Kari Enqvist

suomalainen professori ja kirjailija

Kari-Pekka Enqvist (s. 16. helmikuuta 1954 Lahti) on Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksen teoreettisen fysiikan professori.[1]

Kari Enqvist
Kari Enqvist helmikuussa 2012.
Kari Enqvist helmikuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt16. helmikuuta 1954 (ikä 70)
Lahti, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue teoreettinen fysiikka, kosmologia
Palkinnot Magnus Ehrnrooth -säätiön palkinto 1997,
Tieto-Finlandia 1999,
Väinö Voipio -palkinto 2004,
J. V. Snellman -palkinto 2007
Aiheesta muualla
Kotisivu

Enqvist väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1983 teoreettisesta fysiikasta. Hän toimi kosmologian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001.[2] Enqvist on ollut myös Skepsis ry:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Vuoden 2010 alusta Enqvist nimitettiin viisivuotiseen akatemiaprofessorin virkaan. Enqvist jäi eläkkeelle Helsingin yliopistosta vuonna 2019.[3]

Enqvist valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2004.[4]

Näkemyksiä

muokkaa

Enqvist on Suomen tunnetuimpia luonnontieteellisen maailmankuvan selittäjiä ja tieteen popularisoijia. Hän on kirjoittanut useita luonnontieteitä kansantajuistavia kirjoja ja lukuisia artikkeleita. Kirjallisen työn ohella Enqvist on pitänyt yleistajuisia esitelmiä ja ollut usein mukana radion ja television tiedeohjelmissa. Hän on esiintynyt monissa tieteidenvälisissä seminaareissa ja on vakioesiintyjä Tieteen päivillä.[5] Huumorintajuisena esiintyjänä hän on usein mukana radion ja television viihteellisissä keskusteluohjelmissa. Hän on yksi Yle Radio 1 -kanavan vakiokolumnisteista, joiden puhutut kolumnit tallennetaan Yle Areenaan ja julkaistaan verkossa myös tekstimuodossa.[6]

Enqvist on uskonnoton.[7]

Tuomari Nurmion kappaleessa ”Punainen planeetta” mainittu ”Eno” on Kari Enqvist. Eno oli Nurmion ystäväpiiriin kuuluneen Enqvistin opiskeluaikainen lempinimi.[8]

Palkintoja

muokkaa

Teoksia

muokkaa

Kirjoittanut

muokkaa

Artikkeleita teoksissa

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 101. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 108. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Puttonen, Mikko: Opiskelu ei sujunut Kari Enqvistiltä – kunnes hän kohtasi kvanttimekaniikan Helsingin Sanomat. 1.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  5. a b Helsingin yliopiston vuosipäivä 26.3. (Helsingin yliopiston tiedote 26.3.2007).
  6. Kolumnit Yle. Viitattu 20.3.2022.
  7. Alenius, Jyrki: Lohduttaa, kun fyysikko ei lupaa mitään Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 7.6.2021.
  8. Ahlroth, Jussi: Eno etsii elämän tarkoitusta Helsingin Sanomat. 24.12.2009. Viitattu 3.6.2010.
  9. Mitä Missä Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1974, s. 55. Helsinki: Otava, 1973.
  10. Myönnetyt palkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta. Viitattu 7.6.2021.
  11. Palkitut 1985–2016 Lauri Jäntin säätiö. Viitattu 7.6.2021.
  12. Väinö Voipio -palkinto Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 9.12.2009.
  13. Sokrates-palkinnot kautta aikojen Skepsis ry. Viitattu 8.9.2011.
  14. Järvinen, Risto K.: ”Sokrates-palkinnon velvoittava polte” Skeptikko. 2/2010. Viitattu 8.9.2011.
  15. Mensa-palkinto Kari Enqvistille Länsi-Savo. 8.10.2012. Etelä-Savon Viestintä. Viitattu 9.10.2012.

Aiheesta muualla

muokkaa

Yleistä

muokkaa

Haastatteluja

muokkaa