Kirjohylje

nisäkäslaji

Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).

Kirjohylje
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Alalahko: Caniformia
Heimo: Hylkeet Phocidae
Suku: Phoca
Laji: vitulina
Kaksiosainen nimi

Phoca vitulina
Linnaeus, 1758

Kirjohylkeen levinneisyys
Kirjohylkeen levinneisyys
Katso myös

  Kirjohylje Wikispeciesissä
  Kirjohylje Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.

 
Rannalla lepäävä kirjohylje

Elintavat

muokkaa

Kirjohylje on taitava uimari. Se pystyy sukeltamaan 200 metrin syvyyteen ja voi pysytellä veden alla puoli tuntia. Aikuiset kirjohylkeet syövät lähes yksinomaan kalaa. Nuoret syövät myös nilviäisiä ja muita pikkueläimiä. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa.

Naaraan tiineys kestää 8-12 kuukautta ja poikasia syntyy kerrallaan yksi. Kuutin syntymäpaino on noin 8 kg ja -pituus noin 85 cm. Emo imettää poikastaan noin viisi viikkoa.

Alalajeja

muokkaa
  • P. v. vitulina, Eurooppa
  • P. v. concolor, Pohjois-Amerikan itärannikko
  • P. v. richardsi, Pohjois-Amerikan länsirannikko
  • P. v. stejnergeri, Japani ja Venäjän itärannikko
  • P. v. mellonae, Pohjois-Quebecin järvet (ainoa makeassa vedessä tavattava alalaji)

Kirjohylje ja ihminen

muokkaa

Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.

Lähteet

muokkaa
  1. Thompson, D. & Härkönen, T. (IUCN SSC Pinniped Specialist Group): Phoca vitulina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa