Kilpatanssi

Kilpatanssi on tanssiurheilua, joka on yleisnimitys kaikille paritansseille, joita tanssitaan kilpailumielessä. Kilpatanssilla tarkoitetaan kilpailemista kolmessa eri lajissa: viidessä vakiotanssissa, viidessä latinalaistanssissa tai näiden yhdistelmässä 10-tanssissa. Vakiotansseihin kuuluvat hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep. Latinalaistansseihin kuuluvat samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive.

Vakiotanssi

Kilpatanssissa kilpaillaan amatööri- ja ammattilaisluokissa. Ammattilaiseksi siirrytään tekemällä ilmoitus lajiliittoon, jonka jälkeen pari ei voi enää kilpailla amatööriluokissa. Kilpailuissa tanssitaan omassa ikä- ja taitotasoluokassa. Tanssiparit ovat kilpailuissa tanssilattialla samaan aikaan, esittäen ennalta harjoitellut koreografiansa kussakin tanssissa. Tanssituomarit vertailevat pareja määriteltyjen arvosteluperusteiden mukaisesti.

Vuodesta 2013 lähtien Suomessa on järjestetty Pro/Am-tanssikilpailuja, joissa parit muodostuvat amatööri- ja ammattilaistanssijasta. Kilpailuun voi osallistua aloittelevat ja jo edistyneemmät tanssijat. Pro/Am-kilpailuissa kilpaillaan kahdessa luokassa (aloittelijat ja pidemmälle edenneet), latinalais- ja vakiotansseissa.

Kilpatanssi kansainvälisesti

Kilpatanssi on suosittu urheilumuoto erityisesti Englannissa, Italiassa, Saksassa ja Venäjällä. Lajissa järjestetään vuosittain maailman- ja euroopanmestaruuskilpailut sekä amatööri- että ammattilaisluokille erillisinä kilpailutapahtumina. MM- ja EM-kilpailujen lisäksi kilpaillaan vuosittain Englannin Blackpool-tanssikilpailuissa, joita voidaan pitää edellä mainittujen lisäksi lajin päätapahtumana.

Säännöt

Kilpailuluokat

Kilpatanssissa kilpaillaan taitoihin (ammattilaiset, A-, B-, C-, D-, E-luokka sekä F-luokka, joka ei ole kilpailuluokka) ja ikään perustuvissa luokissa (lapsi-, juniori-, nuoriso-, yleinen- ja senioriluokat). Kilpailuissa voidaan tanssia kaikkiaan kymmenessä eri tanssilajissa sekä näiden yhdistelmässä eli 10-tanssissa. Yleensä kilpaillaan vakio- (valssi, tango, wienervalssi, foxtrot ja quickstep) ja latinalaistansseissa (samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive) erikseen sillä kaikkien kymmenen tanssin erinomainen hallinta on vaativaa.

Tanssittava koreografia

Kilpatanssissa kilpailijat ovat samaan aikaan lattialla ja tanssivat omaa koreografiaansa välittämättä soitettavasta kappaleesta toisin kuten esimerkiksi jäätanssissa. Parit tietävät ainoastaan tanssilajin rytmin ja soitettavan tempon, mikä on määritelty kilpailusäännöissä. Poikkeuksen muodostaa paso doble, jossa koreografia sovitetaan Pascual Marquina Narron (1873–1948) säveltämän España cañín (engl. Spanish Gypsy Dance) melodian ja "highlightien" mukaan; "highlight" tarkoittaa tässä musiikin korostettua pysäytyskohtaa, johon koreografiassa ajoitetaan näyttävä poseeraus.

Karsintakierrokset

Tanssikilpailuissa paremmuusjärjestys perustuu tuomariarvosteluun. Kilpailun kulku jaotellaan pääpiirteittäin karsintakierroksiin, joista viimeinen on semifinaali, ja finaaliin. Tasapisteiden johdosta voidaan joutua järjestämään myös välikierros, johon osallistuvat vain tasapisteissä olevat. Karsintakierroksilla tuomarit antavat kilpaileville pareille niin sanottuja "rukseja". Ruksi tarkoittaa sitä, että tuomari haluaisi nähdä parin seuraavallakin kierroksella, eli ruksien perusteella ei vielä voi päätellä parien keskinäistä paremmuutta. Jokainen tuomari merkitsee jokaisessa tanssissa erikseen niin monta paria jatkoon kuin seuraavalle kierrokselle on määritelty pääsevän. Semifinaalia edeltävillä kierroksilla voidaan jättää yksi tanssi pois sekä vakio- että latinalaisosuudelta karsintavaiheen nopeuttamiseksi.

Lähtökohtana karsintakierrosten määrässä on, että finaalissa on aina 6 paria (tasatilanteessa finaaliin voi päästä seitsemän paria). Semifinaaliin karsitaan 12 paria (mahdollisessa tasatilanteessa 13). Karsinnoissa voidaan yhdellä kierroksella enintään puolittaa parien määrä. Esimerkiksi kilpailuun osallistuu 18 paria:

• 1. kierros 18 paria, karsitaan parien määrä 12:ta
• semifinaali 12 paria, karsitaan kuuteen
• finaali 6 paria

Kilpailujen pisteytys

Finaalissa parit arvostellaan sijaluvuilla. Jokainen tuomari tekee päätöksensä itsenäisesti ja jokainen tanssi käsitellään erillisenä osasuorituksena, joista kokonaispisteet muodostetaan. Tuomari antaa kussakin tanssissa parhaaksi katsomalleen parille sijaluvun 1, toiseksi parhaalle 2 jne. Tanssin jälkeen tuloslaskenta selvittää tanssin sijoituksen annettujen sijalukujen perusteella. Laskennassa käytettävän niin sanotun skating-systeemin mukaan majoriteetti (tuomarien enemmistö) ratkaisee. Esimerkiksi viiden tuomarin arvostelemassa kilpailussa kolme voittavaa tuomarinäyttöä viidestä riittää yhden tanssin voittoon, olivat kaksi muuta tuomaria mitä mieltä tahansa. Majoriteetti syntyy aina, sillä sääntöjen mukaan tuomareita on aina oltava pariton määrä: pienemmissä kilpailuissa 5, GP-kilpailuissa 7 ja esimerkiksi SM-, EM-, ja MM-kilpailuissa 9. Maailmalla järjestetään 11 tuomarinkin kilpailuja.

Kun kaikki tanssit on finaalissa tanssittu, lasketaan yksittäisten tanssien sijoitukset yhteen, jolloin muodostuvat niin sanotut sijalukupisteet. Pienin yhteissumma voittaa. Eli viiden tanssin kilpailussa parhaat loppupisteet ovat 5.0 parin voittaessa kaikki viisi tanssia ja (kuuden parin finaalissa) huonoimmat 30.0 (pari on joka tanssin kuudes).

Arvosteluperusteet

Kilpatanssin arvosteluperusteet voidaan jakaa seitsemään ryhmään, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä:

1. Tahti- ja perusrytmi
2. Vartalolinjat (tanssiasento, selän asento, käsien asennot, niskan ja pään asennot)
3. Liikeradat (jalkojen ja vartalon liike suoritetun kuvion mukaan, tekniikan oikeellisuus)
4. Jalkatekniikka (polven ojentuminen, nilkan käyttö, painonsiirrot, liikkeen terävyys ja sujuvuus)
5. Tanssin luonteen tulkinta (samba on "karnevaalitanssi", rumba on "kosiotanssi", paso doble on "härkätaistelutanssi" jne.)
6. Tanssillinen esittäminen (ilmeet, eleet (ja sopivatko ne tanssin luonteeseen), karisma, yleisön huomioiminen)
7. Koreografia (sisältääkö "kuolleita kohtia", monipuolisuus, vaikeusaste, näyttävyys)

Mikäli pari ei tanssi musiikin rytmissä (vaan esimerkiksi cha-chassa niin sanottuun välirytmiin) pari arvostellaan automaattisesti viimeiseksi. Vartalolinjoissa tulee pyrkiä ryhdikkääseen ja luonnolliseen tanssiasentoon, joka säilyy koko liikkeen ajan. Liikeradat tulee suorittaa kuviosarjan mukaisesti, usein pyritään mahdollisimman laajoihin luonnollisiin liikkeisiin. Oikea jalkatekniikka on myös tärkeää, esimerkiksi cha-chassa tukijalan polven tulee ojentua suoraksi ja vakiotansseissa liikkeen tulee olla pehmeää, joka edellyttää polven oikeaoppista käyttöä ja jalkaterän tasaista rullaamista painon siirtyessä sille.

Tanssin luonteen tulkinnalla tarkoitetaan tanssilajille luonteenomaista liikkumista. Esimerkiksi tangossa pyritään staccatomaiseen askellukseen toisin kuin muissa vakiotansseissa, jossa liikkeen tulee olla jatkuvaa. Samoin esimerkiksi paso doble on luonteeltaan marssinomaista, eli askeleet suunnataan voimakkaasti lattiaa kohti ja tanssin tulisi kuvata härkätaistelua. Tanssillisella esittämisellä pari voi erottautua muita tyylikkäämpänä tai esimerkiksi jivessa hauskana. Koreografian tulisi olla monipuolinen siten, että esimerkiksi aloittelevilla pareilla käytettäisiin vakiotansseissa sekä oikealle että vasemmalle kääntyviä kuvioita. Huomionarvoista on kuitenkin se, että jopa huippuammattilaisparit käyttävät erityisesti vakiotansseissa hyvinkin yksinkertaisia kuvioita osana koreografiaansa.

Luokat

Kynnys aloittaa kilpatanssi kilpaurheiluna on tehty matalaksi jakamalla kilpailevat parit ikätason mukaisiin sarjoihin ja taitotason mukaisiin luokkiin. Jaon ansiosta parit voivat kilpailla oman ikäistensä ja suunnilleen yhtä kauan kilpailemista harrastaneiden kanssa. Kilpailemisen voi aloittaa minkä ikäisenä hyvänsä.

Aloittelevat parit tanssivat alimmassa F-luokassa, jossa ei yleensä kilpailla. Oman seuran järjestämässä F-katselmuksessa, joka usein toteutetaan harjoituskilpailuna, seuran ohjaajat tai valmentajat voivat nostaa parin ensimmäiseen varsinaiseen kilpailuluokkaan eli E-luokkaan.

Kilpailuissa parit keräävät nousupisteitä, joita karttuu sitä nopeammin, mitä paremmin pari menestyy. Taitojen kasvaessa pari siirtyy ylempään taitoluokkaan, jolloin vastus ja vaatimustaso kovenevat ja vastaavat paremmin parin omaa osaamista.

Ikäsarjat

Aikuiset tanssivat cha-cha-cha-tanssia kilpailuissa.

Lapsi-, juniori-, nuoriso- ja alle 21-vuotiaiden ikäsarjat määräytyvät parin vanhemman osapuolen mukaan ja pari kilpailee koko vuoden siinä ikäsarjassa, jonka ikäsarjaehdon parin vanhempi osapuoli täyttää kalenterivuoden aikana. Yleisessä ikäsarjassa ja seniori-ikäsarjoissa tulee parin molempien osapuolien täyttää ikäsarjaehto kalenterivuoden aikana. 

• Lapsi I alle 10-vuotiaat
• Lapsi II 10-11-vuotiaat
• Juniori I 12-13-vuotiaat
• Juniori II 14-15-vuotiaat
• Nuoriso 16-18-vuotiaat
• Yleinen toinen vähintään 19 ja toinen vähintään 16 vuotta
• Alle 21-vuotiaat 16-20-vuotiaat

Seniori-ikäsarjat:

• Seniori I nuorempi vähintään 30 ja vanhempi vähintään 35 vuotta
• Seniori II nuorempi vähintään 40 ja vanhempi vähintään 45 vuotta
• Seniori III nuorempi vähintään 50 ja vanhempi vähintään 55 vuotta
• Seniori IV nuorempi vähintään 60 ja vanhempi vähintään 65 vuotta
• Seniori V nuorempi vähintään 65 ja vanhempi vähintään 70 vuotta

Taitoluokat

• F-luokka. Tanssit: Vakiot: valssi, tango ja quickstep, latinalaiset: samba, cha-cha ja jive
  • rajoitetut kuviot
  • vain alkeellisia peruskuvioita
  • n. 7 kuviota/tanssi
• E-luokka, 1. kilpailuluokka. Tanssit: valssi, tango ja quickstep, latinalaiset: samba, cha-cha ja jive
  • rajoitetut kuviot
  • hieman vaikeampia peruskuvioita
  • n. 15 kuviota/tanssi
• D-luokka. Tanssit: Vakiot: valssi, tango ja quickstep, latinalaiset: samba, cha-cha ja jive
  • rajoitetut kuviot
  • haastavimmat peruskuviot, hieman näyttävämpiä ja teknisesti vaativampia kuvioita
  • noin 25 kuviota/tanssi
• C-luokka. Tanssit: kaikki viisi vakiota (v, t, wieninvalssi, f, q) sekä kaikki viisi latinalaista (s, c, r, paso-doble, j)
  • rajoitetut kuviot
  • teknisesti vaativia ja näyttäviä kuvioita, eivät vielä vaadi pääosin perustekniikan soveltamista
  • noin 35 kuviota/tanssi
• B- ja A-luokat: kaikki 10 tanssia vapain kuvioin (suoritustapaa ei enää määritellä, tekninen taitavuus ja näyttävyys ratkaisevat arvostelussa)

C-, B- ja A-luokissa pari voi halutessaan erikoistua joko vain vakiotansseihin tai latinalaistansseihin ja tanssia molempia eli 10-tanssia. Mestariksi kehittyminen esimerkiksi vakiotanssissa vaatii yleensä erikoistumista ja harjoittelun keskittämistä vain yhteen tanssimuotoon. Seniorit voivat taitoluokasta riippumatta erikoistua haluamaansa tanssimuotoon. E- ja D-luokkien kilpailuissa arvostellaan tanssimuodot yhdessä (E-luokassa tulos koostuu 3 vakio- ja 3 latinalaistanssin yhteistuloksesta, D-luokassa 4 vakio- ja 4 latinalaistanssin yhteistuloksesta) C-luokasta ylöspäin vakio- ja latinalaistanssien kilpailujen palkinnot jaetaan erikseen. Erikoistumismahdollisuuden vuoksi myös osallistujat voivat eri tanssimuodoissa vaihdella.

Yleisessä A-luokassa erinomaisesti menestyneet voivat siirtyä ammattilaisluokkaan kirjallisella ilmoituksella lajiliittoon. Tämän jälkeen he eivät voi osallistua enää amatöörien kilpailuihin.

Taitoluokat ikäsarjoissa:

• Lapsi I – vain E-luokka
• Lapsi II – E- ja D-luokka
• Juniori I – E, D, C ja B-luokka
• Juniori II – E, D, C ja B-luokka
• Nuoriso – E, D, C, B ja A-luokka
• Yleinen – E, D, C, B ja A-luokka
• Seniorit – E, D, C, B ja A-luokka

Luokkanousut

Aloittelijan taitoluokka on aina F-luokka. Alkeiskurssin päätteeksi järjestetään katselmus, jossa katsotaan, että pari on omaksunut perusteet ja sillä on valmiudet aloittaa harjoittelu kilpailemista varten.

Luokkanousut E-luokasta ylöspäin perustuvat kilpailemalla saavutettaviin nousupisteisiin.

Osallistumalla kilpailuun ja tanssimalla 1. kierroksen saa 1 pisteen. Kaikista tanssituista karsintakierroksista saa 1 pisteen (ml. semifinaali) Finaalissa pisteitä ansaitsee seuraavasti:

• voittaja 1p enemmän kuin finaalissa on pareja (enintään kuitenkin 7)
• 2. sija 1p vähemmän kuin finaalissa on pareja
• 3. sija 2p vähemmän kuin finaalissa on pareja
• 4. sija 3p vähemmän kuin finaalissa on pareja
• 5. sija 4p vähemmän kuin finaalissa on pareja
• 6. sija 5p vähemmän kuin finaalissa on pareja eli 1 piste
• (7. sija aina 1 piste)

Kuuden parin finaalissa esimerkiksi 1. 7p 2. 5p 3. 4p 4. 3p 5. 2p 6. 1p. Jos finaalissa on 7 paria, sijat 1–6 pisteytetään kuten 6 parin finaalissa. Myös 7. saa 1 pisteen.

E- ja D-luokissa lasketaan vain yhdet pisteet paria kohden. C- ja B-luokkien kilpailuissa parit kartuttavat vakio- ja latinalaistanssien pistetiliä erikseen. Pari voi siis kuulua eri taitoluokkaan eri tanssimuodoissa. A-luokassa pisteitä ei lasketa koska ylempää luokkaa ei enää ole. Pisteraja luokkanousulle on aina sama: 50 pistettä.

Lapsi- ja juniorisarjoissa ei pisteiden täyttyessäkään voi nousta ylempään taitoluokkaan mikä on ikäsarjan ylin. Tällöin pisteiden ollessa täynnä pari nousee ylempään luokkaan vasta, kun ikäsarjan puolesta nousee sellaiseen sarjaan, jossa ylempi luokitus on mahdollinen. Eli Lapsi II -sarjan pari, joka D-luokassa on saavuttanut 50 pisteen rajan nousee C-luokkaan vasta, kun iän puolesta nousee Juniori I sarjaan. Tällöin tili nollautuu ja alkaa uuden 50 pisteen metsästys. Yli 50p saavutetut pisteet eivät varastoidu.

Tanssit

Vakiotanssit

Kilpailujärjestyksessä:

• Hidas englantilainen valssi 3/4-jakoinen, soitetaan tempolla 28-30 tahtia/minuutti
• Tango 4-jakoinen, soitetaan tempolla 31-33 tahtia/minuutti
• Wienervalssi 3/4-jakoinen, soitetaan tempolla 58-60 tahtia/minuutti
• Foxtrot 4-jakoinen, soitetaan tempolla 28-30 tahtia/minuutti
• Quickstep 4-jakoinen, soitetaan tempolla 50-52 tahtia/minuutti

Latinalaistanssit

Kilpailujärjestyksessä:

• Samba 4-jakoinen, soitetaan tempolla 50-52 tahtia/minuutti (ammattilaiset tanssivat cha-chan ennen sambaa)
• Cha-cha 4-jakoinen, soitetaan tempolla 30-32 tahtia/minuutti
• Rumba 4-jakoinen, soitetaan tempolla 25-27 tahtia/minuutti
• Paso-doble 2-jakoinen, soitetaan tempolla 60-62 tahtia/minuutti kappale määritelty
• Jive 4-jakoinen, soitetaan tempolla 42-44 tahtia/minuutti

Kilpailuasusteet

Vakio- ja lattaripuvut ovat erilaiset. Lapsi-sarjoissa tanssivat tytöt käyttävät usein vakio- ja latinalaistanssipukujen välimuotoa. Pukeutumisen on oltava sääntöjen mukainen. Erityisesti alempien luokkien pukeutumista on rajoitettu, jotta aloittelevan kilpatanssijan ei heti tarvitsisi ostaa kalliita vaatteita.

Vakiotansseissa asu on juhlava, miehellä frakki (musta tai yönsininen kaikkine asusteineen) ja naisella yksiosainen kilpailupuku, jonka leikkaukset ovat tarkoin säädeltyjä. Latinalaistansseissa miehen asu on mustat tai yönsiniset housut ja paidan tulee olla housuissa, eikä se saa olla hihaton. Naisen asu on usein paljastava, joskin lantiolinjan ja rintojen alueen tulee olla kokonaan peitetty.

Menestyneimmät kilpatanssijat

Kautta aikojen

Menestynein kilpatanssipari on Skotlantia edustanut Donnie Burns ja Gaynor Fairweather, jotka voittivat vuosina 1984–1998 yhteensä 14 latinalaistanssin ammattilaisluokan maailmanmestaruutta. Vakiotansseissa menestynein pari on Englantia edustanut Marcus Hilton ja Karen Hilton, jotka voittivat vuosina 1990–1998 yhteensä yhdeksän ammattilaisluokan maailmanmestaruutta. Hiltonit voittivat myös 10-tanssin mestaruuden vuonna 1986.

Tämän hetken parhaat

Latinalaistanssien ammattilaisluokkaa hallitsevat tällä hetkellä Saksaa edustava Bryan Watson ja Carmen Vincelj. He ovat voittaneet maailmanmestaruuden vuodesta 1999 ja ovat olleet jo vuosia voittamattomia. Heidän vakavimmin otettavia haastajiaan ovat Slavik Kryklyvyy ja Elena Khorova sekä Michal Malitowski ja Joanne Leunis. Vakiotansseissa valtikka siirtyi vuonna 2005 italialaisparille Mirko Gozzoli ja Alessia Betti, He uusivat mestaruutensa vuonna 2006. Heidän kovin haastajansa tällä hetkellä on pari Timothy Howson ja Joanne Bolton, Englanti. 10 -tanssin Mm 3,, Em 1., Sm 1, sekä 10-tanssin MM-kultaa vuonna 2016, Jaak Vainomaa ja Taina Savikurki.

Suomalaismenestys

Menestynein suomalaispari kautta aikojen on Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari. He voittivat vuosina 1997–2001 Blackpoolissa latinalaistanssien ammattilaisluokan yhteensä neljästi. Mikko Kaasalainen voitti unkarilaisparinsa Adrienn Fitorin kanssa latinalaistanssien ammattilaisten maailmanmestaruuden Luxemburgissa 20.9.2015.

Timo Lindfors ja Ekaterina Krutovskaya-Kauppinen on menestynein suomalainen latinalaistanssipari WDSF-liiton kilpailuissa.

Heillä on yhteensä 8 MM-mitalia (5 kultaa, 2 hopeaa, 1 pronssi) useiden avointen mestaruuksien (mm. GOC) lisäksi.

Vuonna 2014 pari teki historiaa voittamalla sekä seniori 1- että seniori 2-sarjojen maailmanmestaruudet kuukauden välein.

Katso myös

• Tanssi

Lähteet

1. Pro/Am. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Tanssinopettajain Liitto, STOL ry. Viitattu 17.6.2019.

Aiheesta muualla

• Suomen tanssiurheiluliitto
• Kansainvälinen tanssiurheiluliitto (Arkistoitu – Internet Archive)