Gudžaratilainen kirjaimisto
Gudžaratilainen kirjaimisto[1] (gudžaratiksi ગુજરાતી લિપિ gujarātī lipi[huom 1]) on gudžaratin kielen kirjoitusjärjestelmä. Varhaisimmat gudžaratilaisilla aakkosilla kirjoitetut tekstit ovat 1500-luvun lopulta. Devanagarin pohjalta kehitetty gudžaratilainen kirjaimisto oli pitkään epävirallisessa asemassa, ja esimerkiksi kaunokirjallisuudessa ja akateemisessa kirjoituksessa gudžaratin kirjoittamiseen käytettiin devanagaria 1800-luvun puoliväliin asti.
| Gudžaratilainen kirjaimisto | |
|---|---|
 Mahatma Gandhin mökistä kertova gudžaratinkielinen opaste. |
|
| Tyyppi | abugida |
| Kielet | gudžarati |
| Kirjoitussuunta | vasemmalta oikealle |
| ISO 15924 | Gujr, 320 |
| Unicode-lohko | 0A80–0AFF |
Gudžaratin aakkostoon kuuluu 36 konsonanttia ja 11 vokaalia, ja sitä kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Kirjaimisto on tyypiltään abugida, mikä tarkoittaa, että yksi kirjainmerkki merkitsee pääsääntöisesti konsonantista ja sitä seuraavasta vokaalista muodostuvaa tavua. Vokaalit voidaan merkitä edeltävään konsonanttiin lisättävinä tarkemerkkeinä, mutta niillä on myös itsenäiset muodot vokaalialkuisten tavujen kirjoittamista varten.
Kirjaimisto on pääasiallinen kirjoitusjärjestelmä gudžaratin lisäksi myös kutšin kielessä. Sitä käytetään muiden kirjaimistojen ohella myös muun muassa bhilin, vasavin ja avestan kirjoittamiseen.
Historia ja käyttö
muokkaa
Gudžaratilainen kirjaimisto muodostettiin devanagarin pohjalta. Näkyvin muutos oli devanagarille tyypillisestä kirjaimien yläpuolisesta vaakaviivasta luopuminen. Vanhin säilynyt gudžaratilaisilla kirjaimilla kirjoitettu teksti on vuodelta 1592, ja painettuna sitä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1797 julkaistussa mainoksessa. Gudžaratilaista kirjaimistoa pidettiin pitkään epävirallisena ”pankkiirin” tai ”kauppiaan” kirjoituksena, ja kaunokirjallisuudessa ja akateemisessa tekstissä gudžaratin kirjoittamiseen käytettiin yleisesti devanagaria 1800-luvun puoliväliin asti.[2][3]
Gudžaratin kielen lisäksi gudžaratilaista kirjaimistoa käytetään Gujaratin Kutchin piirikunnassa puhutun kutšin kirjoittamiseen.[4] Kirjaimistoa käytetään muiden kirjoitusjärjestelmien ohella myös avestan, bhilin, chodrin, gamitin, kolin, kuknan, varlin ja vasavin kirjoittamiseen.[4][5]
Gudžaratilaisilla kirjaimilla kirjoitetaan latinalaisen aakkoston tavoin vasemmalta oikealle ja sanojen väliin jätetään sanaväli. Kirjaimisto ei tee eroa pienten ja isojen kirjainten välillä.[5]
Kirjaimet
muokkaaKonsonantit
muokkaa
.PNG)
Gudžaratilaiseen kirjaimistoon kuuluu 36 konsonanttia.[3] Viimeiset konsonantit kṣa ja jña[huom 1] ovat oikeastaan kahden kirjaimen ligatuureja, mutta ne lasketaan tavallisesti mukaan gudžaratilaiseen aakkostoon.[2]
|
|
|
|
Kutšin aakkostoon kuuluu gudžaratissa käytettyjen kirjainten lisäksi viisi pisteellistä konsonanttia, joilla ilmaistaan kutšin implosiiveja sekä äänteitä [z] ja [f].[4]
| Kirjain | Lat. | Ääntämys |
|---|---|---|
| ગ઼ | g̈a | [ɠ] |
| જ઼ | za | [z] |
| ડ઼ | d̤a | [ɗ], [ɖ] |
| ફ઼ | fa | [f] |
| બ઼ | b̤a | [ɓ] |
Peräkkäiset konsonantit
muokkaa
Devanagarin tavoin gudžaratilaisessa tekstissä käytetään runsaasti ligatuurimuotoja peräkkäisten konsonanttien esittämiseen. Suurin osa yhdistelmämuodoista muodostetaan säännönmukaisesti, mutta osalla kirjaimista on omat poikkeussääntönsä yhdistelmien muodostamiseen. Joillakin konsonanttiyhdistelmillä kuten ક્ષ kṣa ja જ્ઞ jña on oma täysin epäsäännöllinen ligatuurimuotonsa.[3]
Säännöllinen yhdistelmämuoto tehdään jättämällä edeltävästä konsonantista pois sen oikeanpuolimmainen pystyviiva ja kirjoittamalla jälkimmäinen konsonantti yhteen edeltävän kanssa.[3]
- ત ta + ક ka → ત્ક tka
- ન na + ત ta → ન્ત nta
- સ sa + પ pa → સ્પ spa
- શ śa + ક ka → શ્ક śka
Retrofleksiklusiilien ṭa, ṭha, ḍa ja ḍha kahdentaminen tehdään pystysuuntaisesti kirjoittamalla jälkimmäinen kirjain edellisen alle.[2]
- ટ ṭa + ટ ṭa → ટ્ટ ṭṭa
- ઠ ṭha + ઠ ṭha → ઠ્ઠ ṭhṭha
- ડ ḍa + ડ ḍa → ડ્ડ ḍḍa
- ઢ ḍha + ઢ ḍha → ઢ્ઢ ḍhḍha
Kirjain ર ra kirjoitetaan konsonanttiyhdistelmän ensimmäisenä osana tarkemerkkinä seuraavan konsonantin päälle. Yhdistelmän jälkimmäisenä osana ra-kirjaimella on kaksi muotoa: kirjainten ટ ṭa, ઠ ṭha ja ડ ḍa kanssa ra merkitään tarkkeena edeltävän konsonantin alapuolelle, ja muiden konsonanttien kanssa se lisätään edeltävän konsonantin pystyviivaan alavasemmalle osoittavana väkäsenä. Konsonanttiyhdistelmät tra, dra ja hra ovat epäsäännöllisiä.[2]
|
|
|
|
Kirjaimella હ ha on poikkeukselliset yhdistelmät હ્મ hma ja હ્ય hya, ja konsonantti દ da on yhdistelmän jälkimmäisenä osana epäsäännöllinen yhdistelmissä દ્ધ ddha, દ્મ dma, દ્ય dya ja દ્વ dva. Kahdennettuina ત ta ja દ da saavat epäsäännölliset muodot ત્ત tta ja દ્દ dda. Kirjain શ śa esiintyy poikkeuksellisena yhdistelmämuotona viiden konsonantin kanssa: શ્ચ śca, શ્ન śna, શ્ર śra, શ્લ śla ja શ્વ śva.[2]
Vokaalit
muokkaa
Kirjaimistoon kuuluu 11 vokaalia.[3] Gudžaratilaisilla vokaaleilla on kaksi muotoa: itsenäinen kirjain, jota käytetään vokaalialkuisissa tavuissa, ja konsonanttikirjaimeen lisättävä tarkemuoto. Vokaalilla a ei ole erillistä tarkemuotoa, vaan se seuraa oletusarvoisesti jokaista konsonanttia, jolle ei ole merkitty muuta vokaalitarketta. Joissakin tapauksissa oletusvokaali kuitenkin jää ääntämyksestä pois, vaikka tätä ei merkitä millään tavalla kirjoitusasussa. Yksittäiseen vokaalitarkkeettomaan konsonanttiin päättyvät sanat lausutaan ilman loppuvokaalia (મન mana [mən]), ja a-vokaali voi joissakin sanoissa jäädä ääntymättä myös sanan keskellä. Gudžaratilaisessa kirjaimistossa on vokaalin puuttumista ilmaiseva virama-tarke (esim. ક્ k), mutta sitä käytetään lähinnä sanskritista peräisin olevissa lainasanoissa.[2]
Vokaalin ઋ r̥ äännearvo oli sanskritissa vokaalinen eli tavua kannattava r-äänne, joka on gudžaratissa korvautunut yhdistelmällä [ru]. Kirjaimistossa on myös omat kirjaimet sanskritin vokaalisille r- ja l-äänteille (ૠ r̥̄, ઌ l̥ ja ૡ l̥̄), mutta näitä kirjaimia ei käytetä nykygudžaratissa eikä niitä lasketa osaksi gudžaratin tai kutšin aakkostoa.[3][4][6]
Vokaalit jaetaan perinteisesti ”lyhyisiin” (a, i, u, r̥) ja ”pitkiin” (ā, ī, ū, e, ai, o, au), vaikka ero pitkän ja lyhyen i- ja u-vokaalin välillä onkin hävinnyt nykygudžaratista.[2]
|
|
Joillakin konsonanteilla on epäsäännöllinen muoto tiettyjen vokaalitarkkeiden kanssa. Konsonantti ર ra on epäsäännöllinen yhdistelmissä રુ ru ja રૂ rū, vokaali r̥ kirjoitetaan poikkeuksellisesti yhdistelmissä હૃ hr̥ ja દૃ dr̥, ja konsonantilla જ ja on neljä epäsäännöllistä muotoa: જા jā, જી jī, જુ ju ja જૂ jū. Osa tällaisista poikkeuksista voidaan kirjoittaa fontista riippuen joko poikkeuksellisena ligatuurina tai säännöllisen vokaalitarkkeen kanssa.[2]
Suppea ja väljä o ovat eri vokaaleita gudžaratissa, mutta molempia merkitään samalla kirjaimella. Tämän vuoksi esimerkiksi kirjoitusasu મોરી morī voi tapauskohtaisesti ääntyä joko [mori] (merkityksessä ”viemäri”) tai [mɔri] (merkityksessä ”vaisu”). Samoin suppea ja väljä e kirjoitetaan molemmat samalla vokaalilla. Joissakin lainasanoissa käytetään ylösalaisin piirrettyä e:n tai o:n tarketta väljien vokaalien kuvaamiseen; esimerkiksi englannista lainattu sana બૅડ bêṭa [bæʈ] (”pesäpallomaila”) erottuu kirjoitusasultaan kotoperäisestä sanasta બેડ beṭa [beʈ] (”saari”).[2]
| Yksin | ક:n kanssa | Lat. | Ääntämys |
|---|---|---|---|
| ઍ | કૅ | ê | [æ] |
| ઑ | કૉ | ô | [ɔ] |
Tarkkeet
muokkaaVelaarista nasaalia tavun lopussa merkitään pisteellä edeltävän kirjaimen yläpuolella, esim. કં kaṁ [kəŋ]. Joissakin sanskritista lainatuissa sanoissa käytetään kaksoispistettä muistuttavaa visarga-tarketta ilmaisemaan h-äännettä tavun lopussa, esim. કઃ kaḥ [kəh]. Nasaalivokaaleja merkitään pisteellisellä puoliympyrämerkillä kirjaimen päällä, esim. કઁ kã [kə͂].[3][4]
Numerot
muokkaaGudžaratilaisessa kirjaimistossa on omat numeronsa, joita käytetään arabialaisten numeroiden tavoin kymmenjärjestelmässä.[3]
|
|
Standardointi
muokkaa
Gudžaratilaisen kirjaimiston kirjainkoodi ISO 15924:ssä on ”Gujr” ja numerokoodi 320.[7]
Gudžaratilaiset kirjaimet sijoittuvat Unicode-standardissa koodilohkoon 0A80–0AFF.[6] Lohko sisältää merkit gudžaratilaisille konsonanteille ja vokaalien itsenäisille muodoille, ja konsonanttiin liitettävillä vokaalitarkkeilla on omat erilliset merkkinsä. Esimerkiksi kirjainmerkki કિ ki muodostuu kahdesta Unicode-merkistä: konsonantista ક ka ja vokaalitarkkeesta િ i. Vokaalitarke lisätään Unicode-esityksessä aina konsonantin jälkeen riippumatta siitä, piirretäänkö tarke kirjoitettaessa konsonantin oikealle vai vasemmalle puolelle.[8] Lisäksi Unicode-lohkoon kuuluu omat merkit gudžaratilaisille tarkemerkeille kuten viramalle (્) ja visargalle (ઃ), gudžaratilaiset numeromerkit sekä joitakin sekalaisia merkkejä kuten rupian gudžaratilaisen symbolin ૱.[6] Pilkkua ja pistettä vastaavat pystyviivavälimerkit (। ja ॥) eivät kuulu gudžaratin Unicode-lohkoon, vaan ne on määritelty devanagarin lohkossa.[8]
Peräkkäisten konsonanttien yhdistelmät merkitään Unicodessa virama-merkillä, joka lisätään ensimmäisen konsonantin jälkeen. Esimerkiksi yhdistelmä લ્ક lka saadaan kirjoittamalla peräkkäin લ la, ્ (virama) ja ક ka. Jos konsonantti halutaan merkitä eksplisiittisellä virama-tarkkeella eikä yhdistää seuraavaan konsonanttiin, pitää virama-merkin jälkeen lisätä näkymätön ZWNJ-ohjausmerkki (engl. zero-width non-joiner). Esimerkiksi yhdistelmä la + virama + ZWNJ + ka tuottaa kirjaimet લ્ક.[8]
Huomautukset
muokkaa- ↑ a b Gudžaratilaisten kirjainten translitterointi latinalaiseen kirjaimistoon on tässä tehty kansainvälisen ISO 15919 -standardin mukaan. Tämä tarkoittaa muun muassa, että suomen j-äänne translitteroidaan y, suomen tš-äänne c ja suomen dž-äänne j.
Lähteet
muokkaa- ↑ Kirjoitusjärjestelmien nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 18.3.2014.
- ↑ a b c d e f g h i Mistry, P. J.: ”Gujarati Writing”, The World's Writing Systems. (Toim. Peter T. Daniels) Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 25.6.2014). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Gujarati alphabet, pronunciation and language Omniglot. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kutchi alphabet, pronunciation and language Omniglot. Viitattu 6.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Gujarati ScriptSource. Viitattu 7.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c The Unicode Standard 7.0 – Gujarati Unicode Consortium. Viitattu 9.7.2014. (englanniksi)
- ↑ ISO 1524 Alphabetical Code List Unicode Consortium. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c The Unicode Standard, Version 6.0 – Gujarati Unicode Consortium. Viitattu 13.7.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gudžaratilainen kirjaimisto Wikimedia Commonsissa
