Jalasjärvi

Jalasjärvi on nykyisin Kurikkaan kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asui vuonna 2015, sen lakkauttamishetkellä, 7 779 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 830,42 km², josta 12,11 km² on vesistöjä. Väestötiheys oli 9,51 asukasta/km². Jalasjärven naapurikunnat olivat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Kurikka, Parkano ja Seinäjoki.

Jalasjärvi
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kurikka
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°29′20″N, 022°45′45″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	164
Hallinnollinen keskus	Jalasjärven kirkonkylä
Perustettu	1867
Liitetty	2016
– liitoskunnat	Kurikka Jalasjärvi
– syntynyt kunta	Kurikka
Pinta-ala	830,42 km²  (1.1.2015)
– maa	818,31 km²
– sisävesi	12,11 km²
Väkiluku	7 779   (31.12.2015)
– väestötiheys	9,51 as./km² (31.12.2015)
Infobox OK

Jalajärven alue on tunnettu Etelä-Pohjanmaan porttipitäjänä. Jalasjärvi on perinteistä maanviljelysaluetta, jossa on myöhemmin kehittynyt myös kaupankäyntiä ja teollisuutta.

Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan vuoden 2016 alussa Jalasjärven ja Kurikan yhteisestä esityksestä.

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Jalasjärven seudun nousu merestä alkoi noin 6000 eKr. ja kokonaisuudessaan alue oli noussut veden alta noin 2000 vuotta myöhemmin. Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle Suomusjärven kulttuurin loppuvaiheessa. Koskuen kylästä Jalasjoen molemmin puolin Kohtakankaan ympäristöstä on löydetty kolme tuon ajan asuinpaikkaa. Samaan kulttuuriin kuuluvia esineitä on löydetty hajalöytyinä.

Vasarakirveskulttuurin esineistöä on löydetty Koskuelta, Ilvesjoelta, Hirvijärveltä sekä Jokipiistä. Erityisesti Luopajärven ympäristöstä on löydetty rautakauden esineistöä. Jalasjoki oli Satakunnan eränkävijöiden väylä, jota pitkin kuljettiin Kyrönmaalle. Jalasjärven erämaat kuuluivat aluksi satakuntalaisille mutta siirtyivät 1400-luvulla Kyrön asukkaille.

Pysyvä asutus muodostui 1500-luvulla ja Jalasjärven ensimmäiset asukkaat olivat ilmajokisia ja kyröläisiä talonpoikia. Vanhimmat talot ovat todennäköisesti Jokipii ja Luopa. Jalasjärvi mainitaan ensimmäisen kerran Ilmajoen kylänä 1557. Seudun halki kulki vanha Kyrönkankaan talvitie, joka välitti Satakunnan ja Pohjanmaan välistä liikennettä. 1600-luvun alussa Jokipiissä toimi kestikievari.

Nuijasota

Nuijasodan aikaan Jalasjärvellä ei tiettävästi taisteltu, mutta Kyrönkankaan tietä kulkeneet sotajoukot aiheuttivat seudulla suurta tuhoa. Nuijasodan aiheuttaman hävityksen jälkeen asutus taantui ja 1600-luvun puolivälissäkin maksavia taloja oli vain seitsemän.

Itsenäistyminen seurakuntana (1730–1867)

Jalasjärvi kuului alkujaan Ilmajoen seurakuntaan. Vuonna 1686 Jalasjärvestä muodostettiin saarnahuonekunta ja vuonna 1701 seutu siirtyi Kurikan kappelin alaisuuteen. Kuitenkin jo vuonna 1730 Jalasjärvestä muodostettiin oma kappeliseurakuntansa. Jalasjärven kappelikirkko oli valmistunut 1725 ja uusi kirkko rakennettiin vuosina 1799–1800. Jalasjärven seurakunta itsenäsityi vuonna 1858.

1700-luvun puolivälin jälkeen alkoi voimakas asuttamisen kausi. Tervanpoltto oli noussut alueen merkittäväksi elinkeinoksi 1600-luvun lopulla ja laajat metsät tarjosivat hyvät mahdollisuudet siihen. Isojako toteutettiin 1780-luvulla ja edisti tilojen halkomista. Väestönkasvu jatkui voimakkaana yli sadan vuoden ajan.

Jalasjärven asutus keskittyi Jalasjoen ja sen sivujokien varsille sekä järvien rannoille. Tervanpolton vähentyessä alkoi uusien viljelymaiden raivaaminen sekä karjatalouden kehittäminen. Kydönpolttomenetelmällä saatiin lisämaata suoalueista ja myös matalia järviä kuivatettiin 1800-luvun kuluessa.

Vuonna 1805 Vaasan läänin maaherra vahvisti Ilmajoen kyläasetuksen, mikä koski myös Jalasjärveä. Jalasjärven kinkeripiireiksi jaettiin Luopajärvi, Jokipii, Jalasjärvi, Hirvijoki, Vallinkylä, Keskikylä, Koskue ja Ilvesjoki.

Kehittyminen kuntana (1867–2016)

Jalasjärven kunta perustettiin 1867, joka oli myös ankara nälkävuosi. Taivalmaan kautta rakennettiin Peräseinäjoelle johtava Tokerotie valtion hätäaputyönä. Työntekijät saivat palkakseen jauhoja, joista he valmistivat "tokeroa". Taivalmaassa on paljastettu Tokerotien tekijöiden muistomerkki.

Jalasjärvellä oli hyvät edellytykset harjoittaa maataloutta, joka olikin kunnan pääasiallinen elinkeino. Myös perinteisiä käsityöammatteja harjoitettiin. 1900-luvun alussa Jalasjärven elinkeinoelämä alkoi monipuolistua. Koskisen Jalasjoen vesivoimaa on käytetty hyväksi 1800-luvulta lähtien. 1920-luvun alussa kunnassa toimi 13 vesimyllyä ja neljä vesisahaa. Ensimmäiset höyrysahat perustettiin 1900-luvun alussa. Mantilassa toimi virvoitusjuomatehdas 1930-luvulla ja samaan aikaan aloitti toimintansa myös Eero Lumiahon Liikenne Oy.

Jalasjärveläiset kuuluivat pääasiassa viime sotien aikana Pohjanmaalta koottuun jalkaväkirykmentti 58:aan. Aluejärjestelmän periaatteiden mukaisesti suuri osa meni jalkaväkeen, minkä vuoksi kaatuneiden määrä oli tappioiden vuoksi huomattava. Jalkaväkirykmentti 16 ja Jalkaväkirykmentti 58 muodostivat 19. divisioonan rungon. Myöhemmin jatkosodan asemasotavaiheen jälkeen JR 58 sai täydennyksiä muun muassa joutsalaisista.

Suomen Tasavallan Vartiosto

Jalasjärveltä on alkanut Suomen itsenäisyyden aikainen asevelvollisuus vuonna 1918. Suomen maavoimien ensimmäinen joukko-osasto, Suomen Tasavallan Vartiosto, muodostettiin pääasiassa Jalasjärven suojeluskunnan pohjalle. Suomen Tasavallan Vartiostosta muodostettiin sisällissodan kestäessä osa Seinäjoen Krenatööripataljoonaa. Alkuvaiheen jälkeen oli ryhdytty täydentämään joukkoja ja lopulta myös perustamaan joukkoja vanhaan autonomian aikaiseen asevelvollisuuslakiin nojaten. Näin ollen Suomen puolustusvoimien maavoimien asevelvollisuus alkoi Jalasjärveltä. Kronstadtin kapinan jälkeen Jalasjärvelle tuli pakolaisina myös venäläisiä.

Maantiede

Jalasjärven asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1805	246
1810	267
1815	419
1820	454
1825	489
1830	524
1835	520
1840	556
1845	769
1850	823
1917	13 861
1939	14 520
1996	9 490
1997	9 292
1998	9 155
1999	9 038
2000	8 924
2001	8 830
2002	8 792
2003	8 760
2004	8 691
2005	8 631
2006	8 532

Jalasjärven Jalasjärvi sijaitsee Kivistön kylässä, kun taas valtatien 3 itäpuolella, kirkonkylän kohdalla näkyvä järvi on Lamminjärvi.

Jalasjärven eteläosassa on runsaasti järviä metsäteiden varrella. Jalasjärvi sijaitsee pääradan varrella. Siellä on kolme Ratahallintokeskuksen liikennepaikkaa: Jalasjärven liikennepaikka Alavallissa, Ylivallin liikennepaikka Ylivallissa sekä Madesjärven liikennepaikka. Liikennepaikat ovat palvelleet lähinnä turpeen- ja puuntuotannon tarvitsemia raskaita kuljetuksia. Ylivallin asfaltoidulla liikennepaikalla, jonka lastauskenttä on asfaltoitu, on harjoitettu myös mikroautoilua.

Jalasjärven eteläosan Saarijärveltä itään valtatien 3 itäpuolella on Pohjan Korpilammi, Iso Madesjärvi ja Vähä Madesjärvi, Kolhonjärvi, Liikajärvi, Liikapuron tekojärvi ja Lamminjärvi. Lisäksi joillain paikoilla on tierakennuksissa käytettyjen kivenottamoiden pohjalla lähdevettä, mikä on mahdollistanut uimisen ja kalastamisen, vaikka paikat eivät ole virallisia uimapaikkoja. Tällainen paikka on esimerkiksi Ala-Koskuella murskaksi kutsuttu paikka valtatien 3 länsipuolella, joka on aikaisemmin ollut uimapaikka ja jossa on loivan rannan jälkeen jyrkästi syvenevä pohja.

Etelässä, joka kuuluu talousmaantieteellisesti Suomenselän suomaahan, on metsäautoteitä, hiekkakankaita ja metsätaloutta, kun taas pohjoisessa, Jokipiissä ja Luopajärvellä on laajoja peltoaukeita sekä maidontuotantoalueita. Jalasjärven keskisillä ja pohjoisilla alueilla, lähellä Peräseinäjokea on turvetuotantoalueita.

Kylät

Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jalasjärvi, Jokipii, Keskikylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Pohjanmaan portti

Jalasjärven kotiseutumuseo valtatien 3 suunnasta katsottuna.

Aikaisemmin matkailumarkkinoinnissa Jalasjärveä kutsuttiin Pohjanmaan portiksi viitaten siihen että se on ensimmäinen Vaasan läänin ja Etelä-Pohjanmaan kunta Satakunnasta ja Pohjois-Hämeestä tultaessa. Ilmaisua on käyttänyt aikaisemmin Koskuen Esso. Sen arvellaan kuitenkin olevan alun perin vuodelta 1932, jolloin nykyistä eduskunnan liikennevaltiokuntaa vastaava kulkulaitosvaliokunta vieraili Jalasjärvellä, ja kuntaan johtavan valtatien varteen oli rakennettu portti tervehdyksellä varustettuna.

Talous

Entisen kunnan alueella toimii noin 550 yritystä, joista tunnetuimpia ovat Jalas, Juustoportti, Jokipiin Pellava, Listatalo, L-Kaluste, Pramia ja Lennol.

Aikaisemmin Jalas valmisti hiihtokenkiä murtomaasuksiin, mutta on sittemmin erikoistunut turvajalkineisiin. Juustoportti Keskikylän Pentinmäellä on matkailunähtävyys. Siellä valmistetaan juustoja.

Koja Oy on Jalasjärvellä merkittävä työnantaja. Lisäksi seudulla on pienempiä yrityksiä, kuten Tarja Salonrannan uniikkitaidekeramiikkaa valmistava Taijulinpaja ja Vesa Ritolan kalkkunatila, joka valittiin vuoden 2012 kalkkunatilaksi. Jalasjärven Keskikylässä sijaitsee tunnettu ruokapaikka Pihlajan Kevari, joka on toiminut eteläpohjalaisten juhlapaikkana vuodesta 1966.

Jalasjärvellä on noin 550 maatilaa, jotka tuottavat yhteensä noin 3,5 miljoonaa kiloa sianlihaa, 1,1 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 27,4 miljoonaa litraa maitoa. Jalasjärvi on Suomen kolmanneksi suurin maidontuottaja-alue ja se kuuluu maan kymmenen suurimman lihantuottajaseudun joukkoon.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Jalasjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			10 259
1985			10 250
1990			9 846
1995			9 618
2000			8 924
2005			8 631
2010			8 214
Lähde: Tilastokeskus.

Koulutus

Jalasjärvellä toimii viisi 1.–6. luokkien peruskoulua (Hirvijärven koulu, Kirkonkylän koulu, Koskuen koulu, Luopajärven koulu ja Metsolan koulu), peruskoulun 7.–9. luokkien koulu (Jalasjärven yläaste ja lukio). Kirkonkylän koulu siirtyi elokuussa 2005 keskustasta uusiin tiloihin koulukeskukseen, jossa lukio ja yläaste myös toimivat. Koulukeskuksessa kaikilla kolmella koululla on muun muassa yhteinen ruokasali ja liikuntatilat. Keskustan nuorisotalona toimii yli satavuotias seurantalo Vilhola.

Vuoteen 2016 asti toimi myös Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK, joka oli valtakunnallinen aikuiskouluttaja ja kehittäjä. JAKK toimi 11 paikkakunnalla. Koulutusaloja olivat autoala, kuljetus-logistiikka, maarakennus-infra-ala, talonrakennus ja teollisuus. Lokakuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö päätti, että Jalasjärven kunta joutuu maksamaan takaisin JAKKille vuosina 2005–2009 maksettuja oppisopimuskoulutusrahoja lähes 35 miljoonaa euroa.

Kulttuuri

Tuulimyllyt

Jalasjärven tuulimyllyaiheinen linja-autopysäkki Ala-Koskuella.

Jalasjärven epävirallinen symboli on tuulimylly, joista tunnetuin sijaitsee Aittomäellä valtatien 3 itäpuolella, noin kilometrin Jalasjärven kirkonkylästä etelään päin. Luopajärvellä, Seinäjoelle, Ilmajoen kautta, johtavan valtatien 19 itäpuolella on myös samaa kokoluokkaa oleva tuulimylly. Lisäksi Jalasjärvellä linja-autopysäkkien katoksissa on tuulimyllyn tyylitellyt kuvat molemmissa päissä. Jalasjärven kotiseutumuseossa on kaksi tuulimyllyä. Jalasjärvellä on myös kolme nykyaikaista kolmilapaista tuulivoimalaa. Yksi näistä sijaitsee Jokipiissä on Kurikkaan johtavan valtatien 3 varrella ja kaksi Ilvesjoella Karviaan johtavan seututien 273 varrella.

Ruokakulttuuri

Jalasjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kotijuusto ja talkkuna.

Museot

Jalasjärven kotiseutumuseon alueella on sotaveteraanien perinnetalo, jossa on Jalasjärven suojeluskuntaan ja toisen maailmansodan aikaan liittyviä esineitä, muun muassa kokoelma jalkaväen käsiaseita sekä kirjallisuutta. Jalkaväkirykmentti 58:lle on Jalasjärven kirkon länsipuolella muistokivi. Kirkkomaan hautausmaalla on jokaisella haudatulla kivestä veistetty risti.

Nähtävyydet

Jalasjärven Pirunpesä

• Pirunpesä
• Jokipiin Pellava
• Jalasjärven kotiseutumuseo
• Näsimäen lehto, suojeltu lehto
• Mustaluoma, arvokas pienvesi
• Ponsineva-Ponsijärvi, suojeltu suo

Tapahtumat

• Aukusti
• Mukula

Musiikki

• Rehupiikles (1995–)
• Jalasjärven soittokunta

Urheilu

• Jalasjärven Jalas

Liikenne

Valtateiden 3 ja 19 liittymä Jalasjärvellä

Jalasjärven läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie 3 Helsingistä Vaasaan ja Jalasjärveltä lähtee valtatie 19 Uuteenkaarlepyyhyn.

Jalasjärven itäosan kautta kulkee 1970-luvun alussa liikenteelle avattu Tampere–Seinäjoki-rata, mutta sillä ei ole henkilöliikennepaikkoja Jalasjärven alueella. Lähimmät rautatieasemat ovat Seinäjoella ja Parkanossa. Lähin matkustajaliikenteen käytössä oleva lentokenttä on Vaasan lentoasema.

Välimatkoja

Jalasjärven päätiet ja kylät

• Helsinkiin 321 km
• Tampereelle 141 km
• Turkuun 259 km
• Ouluun 362 km
• Lahteen 275 km
• Kuopioon 325 km
• Jyväskylään 181 km
• Poriin 140 km
• Vaasaan 94 km
• Seinäjoelle 37 km

Tunnettuja jalasjärveläisiä

• Samppa Aittoniemi, kansanedustaja (maalaisliitto)
• Oswald Heribert Beckman, amerikansuomalainen lääkäri
• Jaakko Frigård-Rautanen, pelimanni ja seppä
• Aapeli Hautanen, mestaripelimanni
• Keijo Hietikko, Tangokuningas 2022
• Salomon Hongisto, kansanedustaja (maalaisliitto), kauppias, keisari Nikolai II:n henkivartija, presidentin valitsijamies, talousneuvos.
• Alli Häjänen, näyttelijä
• Elias Ilkka, kuvanveistäjä
• Asser Järvinen, Valtion lentokonetehtaan johtaja Santahaminassa
• Katja Kannonlahti, uutistoimittaja
• Sinikka Keskitalo, kestävyysjuoksija
• Jarkko Kinnunen, yleisurheilija
• Antti Kiviniemi, järjestöjohtaja, maanviljelijä ja yrittäjä, maanviljelysneuvos
• Kalevi Kiviniemi, urkutaiteilija
• Mari Kiviniemi, Kaupan liiton toimitusjohtaja vuodesta 2019, Suomen pääministeri 2010–2011
• Elias Lagus (1741–1819), herrnhutilainen pappi ja ornitologi
• Toivo Louko (1884–1944), oopperalaulaja, baritoni
• Mikko Luopajärvi, ministeri ja kansanedustaja 1919–1920 (maalaisliitto)
• Milla Paloniemi, sarjakuvapiirtäjä ja graafikko
• Martti Peltomaa, kirjailija
• Kirsi Ranto, tangokuningatar 1998
• Ossi Sandvik, perussuomalaisten puoluesihteeri 2007–2013
• Antti Tukeva, maanviljelysneuvos
• Teppo Välimäki, mestaripelimanni
• Johannes Wirtanen, rovasti, kirjailija ja kansanedustaja
• Pentti Yli-Jokipii, maantieteen professori

Katso myös

• Luettelo Kurikan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Kirjallisuutta

• Aila Pelkonen-Westberg "Ukrainasta Kronstadtin kautta Jalasjärvelle : Feodor Hribinik (1900–1973)". Teoksessa: Jalasjärven kotiseutulukemisto. 3, toimittanut Eero Vankka. Jalasjärvi: Jalasjärvi-seura, 2003 ISBN 952-91-6566-8

Aiheesta muualla

• Tilastokeskus – Jalasjärven avainluvut
• Jalasjärven kylät (kartta) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Hämäläinen, Unto: Samaan aikaan toisaalla. HS Kuukausiliite, Syyskuu 2010, nro 461, s. 28–33. Helsingin Sanomat.