Huulet (lat. labium) ovat ihmisen ja monien muiden nisäkkäiden pehmeä suun ympäristö, joka koostuu poikkijuovaisesta lihaskudoksesta.

Tytön huulet

Huulet[1] jakautuvat ylähuuleen (lat. labium superius) ja alahuuleen (lat. labium inferius), joka on tavallisesti ylähuulta isompi.

Huulten ihossa ei ole melanosyyttiä, minkä johdosta verisuonet näkyvät selkeästi läpi ja huulet näyttävät väriltään punaisilta.

Huulia käytetään ravinnon nauttimisen apuna. Niiden avulla myös tuotetaan useita jokapäiväisessä elämässä tarvittavia äänteitä. Huulilla myös osaltaan ilmaistaan erilaisia tunnetiloja. Ylöspäin osoittavat suupielet kertovat iloisuudesta ja hyvästä mielestä. Huulissa on myös paljon hermopäätteitä, mikä tekee niistä hyvin tuntoherkän alueen. Eräs merkittävä hellyyden ja rakkauden osoittamisen muoto, suudelma, toteutetaan huulilla. Monissa kulttuureissa punaiset, turpeat ja symmetriset huulet ovat naisellisuuden symboli. Huulipunaa käytetään yleisesti korostamaan vaikutelmaa, samoin kuin erilaisia kirurgisia operaatioita.

Ylähuulen amorinkaari.

Lähteet

muokkaa
  • Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.

Viitteet

muokkaa
  1. a b Wiik, s. 32–34.
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.