Kultatöyhtöpingviini

Kultatöyhtöpingviini (Eudyptes chrysolophus) on yleisin pingviinilaji ja läheistä sukua kalliotöyhtöpingviinille ja mahdollisesti macquarienpingviinille.

Kultatöyhtöpingviini
Uhanalaisuusluokitus
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Pingviinilinnut Sphenisciformes
Heimo:	Pingviinit Spheniscidae
Suku:	Töyhtöpingviinit Eudyptes
Laji:	chrysolophus
Kaksiosainen nimi
Eudyptes chrysolophus (Brandt, 1837)
Kultatöyhtöpingviini levinneisyys
Katso myös
Kultatöyhtöpingviini Wikispeciesissä   Kultatöyhtöpingviini Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Kultatöyhtöpingviinin muna

Laji on väritykseltään mustavalkoinen lukuun ottamatta kellanoransseja töyhtöjä silmien yläpuolella. Kultatöyhtöpingviinit kasvavat noin 45–55 senttimetrin pituisiksi ja 4,5 kilon painoisiksi. Ravinnokseen ne saalistavat merestä kalmareita, krillejä ja muita äyriäisiä. Ne munivat yleensä kaksi munaa, joista toisen emo hylkää. Hautomisaika on noin 34 päivää.

Kultatöyhtöpingviini on yksi maailman monilukuisimmista pingviinilajeista. Lintujen lukumääräksi on laskettu noin yhdeksän miljoonaa paria. Niillä on ainakin 216 yhdyskuntaa 50 lisääntymisalueella, joihin kuuluvat muun muassa eteläinen Chile, Falklandinsaaret, Eteläiset Orkneysaaret, Eteläiset Shetlandsaaret ja osittain myös Antarktiksen niemimaa.

Vaikka kultatöyhtöpingviinejä on vielä runsaasti, laji on siitä huolimatta määritelty vaarantuneeksi, koska sen populaatio on huvennut 30 prosentilla kolmen sukupolven aikana. Kultatöyhtöpingviinin pesintäalueita uhkaavat samat asiat kuin muitakin Eteläisen jäämeren saaria: kaupallinen kalastus, meren lämpeneminen ja öljyvahingot.