Wikipedia

Jokiniemi

Vantaan kaupunginosa

Jokiniemi (ruots. Ånäs) on kaupunginosa Vantaan Tikkurilan suuralueella. Se rajautuu lännessä päärataan (jonka länsipuolella on Tikkurilan ja Hiekkaharjun kaupunginosat) ja idässä Keravanjokeen ja Rekolanojaan, joiden jälkeen alkavat Hakkila ja Kuninkaala.[1] Vaikka Jokiniemi on oma kaupunginosansa, sen länsireuna luetaan osaksi Tikkurilan keskustaa ja sen kantakaupunkimaista uudisrakentamista.[5] Muun muassa Tikkurilan rautatieasema kuuluu hallinnollisesti osaksi Jokiniemeä.[6]

Jokiniemi
Ånäs
Tikkurilantie
Tikkurilantie
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Jokiniemi korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 62[1]
Pinta-ala 2,1 km² [1]
Väkiluku 6 363[2] (31.12.2023)
Työpaikkoja 7 098 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01300, 01370[4]
Lähialueet Hakkila, Havukoski, Hiekkaharju, Kuninkaala, Tikkurila

Historia

muokkaa
 
Maatalouden tutkimuskeskus ja laajat peltoaukeat 1970-luvulla.

Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3 000–2 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.[7]

Arkeologinen kaivausalue

muokkaa

Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa.[8] Kaivausalue Keravanjoen tuntumassa tunnetaan Jokiniemen Muinaispuistona.[9][10]

Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta Hakkilan kivisillan kupeesta löydettiin vuonna 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä.[11][9] Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen.[11][12] Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin 6 000 vuoden ikäisiksi, eli ne ovat kivikauden puolivälistä.[12]

  •  
    Sandlidenin savi-idoli (löydetty 1990) on eräs Jokiniemen kaivauksissa löydetyistä savi-idoleista. Kansallismuseon tunnusnumero KM 30464:8163.
  •  
    Kaivausalueena tunnetuksi tullut Muinaispuisto on virkistysalue Keravanjoen rannassa.

Teollisuuden aika

muokkaa
 
Tikkurilankosken ympäristöllä on pitkä teollisuushistoria. Asemakaavalla suojellussa vernissatehtaassa järjestetään tänä päivänä kahvila- ja kulttuuritoimintaa.

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,[1] ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi.

Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Suurin osa yrityksen rakennuksista sijaitsi Tikkurilan aseman kupeessa radan itäpuolella, nykyisten Väritehtaankadun ja Vernissakadun välisellä alueella. Rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla,[13] ja tehdas siirtyi Keravanjoen toiselle puolelle Kuninkaalaan.[1] Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissana.

 
Lyijytehtaan perustanut liikemies Artur Grönberg asui Lars Sonckin suunnittelemassa kolmikerroksisessa Villa Grönbergissä, joka on suojeltu asemakaavalla.[14]

Tikkurilan aseman koillispuolella toimi vuosina 1928–1984 Grönbergin lyijyvalkois- ja hiilihappotehdas sekä lyijysulatto.[15] Se jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttamaa pintamaata 1990-luvulta lähtien, ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja.[16] Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja se on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Kun vuonna 2012 antimonin ja lyijyn keskiarvopitoisuudet ylittivät edelleen maaperän kynnysarvon,[17] annettiin suositus siitä, ettei tehtaan tontilla eikä sen lähialueilla kasvatettaisi syötäviä kasviksia eikä poimittaisi marjoja tai sieniä.[18][19]

Maatalouden tutkimuskeskus

muokkaa
 
Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus kunnostettiin vuonna 2020 asuinrakennukseksi, jossa on 71 yksiötä.[20][21]
 
”Relanderin talona” tunnettu jugend-huvila oli pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto. Rakennus on suojeltu asemakaavalla, kuten myös viereinen Paviljonki II.

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste. Se joutui vuonna 1981 siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia muuttuivat mahdottomaksi.[22] Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden.

Tutkimuslaitoksen vieressä sijaitsee kaksi vuonna 1909 valmistunutta huvilaa, Paviljonki I ja II.[23][24] Presidentti Relander asui Paviljonki I:ssä toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917.[1] Myöhemmin rakennuksessa toimi pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Sittemmin rakennus on remontoitu, ja vuodesta 2020 alkaen huvila on ollut käytössä asuntona.[25] Molemmat Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokiniemeen.

Koelaitoksen alue on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla.[22]

Koelaitoksesta asuinalue

muokkaa
 
2010-luvun asuintaloja Jokiniemenkujalla vanhan koelaitoksen ympäristössä.

Vuodesta 2016 alkaen kaupunginosan eteläosaan koelaitoksen ympäristöön alkoi rakentua uusi asuinalue. Alueelle rakennettiin uusia kerrostaloja, ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintorakennus ja sen viereiset jugend-huvilat kunnostettiin samanaikaisesti asuinnoiksi.[26] Kunnostettaviksi pääsivät myös suojellut vilja-aitta ja vanha juureskellari. Kaikki rakennukset eivät kuitenkaan säästyneet, sillä esimerkiksi koepuimala purettiin ja henkilökunnan sauna tuhoutui tulipalossa.[27][28]

Rakennussuojelu

muokkaa
 
Assistenttien talo / Professorien talo I (1934) on Vantaan vanhin kerrostalo.[29]
 
1930-luvulla rakennettu korjaamopaja sijaitsee Navethalia-teatterin eteläpuolella. Vantaa ei ole onnistunut vuokraamaan pajaa eikä sen viereistä konesuojaa, ja rakennuksia uhkaa purkutuomio.[27]

Suojeltuja rakennuksia oli Jokiniemessä 28 kappaletta vuonna 2022.[30]

Kohde Osoite Valmistumisvuosi Koordinaatit Kuva
Haxasin tilan päärakennus[31] Ohratie 8 1800-luvun alkupuoli 60.2973°N, 25.061°E
Haxasin tilan makasiini 60.2973°N, 25.0601°E
Vernissatehdas Tikkurilantie 36 1863/1912 60.2897°N, 25.0442°E
 
Dickursby skolan alkuperäinen puurakennus Urheilutie 4 1896 60.2962°N, 25.0583°E
 
Dickursby skolan sisäpihan talousrakennus 1900 60.2961°N, 25.0578°E
Villa Winterbackan talousrakennus Tikkurilantie 31 60.2946°N, 25.0543°E
Koelaitosalueen juureskellari Maanviljelijänkuja 5 1909 60.2927°N, 25.0568°E
Koelaitosalueen vilja-aitta 60.2926°N, 25.057°E
 
Paviljonki I Rillitie 8 60.2916°N, 25.0569°E
 
Paviljonki II 60.2912°N, 25.0562°E
 
Koelaitosalueen entinen tallimiehen asunto Relanderinpiha 3 60.2937°N, 25.0546°E
 
Koelaitosalueen entinen talli Relanderinpiha 4b 60.2934°N, 25.0554°E
Koelaitosalueen entinen navetta Relanderinpiha 4a 60.2934°N, 25.0549°E
Sandkullan maatilan päärakennus Ylisenkuja 3 1920-luku 60.2973°N, 25.0586°E
 
Navethalia-teatteri (Vantaan Näyttämö) Oraskuja 1 1922[27] 60.299°N, 25.0573°E
 
Sandkullan maatilan konesuoja ei tiedossa[27] 60.2982°N, 25.0574°E
 
Sandkullan maatilan korjaamopaja 1930-luvun loppupuoli[27] 60.2982°N, 25.0582°E
 
Villa Winterbacka Tikkurilantie 31 1931 60.2944°N, 25.0541°E
Assistenttien talo / Professorien talo I[32] Metsänhoitajankuja 6 1934 60.2936°N, 25.0608°E
 
Vernissatehtaan palokunnan kalustovaja Tikkurilantie 36 1936 60.29°N, 25.0449°E
 
Villa Grönberg Jokiniemenkatu 9 60.2952°N, 25.0472°E
 
Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus Maanviljelijänkuja 7 1938 60.2922°N, 25.0575°E
 
Dickursby skolan uusi koulurakennus Urheilutie 4 1939 60.2957°N, 25.058°E
 
Professori Matti Markkulan talo Lauri Korpisen polku 46 1946 60.2952°N, 25.052°E
Professorien asuintalo nro 2 Tikkurilantie 29 60.295°N, 25.0548°E
Gammelkullan navetta (nykyisin asuinrakennus) Ohratie 9 1950-luku 60.2978°N, 25.0673°E
Vernissatehtaan polttouunin piippu[33] Tikkurilantie 36 1955 60.2902°N, 25.0459°E
 
As Oy Tikkurilan Urheilutie Urheilutie 8 1956 60.2973°N, 25.0567°E
 
Vantaan ammattiopisto Varia Tennistie 1 1963 60.3019°N, 25.0531°E
 

Asutus ja väestö

muokkaa

Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen lähiön tornitalot ja Hiekkaharjun aseman tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla.

1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, sittemmin myös omistusasunnoiksi. Tikkurilan aseman viereen on rakennettu moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo Vantaan Majakka, joka on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus. Asunnot ovat pienehköjä, opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Nuorten osuus väestöstä onkin Jokiniemessä Tikkurilan suuralueen suurin.[3] Jokiniemessä on myös suuralueen kaupunginosista suurin vieraskielinen väestö. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä oli 21 prosenttia vuonna 2019.[3] Vuoden 2020 loppuun mennessä osuus oli noussut 25 prosenttiin. Se on eniten Tikkurilan suuralueen kaupunginosista.[34]

Toimitiloja ja toimistorakennuksia

muokkaa
 
Keskusrikospoliisin toimitalo rakennettiin Jokiniemeen 1990-luvun alussa.[35]

Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin toimitalot. Vuonna 2022 alueelle valmistui Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat.[36] Rautatieaseman kupeeseen Lauri Korpisen kadulle on rakenteilla Valmetin pääkonttori.[37][38] Uusi pääpoliisiasema ja poliisivankila rakennetaan Keskusrikospoliisin viereiselle tyhjälle tontille. Poliisivankilan on tarkoitus valmistua vuoden 2023 lopulla ja pääpoliisiaseman syksyllä 2024.[39]

Palvelut

muokkaa
 
Hiekkaharjun liikuntapuistossa, joka virallisesti sijaitsee Jokiniemessä, on muun muassa yleisurheilukenttä.

Jokiniemi, joka sijaitsee vastapäätä Tikkurilaa radan itäpuolella, on käytännössä osa Tikkurilan keskustataajamaa. Palveluita ja työpaikkoja Jokiniemen puolella on kuitenkin huomattavasti vähemmän.[3] Kaupunginosassa on yksi kioski Satomäen alueella sekä lähikauppa Tikkurilan rautatieaseman kupeessa. Ns. Jokiniemen koulukampukseen kuuluvat Jokiniemen yhtenäiskoulu (ylä- ja alakoulu), Tikkurilan lukio ja Hiekkaharjun ammattioppilaitos (virallisesti Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipiste). Lisäksi alueella on Vantaan suurin ruotsinkielinen peruskoulu Dickursby skola.

Kaupunginosassa sijaitsee Tikkurilan alueen pääurheilukenttä Hiekkaharjun liikuntapuisto, golfkenttä sekä useita urheiluhalleja Tennistien varrella. Entisessä Maatalouden tutkimuskeskuksen navettarakennuksessa, Navethaliassa, toimii paikallinen harrastajateatteri Vantaan Näyttämö.

 
Urheilukentän kupeessa sijaitsevalla Vantaan näyttämöllä on harrastajateatteritoimintaa.

Liikenne

muokkaa
 
Valtakunnallisesti vilkas Tikkurilan rautatieasema on osa Jokiniemeä.

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät Keravalle kulkevat K- ja N-junat, Kehäradan I- ja P-junat sekä Riihimäelle suuntaava yöliikenteen T-juna.

Tikkurilan terminaali on Vantaan linja-autoliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi kulkevat Vantaan runkolinja 570, seutulinjat 711, 717 ja 721N sekä sisäiset liityntälinjat 724 ja 735. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniemenkatu ja Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniemenkadun Keravanjoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8. marraskuuta 2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.[40]

Vuonna 1910 rakennettu Tikkurila–Hakkila-rata haarautuu Tikkurilan aseman pohjoispuolelta pistoraiteelle, joka kulkee Jokiniemen eteläosaa pitkin Hakkilan teollisuusalueelle. Rataa käytetään edelleen tavaraliikenteessä muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin.[41]

Tulevaisuus ja keskusta-alueen kehittäminen

muokkaa

Jokiniemen länsiosaa Tikkurilan aseman ympäristössä pyritään kehittämään voimakkaasti sen hyvän sijainnin takia.[42] Pääradan vieressä olevat alueet ovat jääneet suurelta osin rakentamattomiksi, ja niitä käytetään toistaiseksi pysäköintialueina.[43][44] Tonteille kaavaillaan muun muassa suurta koulukampusta, josta käytetään nimeä Tikkurilan osaamiskampus.[45] Oppimiskeskuksessa olisi tilat 300 lukiolaiselle Tikkurilan lukiosta ja 1 365 ammattiin opiskelevalle Variasta sekä tiloja Vantaan aikuisopiston opiskelijoille ja aikuisten perusopetukselle. Yhteensä tiloissa olisi kapasiteettia 2 615 opiskelijalle.[46] Alueelle mahtuisi myös yrityksiä, kaupungin tiloja ja mahdollisesti myös asuntoja.[47] Kokonaisuudessaan alueelle kaavaillaan kahdeksaa uutta korttelia.[47]

Suojeltu Villa Grönberg sijaitsee suunnittelualueen keskellä.[48] Rakennus säilyy, ja sen ympärille on suunniteltu puutarhaa.[49] Tyhjiltä tonteilta varattiin aikaisemmin tilaa myös Tikkurilan hyvinvointikeskukselle, kunnes sen suunnittelu siirtyi Tikkurilan Kielotielle entisen virastotalon paikalle.[47]

Suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitti kulkee kaupunginosan eteläreunalla Jokiniemenkadun ja Keravanjoen välissä.[50] Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä reitin on tarkoitus laskeutua Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin ja alittaa Tikkurilan asema.[51][52]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f Vantaa alueittain (2015) (pdf) (62 Jokiniemi, teoksen s. 141–145) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.
  2. ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  3. ↑ a b c d Tietoja Tikkurilan suuralueelta (PowerPoint) Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 11.1.2021.
  4. ↑ Aluejaot: Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  5. ↑ Tikkurilan kaavarunko 2020 (pdf) 4.5.2021. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  6. ↑ Aluejaot: Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 5.8.2021.
  7. ↑ Kauppinen, Ina: Ilta-Sanomat: Kyllikki Rosenström teki erittäin harvinaisen löydön Vantaalla - ”Koko ruumiiseen tuli ihmeelliset väreet” Ilta-Sanomat. Arkistoitu 1.5.2016. Viitattu 5.8.2014.
  8. ↑ Sinervä, Jukka: Vantaan Jokiniemen muinainen kauppapaikka on harrastaja-arkeologien aarreaitta Yle Uutiset. 31.7.2014. Viitattu 5.8.2014.
  9. ↑ a b Vantaan kaupunki: Jokiniemen Muinaispuisto – Metropoli kivikaudelta Visit Vantaa. Viitattu 8.1.2021.
  10. ↑ Muinaispuisto Vantaan karttapavelu. Viitattu 10.3.2021.
  11. ↑ a b Kettunen, Noora: Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi harvinainen savifiguuri Yle Uutiset. 5.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
  12. ↑ a b Vantaan Jokiniemen kaivauksilta löytyi toinenkin savihahmo Yle Uutiset. 7.8.2014 (päivitetty 4.11.2015). Viitattu 7.8.2014.
  13. ↑ Tikkurilan väritehtaat – näkymä Kuriiritieltä, nykyiseltä Tikkurilantieltä kuvattuna vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.4.2022.
  14. ↑ Paavola, Susanna: Villa Grönberg; Jokiniemenkatu 9 vantaankaupunginmuseo.finna.fi. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 11.4.2022.
  15. ↑ Korvenmaa, Pekka & Tuominen, Laura: Villa Grönberg / Rakennushistoriallinen selvitys ja nykytilan inventointi 1989 1992. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 28.9.2022.
  16. ↑ Vilermo, Jouni: Tikkurilan myrkkymaiden puhdistus jatkuu Iltalehti. 13.11.2008. Viitattu 11.4.2022.
  17. ↑ Örn, Tiina: Vantaalla on myrkkymaita "kuin haulikolla ammuttuna" Vantaan Sanomat. 23.4.2020. Viitattu 11.12.2022.
  18. ↑ Suojanen, Armi: Lyijysulattamo ja akkutehdas saastuttivat maaperää Tikkurilassa ja Jokiniemessä vuosikymmeniä sitten – Alueiden luonnonantimilla edelleen käyttörajoituksia Vantaan Sanomat. 29.4.2020. Viitattu 11.4.2022.
  19. ↑ Tuhkanen, Ari: Vanhat lyijypäästöt rajoittavat yhä vihannesten ja marjojen käyttöä Tikkurilassa Yle Uutiset. 30.4.2019. Viitattu 11.4.2022.
  20. ↑ Suojanen, Armi: Tällaista on Jokiniemen 71 yksiön "sinkkukeitaassa", joka remontoitiin entiseen hallintorakennukseen – "Miljöö on ihana" 13.12.2020. Vantaan Sanomat. Viitattu 12.12.2022.
  21. ↑ Asunnoiksi muutettu entinen Jokiniemen koelaitoksen hallintorakennus 20.5.2022. Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 14.4.2023.
  22. ↑ a b Jokiniemen koelaitos Museovirasto. Viitattu 12.12.2022.
  23. ↑ Salmela, Jussi: Ränsistyneeseen linnaan upotettiin kaksi vuotta ja 2,5 miljoonaa euroa Vantaalla: Tältä siellä näyttää nyt (Maksullinen artikkeli) 3.10.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.12.2022.
  24. ↑ Suojanen, Armi: Vantaalaispariskunta etsi asuntoa Töölöstä, mutta kun kävelylenkki kulki Jokiniemen jugendkaunottaren ohi, se oli rakkautta ensisilmäyksellä 5.12.2021. Vantaan Sanomat. Viitattu 12.12.2022.
  25. ↑ Knuuttila, Maija: Vanhaan jugend-linnaan valmistui luksusasuntoja Vantaalla: näihin koteihin upotettiin 2,5 miljoonaa Iltalehti. 24.3.2020. Viitattu 5.8.2021.
  26. ↑ Karlsson, Stella: Jokiniemen koelaitoksen uusi asuinalue 2.12.2020. Vantaan kaupunginmuseo. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  27. ↑ a b c d e Hovi-Horkan, Jonna: ”Viimeinen keidas” rapistuu kaikessa rauhassa vantaalaisessa maisemassa – Ainut­laatuinen rakennus­miljöö katoaa iäksi, koska kunnostaminen ei kiinnosta ketään (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 13.6.2021. Viitattu 12.12.2022.
  28. ↑ Hovi-Horkan, Jonna: Lasten leikki johti täystuhoon jokimaisemassa – Näin jo pelastetuksi luultu arvorakennus tärveltiin lopullisesti (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.2.2021. Viitattu 12.12.2022.
  29. ↑ Örn, Tiina: Aleksi Flinkman asuu Vantaan vanhimmassa kerrostalossa –  "Kyllä ihastus paistaa monien kasvoilta, kun he näkevät kotimme" Vantaan Sanomat. 20.2.2022. Viitattu 12.12.2022.
  30. ↑ Asemakaavalla suojellut rakennukset; Rakennusperintö Vantaan karttapalvelu. Viitattu 12.12.2022.
  31. ↑ 002430 Haxas | Jokiniemi 25.10.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  32. ↑ 002200 Assistenttien talo, Jokiniemi 62 25.8.2014. Vantaan kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  33. ↑ Tikkurilan kaavarunko 2020 (PDF) 15.11.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 12.12.2022.
  34. ↑ Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 13.8.2023.
  35. ↑ Keskusrikospoliisi, Jokiniemi Vantaan kaupunginmuseo. Viitattu 5.8.2021.
  36. ↑ Massinen, Tuomas: Säteilyturvakeskuksen väki muuttaa Helsingistä Vantaalle – uudet tilat valmistuivat Jokiniemeen Vantaan Sanomat. 7.2.2022. Viitattu 8.2.2022.
  37. ↑ Suojanen, Armi: Valmetin toimistotalo rakennetaan Lauri Korpisen kadulle – Tikkurilan hyvinvointikeskuksen tieltä Jokiniemestä poistuu este 9.5.2022. Vantaan Sanomat. Viitattu 18.6.2022.
  38. ↑ Suojanen, Armi: Naapurit kauhistelivat, kun valtava koivikko kaatui Valmetin toimistotalon tieltä Jokiniemessä – pesivien lintujen kohtaloa surkutellaan 13.6.2022. Vantaan Sanomat. Viitattu 18.6.2022.
  39. ↑ Uusi pääpoliisiasema ja poliisivankila rakentuvat Vantaan Jokiniemeen 30.11.2022 . SRV. Viitattu 2.12.2022.
  40. ↑ Reissu-Lassin polku Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  41. ↑ Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 31.5.2021.
  42. ↑ Jokiniemi (Yleiskaava 2020. C-tunnus viittaa tiiviiseen rakentamiseen.) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 10.3.2021.
  43. ↑ Suojanen, Armi: Radan varren valtavaa joutomaata Jokiniemessä päästään vihdoin suunnittelemaan – kiinteistöjohtaja: uniikki mahdollisuus Vantaan Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 12.12.2022.
  44. ↑ Andersson, Kukka: Tikkurilan keskellä seisoo tyhjiä unelmatontteja, joille ei ole tehty mitään – Nyt kaupunki lyö pöytään hulppeat visionsa Helsingin Sanomat. 1.12.2020. Viitattu 6.8.2021.
  45. ↑ Tikkurilan osaamiskampuksen kaavoitus Vantaan kaupunki. Viitattu 30.7.2023.
  46. ↑ Aalto, Maija: Opiskelijoiden tulevan talon hinta nousi liki sataan miljoonaan Vantaalla – Tältä sen on tarkoitus näyttää Helsingin Sanomat. 10.9.2023. Viitattu 12.9.2023.
  47. ↑ a b c Salomaa, Marja: Radan­varteen Tikkurilaan suunnitellaan ”nuorekasta” kampusta Helsingin Sanomat. 23.10.2022. Viitattu 23.10.2022.
  48. ↑ Asemakaavalla suojellut rakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 12.4.2022.
  49. ↑ Jokiniemen koulukampus / Asemakaavan muutos nro 002517 (s. 3) 27.4.2022. Vantaan kaupunki. Viitattu 28.9.2022.
  50. ↑ Vantaan ratikka Vantaan karttapalvelu. Viitattu 28.9.2022.
  51. ↑ Vantaan ratikan yleissuunnitelma (PDF) 18.9.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 31.5.2021.
  52. ↑ Havainnollistamisvideo: Jokiniemenkatu-Tikkurilanraitio-Kielotie 19.10.2022 YouTube. 15.10.2022. Vantaan kaupunkiympäristö. Viitattu 23.10.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jokiniemi&oldid=22673581”