HMS Wrestler
HMS Wrestler (viirinumero D35) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Amiraliteetin W-luokan hävittäjä ensimmäisen maailmansodan lopulla ja toisessa maailmansodassa.
HMS Wrestler | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Swan Hunter and Wigham Richardson, Wallsend |
Kölinlasku | huhtikuu 1917 |
Laskettu vesille | 25. helmikuuta 1918 |
Palveluskäyttöön | 15. toukokuuta 1918 |
Poistui palveluskäytöstä | tuhoutunut 6. kesäkuuta 1944 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma |
1 100 t (standardi) 1 490 t (max) |
Pituus | 95,1 m (kokonaispituus) |
Leveys | 9,0 m |
Syväys | 3,2 m |
Koneteho | 27 000 hv |
Nopeus | 34 solmua |
Miehistöä | 134 |
Aseistus | |
Aseistus |
4 x QF 4"/L45 (102 mm) Mk V -tykkiä yksiputkisina P Mk I -asennuksina 1 x 3" 20 cwt Mk I -ilmatorjuntatykki 6 x 21" (533 mm) torpedoputkea |
Valmistus
muokkaa- Pääartikkeli: V- ja W-luokka
Alus tilattiin 9. joulukuuta 1916 vuosien 1916-1917 laivasto-ohjelman 10. tilauksessa Swan Hunter and Wigham Richardsonilta Wallsendistä Newcastlesta, missä köli laskettiin heinäkuussa 1917. Alus laskettiin vesille 25. helmikuuta 1918 ja valmistui 15. toukokuuta.[1]
Palvelus
muokkaaVuonna 1921 alus oli Atlantin laivaston 5. hävittäjälaivueessa, jonka mukana alus siirtyi 1925 Välimeren laivastoon. Alus palasi kotimaahan uusien palvelukseen otettujen hävittäjien korvatessa sen 1930-luvun alussa. Alus sijoitettiin reserviin Portsmouthiin torpedokouluun HMS Vernoniin liitettynä varastoaluksena 1938-1939.[1]
Elokuussa 1939 alus siirrettiin sodanajan sijoituspaikkaansa Gibraltarille 13. hävittäjälaivueeseen. Alus suojasi 3. syyskuuta HMS Watchmanin, HMS Douglasin ja HMS Wishartin kanssa saattuetta AB1. Vuoden lopun alus jatkoi saattueiden suojaamista laivueen mukana.[1]
Palvelus Gibraltarilla jatkui vuoden 1940 toukokuuhun saattueita suojaten. Italia julisti 10. kesäkuuta sodan Ranskalle ja Britannialle, josta seurasi Force H:n perustaminen Gibraltarille. Wrestler liitettiin liitettiin laivueen mukana Force H:hon, jonka mukana alus osallistui 3. heinäkuuta iskuun Mers-el-Kebiriin Ranskan laivaston poistamiseksi Saksan ulottuvilta operaatio Catapultissa. Se partioi ranskalaistukikohdan itäpuolella estääkseen mahdolliset pakoyritykset, missä tehtävässä alus joutui rannikkotykistön ja taisteluristeilijä Strasbourgin maaliksi. Alus suojasi 8. heinäkuuta taisteluristeilijä HMS Hoodia, taistelulaivoja HMS Valiantia ja HMS Resolutionia, lentotukialus HMS Ark Royalia sekä risteilijöitä HMS Arethusaa ja HMS Delhiä tehtäessä ilmaisku Cagliariin, mikä peruutettiin Italian ilmavoimien koneen havaittua osaston (operaatio MA5).[1]
Operaatiosta vapauduttuaan alus jatkoi vuoden lopun saattueiden suojaamista alueella, jona aikana se osallistui 18. lokakuuta Italian kuninkaallisen laivaston sukellusveneen R. Smg. Durbon upottamiseen HMS Firedraken kanssa. Valtausmiehistö löysi sukellusveneestä salausavaimia ennen sukellusveneen uppoamista.[1]
Vuoden 1941 alus palvelus jatkui saattueiden paikallissuojana. 5. toukokuuta alus liitettiin operaatio Tigerin Force B:hen HMS Veloxin kanssa, minkä tehtävänä oli suojata lentotukialus Ark Royalia, taisteluristeilijä HMS Renownia ja risteilijä HMS Sheffieldiä. Operaation aikana suojattiin Egyptiin panssarivaunuja kuljettaneita rahtialuksia. Alus suojasi 12. toukokuuta lentotukialus HMS Furiousia alkumatkan matkalla Britteinsaarille.[1]
Alus liitettiin 19. toukokuuta operaatio Splicessa suojaamaan risteilijä HMS Londonia, joka suojasi lentokoneita Maltalle kuljettaneita lentotukialuksia. Alus vapautui 22. toukokuuta Gibraltarille palattuaan operaatiosta. Alus siirrettiin 30. toukokuuta Gibraltarin saattajaosastoon, jonka muut alukset olivat hävittäjät HMS Faulknor, HMS Forester, HMS Fury sekä korvetti HMS Fleur de Lys.[1]
Heinäkuussa alus siirrettiin Freetowniin suojaamaan saattueita. Se liittyi 14. elokuuta Veloxin, HMS Bergamotin ja HMS Cyclamenin kanssa saattueeseen WS10, josta alus erkani 17. elokuuta palaten saattajaosaston mukana Freetowniin. Alus liittyi 27. elokuuta HMS Brilliantin, HMS Clematisin ja HMS Crocuksen kanssa saattueeseen WS10X, josta se erkani seuraavana päivänä samojen alusten kanssa.[1]
Alus suojasi 13. syyskuuta saattueen WS11 nopeaa osaa saapuen Freetowniin vielä samana päivänä. 18. syyskuuta se liittyi uudelleen koottuun saattueeseen WS11X, josta alus erkani 20. syyskuuta.[1]
Wrestler liittyi 11. lokakuuta merellä Veloxin kanssa saattueeseen WS12, josta se erkani 14. lokakuuta saattueen saavuttua Freetowniin. Alus suojasi 19. lokakuuta Veloxin ja kolmen korvetin kanssa saattuetta WS12, josta ne erkanivat 22. lokakuuta palaten Freetowniin.[1]
Maaliskuussa 1942 alus määrättiin palaamaan Välimerelle ja se lähti Gibraltarille, jossa se liitettiin Force H:hon. Operaatio Calendarissa alus liitettiin 19. huhtikuuta HMS Wishartin, HMS Westcottin, HMS Videtten' ja HMS Antelopen kanssa suojaamaan taisteluristeilijä Renownia, risteilijöitä HMS Cairoa ja HMS Charybdistä, kun Yhdysvaltain laivaston lentotukialus USS Wasp kuljetti lentokonetäydennyksen Maltalle. Operaatiosta vapauduttuaan alus palasi laivueeseensa suojaamaan saattueita.[1]
Aluksen miehistö upotti 2. toukokuuta 1942 Cartagenan eteläpuolella HMS Wishartin kanssa syvyyspommein 202. laivueen lentokoneen havaitseman sukellusvene U-74:n. Alus liitettiin 8. toukokuuta Force H:hon, joka liitti sen operaatio Boweryn Force W:hen suojaamaan Maltalle lentokoneita toimittavia lentotukialuksia. Operaatiosta vapauduttuaan alus palasi 10. toukokuuta laivueeseensa saattuetehtäviin.[1]
Alus liitettiin 17. toukokuuta Force H:hon suojaamaan operaatio LB:n Maltalle lentokoneita toimittavia lentotukialuksia. Se vapautui 21. toukokuuta operaatiosta ja palasi saattuepalvelukseen laivueeseensa, kunnes se liitettiin 8. kesäkuuta Force H:n operaatio Salientiin suojaamaan lentotukialuksia. Alus palasi 10. kesäkuuta Gibraltarille Force H:n mukana, missä se liitettiin operaatio Harpoonin Force W:hen. Alus vapautui 18. kesäkuuta operaatiosta, jolloin se palasi laivueeseensa.[1]
Alus liitettiin 14. heinäkuuta Force H:hon, jonka mukana se suojasi seuraavana päivänä operaatiossa Pinpointissa Maltalle lentokoneita toimittavaa lentotukialus HMS Eaglea. Alus palasi 19. heinäkuuta laivueeseensa, kunnes se 9. elokuuta jälleen liitettiin Force H:hon. Seuraavana päivänä alus suojasi operaatio Pedestalin saattuetta. Alus erkani 11. elokuuta saattueesta HMS Furiousin kanssa paluumatkalle Gibraltarille, kun lentotukialus oli lähettänyt lentokoneensa Maltalle operaatio Bellowsissa. Vapauduttuaan operaatio Pedestalista alus palasi 18. elokuuta laivueeseensa.[1]
Alus suojasi syyskuun Gibraltarin alueella saattueita, kunnes se lokakuussa aloitti Britteinsaarilta saapuvien operaatio Torchin joukkojenkuljetussaattueiden suojaamisen. Aluksen miehistö upotti 15. marraskuuta Gibraltarin länsipuolella syvyyspommein sukellusveneen U-98. Joulukuussa alus määrättiin huollettavaksi Sheernessiin.[1]
Alus siirrettiin tammikuussa 1943 Sheernessin telakalle, missä se muutettiin pitkäntoimintamatkan omaavaksi saattajaksi. Muutostöiden aikana aluksen viirinumero vaihdettiin L10:ksi. Toukokuussa alus oli koejoissa ja määrättiin Sisilian maihinnousuun. Kesäkuussa aluksen miehistö oli koulutettavana tuleviin tehtäviin, minkä päätyttyä alus suojasi operaatio Huskyyn matkanneen saattueen Välimerelle. Heinäkuun alun alus suojasi saattueita itäisessä tukiosastossa, kunnes se vapautui operaatiosta ja siirrettiin Gibraltarille.[1]
Elokuussa alus siirrettiin suojaamaan Atlantin saattueita. Alus liittyi 17. elokuuta suojausosaston mukana Gibraltarille matkanneisiin yhdistyneisiin saattueisiin KMF22 ja WS33, joista se erkani 24. elokuuta Gibraltarilla. Alus määrättiin Britteinsaarille Läntisen reitin alaisuuteen 8. saattajaryhmään, johon se liittyi syyskuussa suojaamaan Atlantin saattueita. Ryhmän muut alukset olivat saattuetukialus HMS Fencer ja hävittäjät HMS Inconstant, HMS Westcott ja HMS Whitehall. Ryhmä määrättiin suojaamaan joukkojenkuljetussaattue Azoreille operaatiossa Alacrity, jossa luotiin Azoreille liittoutuneiden lentotukikohta. Alus suojasi 30. syyskuuta ryhmän mukana Alacrityn saattuetta, mistä se vapautui 8. lokakuuta.[1]
Operaatiosta vapauduttuaan alus suojasi ryhmän mukana Atlantin saattueita, kunnes se määrättiin joulukuussa Whitehallin, miinanraivaaja HMS Gleanerin sekä korvettien HMS Honeysuckle ja HMS Oxlip kanssa miierityistehtävään. Osasto liittyi 22. joulukuuta Kuolan niemimaalle matkanneeseen saattueeseen JW55B, mistä se erkani 31. joulukuuta. Osasto liittyi Britteinsaarille palaavaan saattueeseen RA55B, mistä se erkani 7. tammikuuta 1944. Alus lähti osaston mukana Loch Eween paikallissaattajiksi.[1]
Alus suojasi 22. tammikuuta paikallissaattajana saattuetta JW56B, mistä se erkani 26. tammikuuta palaten Scapa Flowhun. Alus suojasi 9. helmikuuta Kuolan niemimaalta palaavaa saattuetta RA56, mistä se erkani 11. helmikuuta Loch Ewessä. Alus liittyi 27. maaliskuuta sukellusveneidentorjunta-alukseksi saattueeseen JW58, mistä se erkani 4. huhtikuuta Kuolan niemimaalle saavuttaessa. Alus liittyi 7. huhtikuuta Kuolan niemimaalla Britteinsaarille palaavaan saattueeseen RA58, mistä se erkani 12. huhtikuuta. Alus matkasi 20. huhtikuuta yksin Kuolan niemimaalle, missä sen tehtävänä oli koota alueella olevaa henkilöstöä ja aluksia.[1]
Alukselle nousi 28. huhtikuuta 14 Yhdysvaltain laivaston sotilasta ja liittyi Britteinsaarille lähtevään saattueeseen RA59, mistä se erkani 6. toukokuuta. Alus siirrettiin Kanaaliin saattajaksi osasto J:hin, kun suunniteltiin Normandian maihinnousua. Alus osallistui harjoituksiin osaston mukana.[1]
Kesäkuussa 1944 alus määrättiin Solentissa 123. saattajaryhmään, jonka muut alukset olivat korvetti HMS Pink ja moottoritykkivene. Alus liittyi 5. kesäkuuta PinkinKanssa saattueeseen J7, johon kuului 15 telatykkejä kuljettanutta maihinnousualusta (LST). Matkalla maihinnousualueelle alus ajoi miinaan 20 mailia Le Havresta luoteeseen. Pahoin vaurioitunut alus hinattiin Portsmouthiin, missä sen vauriot tutkittiin heinäkuussa. Tutkimustuloksen mukaan aluksen korjaaminen ei ollut kannattavaa, vaan se sijoitettiin poistolistalle. Alus myytiin Newportiin J. Cashmorelle. Alus saapui 15. elokuuta Newportiin Glamorganiin hinattuna romutettavaksi.[1]
Lähteet
muokkaa- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 453. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1 (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
- Cocker, Maurice: Destroyers of the Royal Navy, 1893-1981. Englanti: Ian Allan, 1982. ISBN 0-7110-1075-7 (englanniksi)
- Fairweather, Cliff: Hard Lying - The Story of the "V&W" Class Destroyers and the Men Who Sailed in Them. Chelmsford, UK: Avalon Associates, 2005. ISBN 0-9529440-4-9 (englanniksi)
- Preston, Anthony: V and W class Destroyers 1917-1945. Lontoo, Englanti: MacDonald & Co (Publishers) Ltd, 1971. (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAmiraliteetti: HMS Voyager - HMS Wakeful - HMS Walker - HMS Walpole - HMS Walrus - HMS Warwick - HMS Watchman - HMS Waterhen - HMS Wessex - HMS Westcott - HMS Westminster - HMS Whirlwind - HMS Whitley - HMS Winchelsea - HMS Winchester - HMS Windsor - HMS Wolfhound - HMS Wrestler - HMS Wryneck - HMS Wayfarer - HMS Woodpecker |
Thornycroft: HMS Wolsey - HMS Woolston |
Edeltäjä: V-luokka – Seuraaja: S-luokka |