Kymijoen alue

Kymijoen alue (vesistöaluetunnus 14.1) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu mereen laskevasta Kymijoesta, Kymijoen lähialueiden sekä Valkealan reitin vesistöistä.

Kymijoen alue (1. jakovaihe: 14.1)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Savo
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue	Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe	Kymijoen alue (14.1)
Vesistöjako	Kymijoen alaosan alue (14.11), Pyhäjärven alue (14.12), Konniveden alue (14.13), Ruotsalaisen alue (14.14), Teutjoen valuma-alue (14.15), Arrajoen valuma-alue (14.16), Rievelin valuma-alue (14.17), Harjunjoen−Lappalanjärven a (14.18), Kivijärven reitin valuma-alue (14.19)
Laskujoki	Kymijoki
Vesistön pääreitti	Kymijoen alue ←Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue
Laskupaikka	Kotka, Pyhtää, Ruotsinpyhtää
Koordinaatit	60°29′49″N, 26°40′01″E
Mittaustietoja
Valuma-alue	37 158,74 km²
Järvisyys	13,4 %
Jakovaiheen alue	4 866,14 km²
Pääuoma	yli 530 km
Keskiylivirtaama	378 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	279 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	126 m³/s (MNQ)
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kalkkisten kanava erottaa Asikkalanselän ja Ruotsalaisen.

Yleistä

Vesistöalueen sijainti

Kymijoen alueen pinta-ala on 4 866 neliökilometriä ja sen järvisyys on 13,4 %. Se on Kymijoen vesistön alin vesistöalue ja sen laskujoki Kymijoki laskee Suomenlahteen. Kymijoen alue sijaitsee alajuoksulla pääosin Kymenlaaksossa mutta hieman myös Uudellamaalla, itäosat ylettyvät myös Etelä-Karjalan puolelle, luoteisosat sijaitsevat pohjoisessa Etelä-Savossa ja lännessä Päijät-Hämeessä.

Kymijoen vesistöalueen sisällä Kymijoen alueen pohjoispuolella levittäytyy suurena Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) ja lännessä Suur-Päijänteen alue (14.2). Muualla sitä ympäröivät muuta vesistöalueet. Idässä sillä on lyhyt yhteinen vedenjakaja Vuoksen vesistön (04) kanssa. Kouvolan kaakkoispuolella Kymijoen alueen ja meren välissä sijaitsee lyhyiden jokien vesistöjä, jotka ovat lännestä itään Summanjoen vesistö (13), Vehkajoen vesistö (12), Virojoen vesistö (11), Urpalanjoen vesistö (09) ja Vilajoen vesistö (08). Kouvolan lounaispuolella sijaitsevat puolestaan Taasianjoen vesistö (15), Koskenkylänjoen vesistö (16) ja Porvoonjoen vesistö (18). Erikoisuutena voidaan lopuksi mainita, että Kymijoella on kaksi suistohaaraa, joiden väliin jää pienien jokien valuma-alueita, jotka laskevat suoraan mereen. Niitä ovat esimerkiksi Svartbäckenin valuma-alue (81.022) ja Siltakylänjoen valuma-alue (81.020).

Pääuoma

Kymijoen vesistön pääuoma noudattaa alajuoksulta lukien seuraavaa vesistöreittiä: Kymijoki on vesistöalueen laskujoki, joka kuuluu Kymijoen alueeseen (14.1). Siihen laskee Päijänne, joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2), ja Päijänteeseen laskee Vaajakoskella Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vedet. Yläjuoksulla pääuoman eri vesistöt kuuluvat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), jossa pääuoma alkaa Salamajärven lounaispuolella sijaitsevasta Hepolammesta.

Kymijoen alue sijaitsee Kymijoen vesistön alajuoksulla sen alimmaisena vesistöalueena. Sen kautta virtaa samalla myös vesistöalueen pääuoman alajuoksu, joka täällä muodostuu yksinomaan Kymijoesta. Kymijoella tarkoitetaan Kalkkistenkoskesta alkavaa, usean eri järven kautta virtaavaa, suurta jokea, joka laskee Suomenlahteen Kotkassa ja Pyhtäällä useaa suuhaaraa myöten. Kymijoen yläjuoksulla sijaitsevat järvet Ruotsalainen (79 km²), Konnivesi (50 km²) ja Pyhäjärvi (62 km²). Ruotsalaisen ja Kalkkistenkosken välissä on järvimäinen osa, jota kutsutaan Kymijoeksi. Ruotsalaisen ja Konniveden välissä virtaan lyhyt Jyrängönvirta ja Konniveden ja Pyhäjärven välissä on Vuolenkoskelta alkava kapea ja 20 kilometriä pitkä virtamainen virtavesiosuus, jossa siinäkin on järvimäisiä vesialtaita. Pyhäjärvestä alkaa taas Kouvolan läpi virtaava jokimaisen Kymijoen alajuoksun osuus, joka laskee mereen.

Vesistöalueen jako

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu. Kaavioon on lisätty myös merkinnät, mihin vesistöalueeseen yläpuoliset Mäntyharjun reitin valuma-alue ja Suur-Päijänteen alue laskee vetensä :

• Kymijoen alaosan alue (14.11) → Suomenlahti

• Teutjoen valuma-alue (14.15)
• Harjunjoen–Lappalanjärven alue (14.18)

• Kivijärven reitin valuma-alue (14.19)

• Arrajoen valuma-alue (14.16)
• Pyhäjärven alue (14.12) ← Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9)

• Konniveden alue (14.13)

• Ruotsalaisen alue (14.14) ← Suur-Päijänteen alue (14.2)
• Rievelin valuma-alue (14.17)

Vesistöalueen rakenne

Suomen päävesistö

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Kymijoen alue muodostaa noin 13 % vesistöalueesta.

Pääuoman sivu-uomia

Alapuoliseen taulukkoon on luetteloitu alajuoksulta alkaen Kymijoen sivu-uomia, jotka yhtyvät siihen tai sen vesireitillä sijaitseviin järviin. Taulukon tietoja täydennetään sitä mukaan, kun sivu-uomista julkaistaan lisää tietoa. Suistohaaroihin yhtyvissä kohteissa etäisyys mereen tarkoittaa lyhintä etäisyyttä merenrantaan omaa suistohaaraa myöten. Muissa kohteissa etäisyydellä tarkoitetaan matkaa Pernoon haarautumiskohtaan, lisättynä matkalla mereen lyhintä suistohaaraa myöten. Mittausarvot sisältävät yläjuoksulla muutaman kilometrin virheen. Pituus tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta.

nimi	pääuoman kohta	etäisyys mereen (km)	pituus (km)	virtaama (MQ) (m³/s)	valuma- alue (km²)	lähteet
Kymijoki laskee Suomenlahteen
Suuroja	Korkeakoskenhaara	3				2,2,3,–,–,–
Pekanoja	Pernoonhaara	12			16	2,2,3,–,–,4
Uksinpekki	Ruotsinpyhtää	3				2,2,3,–,–,–
Kukkupekki	Suvijärvi	10				2,2,3,–,–,–
Salmi	Suvijärvi	10			205	2,2,3,–,–,
Munasuonoja	Tammijärvi	18				2,2,3,–,–,–
Tallusjoki	Tammijärvi	21			177	2,2,3,–,–,4
Päkinoja	Vastila	26			9	2,2,3,–,–,4
Kymijoen uoma haarautuu Pernoossa, josta lyhin etäisyys merelle on 15 kilometriä.
Takajoki	Huruksela	23				2,2,3,–,–,–
Juotjoki	Huruksela	26			46	2,2,3,–,–,4
Kortesuonoja	Koskenalus	38			20	2,2,3,–,–,4
Sorsajoki	Myllykoski	44			77	2,2,3,–,–,4
Myllypuro	Värälänkoski	55			30	2,2,5,–,–,4
Purhonoja	Koria	61			8	2,2,3,–,–,4
Ahkoja	Koria	64			13	2,2,3,–,–,4
Akanoja	Keltti	69				2,2,3,–,–,–
Myrkkyoja	Kuusaanlampi	74				2,2,3,–,–,–
Harjunjoki	Voikkaa	77		6,5	1 282	2,2,3,–,,
Muronoja	Välikymi	85				2,2,3,–,–,–
Kymijoen pitkä uoma alkaa Voikkaalta, josta lyhin etäisyys merelle on 87 kilometriä.
Lintukymi	Pyhäjärvi	91		38	5 833	2,2,5,–,,
Kollinoja	Pyhäjärvi	92				2,2,5,–,–,–
Myllyoja	Kimolanlahti	103				2,2,5,–,–,–
Pullonoja	Kimolanlahti	101				2,2,5,–,–,–
Mäyränoja	Pyhäjärvi	98				2,2,5,–,–,–
Kupparinoja	Pellinginselkä	103				2,2,5,–,–,–
Heikkolanjoki	Kirkkojärvi	109			31	2,2,5,–,–,4
Myllyoja	Sitikkala	115			17	2,2,5,–,–,4
Välijoki	Kettujärvi	131			10	2,2,5,–,–,4
Kotojoki	Arrajärvi	135				2,2,5,–,–,–
Arrajoki	Arrajärvi	133		2,7	344	2,2,5,–,,
Kymijoen ylin voimalaitos sijaitsee Vuolenkoskella, josta lyhin etäisyys merelle on 132 kilometriä.
Pato-oja	Konnivesi	138				2,2,5,–,–,–
Sulkavankoski	Heinolan kirkonkylä	154		6,5	766	2,2,5,–,,
oja Kotajärvestä	Heinolan kirkonkylä	154			11	2,2,5,–,–,4
oja Läpiänjärvestä	Tamppilahti	145				2,2,5,–,–,–
Myllyoja	Nyynäistenlahti	159			33	2,2,5,–,–,4
Hanjoki	Rutalahti	162				2,2,5,–,–,–
Lauhjoki	Ottaselkä	168			127	2,2,5,–,–,4
oja Paljärveen	Hopeaselkä	164			16	2,2,5,–,–,4
Pyhäjoki	Rauvalanpohja	168				2,2,5,–,–,–
Rumpinoja	Kalkkinen	172			18	2,2,5,–,–,4
Sillanpäänoja	Kalkkinen	174			7	2,2,5,–,–,4
Kymijoki alkaa Päijänteen eteläpäästä, jossa valuma-alueen pinta-ala on 26 459 km²

Lähteet: 1 = tietoluettu omasta artikkelista, 2 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 3 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 4 = VALUE-verkkopalvelu , 5 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Taulukossa on sivu-uomia, jotka liittyvät vesistöviranomaisten toimittamaan vesistöjakoon seuraavalla tavalla. Salmi on lyhyt joki Teutjärvestä, jotka molemmat kuuluvat Teutjoen valuma-alueeseen (14.15). Harjunjoki on Valkealan reitin laskujoki. Reitin vesistöalueita ovat peräkkäiset Harjunjoen–Lappalanjärven alue (14.18) ja Kivijärven reitin valuma-alue (14.19). Arrajoki on Arrajoen valuma-alueen (14.16) laskujoki. Sulkavankoski laskee Konniveteen tuoden sinne Rievelin valuma-alueen (14.17) vesiä. Suurin sivujoki on Lintukymi, joka tuo koko Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) vedet. Kalkkistenkoski tuo eniten vettä Kymijokeen, mutta sitä ei voi kutsua sivujoeksi, vaan pääuoman yläpuoliseksi osuudeksi.

Lähteet

• Korhonen, Johanna: Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2007. Suomen ympäristö 45/2007 ISBN 978-952-11-2935-3 ISSN 1796-1637 Teoksen verkkoversio (PDF).
• Hyvärinen, Veli & Gürer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. (Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

Kymijoen alue (14.1)