Lauantaiseuran jäseniä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Havu, Ilmari: Lauantaiseura ja sen miehet. Otava, 1945.
  • Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, Suomenmaa, Historiamme kuuluisia yhdistyksiä, s. 555, 8. painos. WSOY, 1958.
  • Tommila, Päiviö & Reitala, Aimo & Kallio, Veikko (toim.): Suomen kulttuurihistoria, osa II, s. 42–62. (Kansallisten juurien löytäminen) WSOY, 1983.
  • Tommila, Päiviö: Suomen sanomalehdistön historia, osa I, s. 77–265. (Yhdestä lehdestä sanomalehdistöksi 1809–1859) Kuopio: Kustannuskiila, 1988.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Pikku Jättiläinen, s. 555