Haapavesi
Haapavesi (entinen nimi Haapajärvi, Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakunta vuoteen 1863 asti)[7][8][9][10] on kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun Eteläisessä.
| Haapavesi | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Haapaveden keskustaa kesäkuussa 2017. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Haapaveden-Siikalatvan seutukunta |
| Kuntanumero | 071 |
| Hallinnollinen keskus | Haapaveden keskustaajama |
| Perustettu | 1866 |
| – kaupungiksi | 1996 |
| Kokonaispinta-ala |
1 086,53 km² 107:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 050,59 km² |
| – sisävesi | 35,94 km² |
| Väkiluku |
6 388 145:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 6,08 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 20,1 % |
| – 15–64-v. | 55,7 % |
| – yli 64-v. | 24,3 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,4 % |
| – muut | 3,6 % |
| Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Esa Jussila |
| Kaupunginvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • Vas. • Muut • Kok. |
14 5 4 3 1 |
| www.haapavesi.fi | |
Kaupungissa asuu 6 388 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 086,53 km², josta 35,94 km² on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 6,08 asukasta/km². Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Raahe, Siikalatva ja Ylivieska. Entisiä naapurikuntia ovat Siikalatvaan yhdistetyt Piippola ja Pulkkila sekä Raaheen yhdistetty Vihanti.
Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana.[11] Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti.
Historia
muokkaaHaapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeää eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta.[10]
Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella. Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta. Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887–1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä. Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4 500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4 000:n. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7 000.[10]
Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin vuonna 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta vuonna 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo vuonna 1866. Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi. Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, vuonna 1784. Kunnan nykyinen kirkko valmistui vuonna 1984.[10]
Haapavesi liittyy läheisesti Suomen hiihtourheilun historiaan. Seudun suurhiihtäjistä ovat tunnetuimpia ensimmäisten Oulun hiihtojen (1889) voittaja Aappo Luomajoki (1845–1919), Juho Ritola (1871–1959), Matti Koskenkorva (1880–1965) sekä Suomen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin saavuttanut Tapani Niku. Haapaveden hiihtäjien menestyksen myötä tuli kuuluisaksi myös Haapavedellä kehitetty suksityyppi, ns. haapavetinen, joka pian levisi laajalle Haapaveden ulkopuolellekin. Haapavetinen oli aikaisemmin käytettyä ns. metsäsuksea pitempi (pituus lähes 3 m) ja kapeampi (leveys n. 7 cm). Haapavetinen oli kilpahiihtäjien suosiossa 1880-luvulta 1910-luvulle.[10]
Vuonna 1892 ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden kotitalousoppilaitoksen, Suomen ensimmäisen tytöille tarkoitetun talouskoulun. Oppilaitoksen alkuperäinen nimi oli kasvitarha- ja keittokoulu, myöhemmin kotitalousopisto, sekä emäntäkoulu. Nykyään koulu kuuluu Haapaveden ammattioppilaitokselle.[12]
Toisen maailmansodan jälkeen Haapavedelle asutettiin soanlahtelaisia evakoita. Tämän seurauksena Kytökylään rakennettiin vuosina 1961–1962 ortodoksisen kirkon jälleenrakennuslain perusteella ortodoksinen rukoushuone.
Väestö
muokkaaVäestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Haapavedellä oli 6 970 asukasta, joista 4 131 asui taajamissa, 2 804 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haapaveden taajama-aste on 59,6 %.[14] Haapaveden taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Haapaveden keskustaajama | 3 883 |
| 2 | Vattukylä | 248 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Uskonto
muokkaaUskontokuntiin kuuluminen Haapavedellä, Tilastokeskus (2023)[16]
Haapaveden kaupungissa 79,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 19,2 prosenttia väestöstä.[16] Haapavedellä toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Haapaveden seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakunnan alaiseen Kalajoen rovastikuntaan.[17]
Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Haapavesi kuuluu maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Haapavesi kuuluu vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäiseen kannatusalueeseen. Haapavedellä on jossain määrin kannatusta uudenheräyksen parissa ja kuuluu suunnan yhtenäiseen kannatusalueeseen.[18] Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Haapavedellä toimii Haapaveden rauhanyhdistys.[19] Uudenheräyksen piirissä Haapavedellä toimii Haapaveden Uusheräys, joka jatkaa 1910-luvulla aloitetun Karhukankaan Uusheräyksen toimintaa.[20] Herännäisyyden piirissä Haapavedellä toimiva Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Haapaveden paikallisosasto.[21]
Helluntailiikkeen piirissä Haapavedellä toimii vuonna 1952 perustettu Haapaveden helluntaiseurakunta, joka kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon.[22] Vapaakirkollisuuden piirissä Haapavedellä toimii Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Haapaveden vapaaseurakunta.[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haapaveden alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[24]
Luonto
muokkaaHaapaveden pohjois- ja eteläosan maisemaa hallitsevat laajat suoalueet. Kunnan keskiosa on vaihtelevampaa, vesistöjen elävöittämää mäkimaastoa. Asutus- ja peltoalueet keskittyvät kunnan keskiosaan Pyhäjoen varrelle. Haapaveden kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Kunnan keski- ja itäosassa ovat hallitsevina erilaiset graniitit, pohjoisessa ja etelässä kvartsi-granodioriitti ja erilaiset liuskeet. Irtaimista maalajeista on selvästi yleisin turve. Moreenia on eniten kunnan keskiosassa. Soraa ja hiekkaa on pääasiassa pohjoisessa Karhukankaan seudulla, josta alkaa Iisalmen-Vieremän-Raahen harjujakso. Pyhäjoen laakso on suurelta osin savi- ja hiesukerrostumien täyttämä.[10]
Haapaveden maisema poikkeaa mäkisyytensä ja järvisyytensä ansiosta useimmista pohjalaisista jokikunnista. Maiseman kokonaisilmettä leimaa kuitenkin täälläkin Pohjanmaalle ominainen lakeus; mäkimaat ovat loivarinteisiä ja järvet matalia. Vaihtelevinta maasto on Korkattijärven, Rytkyjärven ja Pyhäjoen laajentuman, Haapajärven ympärillä.selvennä Suhteelliset korkeudet yltävät näillä alueilla enimmillään noin 60 metriin. Kunnan korkein kohouma on Korkattivuori (186 m) Korkattijärven koillispuolella kirkonkylän-Pulkkilan maantien tuntumassa.[10]
Kunnan metsämaista noin kaksi kolmasosaa on soistunut. Lähes puuttomia nevoja on kunnan pinta-alasta noin 30 prosenttia. Nevoista suurimmat ovat Piipsanneva kunnan itärajalla, Haaponeva Pirnesjärven eteläpuolella sekä Susineva kunnan kaakkoisosassa. Piipsanneva on Pohjoismaiden laajin yhtenäinen turvetuotannon kunnostettu suoalue. Haapavettä halkova Pyhäjoki kerää vedet koko kunnan alueelta. Suurimpia järviä ovat Korkattijärven, Rytkyjärven ja Haapajärven lisäksi Iso ja Pieni Vatjusjärvi kirkonkylän eteläpuolella sekä Osmanki ja Ainali kirkonkylän pohjoispuolella. Osmanki ja Ainali kuuluvat Suomen parhaimpiin lintujärviin.[10]
Hallinto
muokkaaHaapaveden kaupunginjohtaja on Esa Jussila.[25] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa.
Kuntavaaleissa 2017 valtuustopaikat jakaantuivat seuraavasti:
| Puolue | Valtuutetut | Äänet | |
| lukumäärä | lukumäärä | osuus | |
| Keskusta | 17 | 1 874 | 59,5 % |
| Vasemmistoliitto | 5 | 588 | 18,7 % |
| Perussuomalaiset | 4 | 422 | 13,4 % |
| Kokoomus | 1 | 164 | 5,2 % |
| SDP | 0 | 102 | 3,2 % |
| Yhteensä | 27 | 3 150 | 100 % |
| Lähde: Yle: Haapavesi – Kuntavaalit 2017[26] | |||
Koulutus
muokkaaHaapavedellä sijaitsevia oppilaitoksia ovat muun muassa Haapaveden ammattiopisto, Jokihelmen opisto, Haapaveden Opisto ja Haapaveden lukio.
Ala-asteita Haapavedellä on useita. Melkein joka kyläkunnalla on oma koulu. Haapaveden keskustassa olevia kouluja ovat Mäkirinteen koulu ja Hyttikallion koulu. Molemmissa kyseisissä kouluissa on usea sata oppilasta ja lisäksi henkilökunta ja opettajat. Haapaveden yläaste sijaitsee Mäkirinteen koulun vieressä.
Kylät
muokkaaAinali, Aittokylä, Alasydänmaa, Etelälahti, Humaloja, Karhukangas, Karsikas, Kirkonkylä, Koivikonperä, Korkatti, Kytökylä, Käräjäoja, Leppioja, Metsonperä, Mieluskylä, Myllyperä, Ojakylä, Ollala, Ollilanperä, Rytkynkylä, Salmenniemi, Sulkakylä, Vaitiniemi, Vatjusjärvi, Mustikkamäki, Vattukylä.
Suurimmat työnantajat
muokkaa
Haapaveden alueen suurimmat työnantajat ovat Oy Darekon Ltd, Hasa, Consolis Parma, Agronic Oy, M-Filter Ab, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä ja Valio sekä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi.
Ystävyyskaupungit
muokkaa
Etäisyyksiä
muokkaaTärkeimpiin kaupunkeihin:
Helsinkiin 516 kilometriä
Jyväskylään 246 kilometriä
Ouluun 121 kilometriä
Tampereelle 389 kilometriä
Turkuun 533 kilometriä
Oulaisiin 35 kilometriä
Ylivieskaan 45 kilometriä
Nivalaan 33 kilometriä
Kulttuuri
muokkaaTapahtumat
muokkaaVanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Haapavedellä vuonna 1990.[27]
Ruokakulttuuri
muokkaaHaapaveden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa, rieska, uunijuusto ja uunissa kypsennetty liharuoka lukukinkerisoosi.[28]
Tunnettuja haapavetisiä
muokkaa- Aarne Ehojoki, arkkitehti
- Toivo Janhonen, pappi ja poliitikko
- Juha Junno, opettaja, jääkiekkoilija ja urheilujohtaja
- Pasi Jääskeläinen, laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja
- Leevi Karsikas, kirjailija
- Teuvo Karsikas, opettaja ja käsikirjoittaja
- Juho Komu, poliitikko
- Matti Koskenkorva, hiihtäjä
- Aappo Luomajoki, hiihtäjä
- Matti Luttinen, poliitikko
- Hannes Manninen, poliitikko, Haapaveden kunnanjohtaja 1970–1973
- Tapani Niku, hiihtäjä, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti
- Väinö Niku, yritysjohtaja, metsäneuvos
- Ahti Pekkala, poliitikko ja maaherra
- Martti Pokela, kanteleensoittaja
- Antti Rantakangas, kansanedustaja
- Marko Ritola, pikajuoksija
- Sauli Rytky, hiihtäjä
- Taavi Törmälehto, Mannerheim-ristin ritari
- Matti Viinamaa (”Viina-Matti”), kansanrunoilija ja originelli
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Toim. Ruokonen K. A. : Haapavesi ennen ja nyt 1, Haapaveden Nuorisoseurapiiri, 1948
- Toim. Ojanperä Martti:, Haapavesi ennen ja nyt 2, Haapaveden kunta ja seurakunta, 1973
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Haapavesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
- ↑ Haapavesi ennen ja nyt 1, s. 41
- ↑ Haapavesi ennen ja nyt 2, s. 56, 418
- ↑ toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. (18. painos) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
- ↑ a b c d e f g h Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
- ↑ Valio Haapavesi valmistaa suomalaisten suosikkijuuston Maito ja Me-lehti. 7/2005. Arkistoitu 13.12.2007. Viitattu 21.1.2010.
- ↑ Rakennusperintörekisteri Museovirasto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 20.3.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Oulun hiippakunta. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Paikallistoiminta Uusheräys. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Yhteystiedot Haapaveden helluntaiseurakunta. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen vapaakirkko. Viitattu 21.10.2024.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hallinto Haapaveden kaupunki. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Haapavesi – Kuntavaalit 2017 Vaalien tulospalvelu. Yle. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Kirjallisuutta
muokkaa- Anttila, Katariina (toim.): Kylät Korkatin kainalossa : Ojakylän, Ristisenojan, Savikosken, Leppiojanperän, Korkatin ja Sulkakylän kyläkirja. Haapavesi : Ojakylän maa- ja kotitalousseura, 2004. ISBN 952-91-7314-8.
Aiheesta muualla
muokkaa