Halava
Halava eli viitahalava (Salix pentandra) on pajukasveihin (Salicaceae) kuuluva puu tai pensas,[6] jota kasvatetaan joskus myös koristekasvina.[7]
| Halava | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen [3] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae[4] |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | pentandra |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaKasvutapa ja lehdet
muokkaaHalava on 2–15 metriä korkeaksi kasvava puu tai pensas. Sen paljaat ja kiiltävät oksat ovat väriltään vihreitä tai punertavia. Vanhemmiten rungon väri muuttuu vihertävänharmaaksi ja se kaarnoittuu pystyliuskaisesti. Silmut ovat kooltaan noin 3–4 millimetriä pitkiä, ruskeita ja kiiltäviä.[6][8][7]
Halavan kierteisesti järjestäytyneissä lehdissä on lyhyet ruodit ja tyvellä pienet korvakkeet, jotka kuitenkin varisevat pian pois. Lehtilapa on noin 6–8 senttimetriä, lehtimuoto on pitkä-soikea. Lehtilaita on saha- ja nystylaitainen. Lehdet ovat molemmin puolin paljaita ja vihreitä, alapuoli on kuitenkin hieman vaaleamman vihreä. Lehtisuonia on 10–12.[6][8]
Kukat ja hedelmät
muokkaaHalava kukkii yleensä kesäkuun alussa kun lehdet ovat kasvaneet miltei täysikokoisiksi. Se on kaksikotinen ja hyönteispölytteinen, eli sen hede- ja emikukat ovat norkkoina eri yksilöissä. Sen kukinnot norkkoja jotka ovat norkkosuomujen hangoissa noin 3–4 senttiä pitkiä. Norkoissa olevat kukat ovat kehättömiä, pieniä ja niissä on mesinystyt. Hedenorkot ovat keltaisia ja niissä on viisi hedettä. Heteiden palhot ovat valkokarvaisia. Eminorkot ovat vaalean vihreitä ja niiden emikukissa oleva emiö on kaksiluottinen, sikiän on karvaton.[6][8] Yhdessä eminorkossa saattaa olla 150 kukkaa.[7]
Halavan norkoissa olevissa kodissa kehittyvät pienet lenninhaivenelliset siemenet. Kukinnan jälkeen ne varisevat norkoista vasta myöhään syksyllä. Norkot jäävät roikkumaan halavaan yli talven.[6][8]
Levinneisyys
muokkaaHalavan levinneisyysalue käsittää suuren osan Eurooppaa ja Länsi-Siperian sekä Mongolian.[9] Suomessa se on yleinen suurimmassa osassa maata. Lapissa se on kuitenkin harvinainen.[6][8][7]
Elinympäristö
muokkaaHalava vaatii kasvupaikaltaan ravinteikasta ja kosteaa kasvualustaa. Se viihtyy etenkin rannoilla, kosteissa lehdoissa ja korvissa sekä muilla kosteilla kasvupaikoilla.[6][8][7]
Muuta
muokkaaHalavaa käytetään energiapuuna. Sitä on myös käytetty korinpunontaan ja siitä on tehty parkitsemisessa käytettäviä parkkiaineita.[8] Kirjallisuudessa halava mainitaan Aleksis Kiven runossa Ikävyys kokoelmasta Kanervala (1866).[10]
Kuvia
muokkaa-
Halavan eminorkkoja. -
Halavan kukkineita norkkoja. -
Halavan kukkineita norkkoja. -
Pensasmaista halavaa Englannissa.
Lähteet
muokkaa- Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa, s. 58. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23409-8
Viitteet
muokkaa- ↑ Bay Willow Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Barstow, M. & Rivers, M.C.: [1]/0 Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.04.2024. (englanniksi)
- ↑ Halava – Salix pentandra Arviointi 2019 punainenkirja.laji.fi. 2019. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Salix pentandra L. ITIS. Viitattu 14.6.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e f g Viitahalava (sv: jolster) Salix pentandra Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ a b c d e Puut ja pensaat Suomen luonnossa, s. 58.
- ↑ a b c d e f g Halava Salix pentandra LuontoPortti. Viitattu 14.6.2019.
- ↑ Salix pentandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Kivi, Aleksis: Ikävyys (pdf) Etälukio. Opetushallitus. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 5.6.2010.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasviatlas 2022: (Viita)halavan (Salix pentandra) levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Halava (viitahalava) – Salix pentandra
- Salix pentandra L. – laurel willow Natural Resources Conservation Service – USDA.gov. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
- Salix pentandra Flora of China. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
- euroopanpähkinäpensas
- halava
- harmaaleppä
- hieskoivu
- jokipaju
- korpipaatsama
- kotipihlaja
- kynäjalava
- metsähaapa
- metsälehmus
- metsäomenapuu
- metsätammi
- metsävaahtera
- mustuvapaju
- orapaatsama
- outapaju
- raita
- rauduskoivu
- ruotsinpihlaja
- saarni
- suippuorapihlaja
- suomenpihlaja
- talvikkipaju
- tervaleppä
- tunturikoivu
- tuomi
- tylppöorapihlaja
- vuorijalava