Kasinotalous

Kasinotalous oli paheksuva nimitys, joka levisi käyttöön 1980-luvulla. Kasinotaloudella tarkoitetaan erityisesti 1980-luvun loppupuolen ja aivan 1990-luvun alun Suomen talouden "hulluja vuosia", joissa 1980-luvun puolivälissä vapautuneiden markkinoiden toiminta johti talouden ylikuumenemiseen. Kasinotalous johti lopulta suuriin tappioihin pankeille ja sijoitusliikkeille sekä oli osaltaan vaikuttamassa Suomen talouden ajautumisessa lamaan 1990-luvun alussa.^lähde?

Kasinotalouden tyypillisimpiä piirteitä olivat jupit, lainojen tyrkyttäminen heikkoja vakuuksia vastaan, helposti saatujen lainojen käyttäminen kalliisiin hyödykkeisiin, kuten muskeliveneisiin, luksuskesämökkeihin ja autoihin sekä sijoituskuplat.^lähde?

Kasinotalous toi pörssin ja sijoittamisen palkansaajien tietoon ennennäkemättömällä tavalla; muun muassa lehdissä esiintyi kirjoituksia tunnetuista pörssimiehistä (esimerkiksi Jukka Keitele). Kasinotalousvaiheesta alkoi kuluttajien säästämisen painopiste siirtyä korkotalletuksista pörssisidonnaisempiin sijoituselementteihin, kuten osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin. Jotkut kasinotalouden nimekkäistä toimijoista pakoilivat ulkomailla, mutta joutuivat myöhemmin syytteeseen eri talousrikoksista. Kuuluisimpia näistä olivat Peter Fryckman, Jussi ja Kari Uoti sekä Jukka-Pekka Mattila.^lähde?

Kasinotalous oli myös talousrikollisten kulta-aikaa. Usein lainoja otettiin talousrikollisten pöytälaatikkofirmojen nimiin. Lainojen vakuuksien (esimerkiksi tonttien, rakennusten) arvot yliarvioitettiin (esimerkiksi väärennettiin asiakirjoja tai sitten arviot teetettiin muiden talousrikollisten tätä tarkoitusta varten tehtailemilla pöytälaatikkofirmoilla). Perusteettomien lainojen myöntämisessä helpotti myös pankin johtohenkilökunta, joka saattoi saada ns. kick-backinä takaisin tietyn osuuden myönnetystä lainasta.^lähde?

Muita kasinotalouden nostamia julkisuuden henkilöitä olivat Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä sekä Hannes Kulvik.

Kirjallisuutta

• Jaarli Tulimeri (ent. Juha-Matti Anttila): Kaikki rahasta : nuoren talousrikollisen tunnustukset. ISBN 951-0-19808-0