Lars Arnell
Lars Arnell (13. tammikuuta 1781 Tukholma – 6. syyskuuta 1856 Turku) oli ruotsalainen sotilas, maaherra ja kääntäjä. Hän asui vuodesta 1826 Suomessa, jossa hän toimi kirjakauppiaana, Suomen Talousseuran sihteerinä ja toimittajana.
Arnellin vanhemmat olivat tykistömajuri Lars Larsson Arnell ja Sofia Elisabet von Rosen. Hän lähti 13-vuotiaana sotilasuralle osallistuen Pommerin sotaan 1805–1807. Hän oli sittemmin majurina Kalmarin rykmentissä ja palveli tykistössä Suomen sodan aikana kunnes erosi sotilaspalveluksesta everstiluutnanttina 1813. Arnell toimi Jämtlandin maaherrana 1817–1818 ja Hallandin maaherrana 1818–1823. Vuodesta 1823 lähtien Arnell oli sotadepartementin valtiosihteerinä Tukholmassa. Ranskankielen taitoinen ja monipuolisesti sivistynyt Arnell pääsi kuningas Kaarle XIV Juhanan suosioon. Hän joutui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin tuhlailevan elämäntyylinsä ja pelivelkojensa takia, ja hän syyllistyi petokseen ja teki lopulta vararikon. Arnell joutui pakenemaan Ruotsista ja oleskeli ensin Tanskassa ja sitten 1825–1826 Hampurissa. Hän hankki elantonsa kääntämällä ulkomaista kirjallisuutta, lähinnä romaaneja, ruotsiksi. Hän käänsi muun muassa Walter Scottin, Johanna Schopenhauerin, Thomas Mooren, Washington Irvingin, James Fenimore Cooperin, Chateaubriandin ja Alfred de Vignyn kirjoja.
Arnell tuomittiin syksyllä 1826 kahden vuoden pakkotyörangaistukseen Kristianstadin linnoituksessa. Hänelle annettiin kuitenkin mahdollisuus vapaaehtoisesti poistua maasta, ja niinpä hän muutti Suomeen sisarensa luokse. Arnell asettui asumaan sisarensa maatilalle Turun lähelle ja jatkoi siellä käännöstöitä. Kansalaisuuden saatuaan hän toimi kirjakauppiaana Turussa ja oli Turussa ilmestyneen Åbo Underrättelserin toimittajana 1830–1839. Vuonna 1832 Arnell valittiin Suomen Talousseuran sihteeriksi, ja hän sai asunnon Turusta seuran talosta. Arnell laati sihteerinä toimiessaan muun muassa Mustialan maanviljelysopiston perustamissuunnitelman. Vuonna 1854 hän joutui kuitenkin kiinni seuran varojen kavaltamisesta, ja hänen tilalleen sihteeriksi tuli kirjailija ja lehtimies N. H. Pinello. Kavallukseen Arnellin olivat ajaneet jälleen pelivelat.
Lähteet
muokkaaTähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Lars Arnell SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Projekt Runeberg : Svenskt biografiskt handlexikon (1906) : Lars Arnell
- Svenskt översättarlexikon : Lars Arnell
- Matti Leikola: Suomenkielinen almanakka hyvän metsänhoidon opastajana. Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen julkaisuja 5, Helsinki 1992, Arnellista s. 8–9 ja 12.
Aiheesta muualla
muokkaa- Clas Zilliacus: Arnell, Lars (1781–1856) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.