George Enescu
George Enescu (19. elokuuta 1881 Liveni – 4. toukokuuta 1955) oli romanialainen säveltäjä, pianisti, viulisti, kapellimestari ja opettaja.[1]
Enescu aloitti musiikinopiskelun kuusivuotiaana säveltäjä Eduard Caudellan johdolla. Hän jatkoi opintojaan seitsemänvuotiaana vuosina 1888–1894 Wienin konservatoriossa Sigismund Bachrichin, J. M. Grünin ja Joseph Hellmesberger nuoremman (viulu), Ernst Ludwigin (piano), Robert Fuchsin (teoria ja sävellys), Adolph Prosnitzin (musiikinhistoria) ja Joseph Hellmesberger vanhemmanin (kamarimusiikki) johdolla. Vuonna 1895 hän siirtyi Pariisiin, jossa häntä opettivat muun muassa Jules Massenet ja Gabriel Fauré.[2]
Bukarestin filharmonian johtaja Edouard Wachmann kutsui Enescun vuonna 1898 orkesterinsa kapellimestariksi. Hän perusti Pariisissa Trio instrumentalin vuonna 1902 ja Georges Enesco -kvartetin 1904 sekä George Enescu -sinfoniaorkesterin Iașiin 1918.[2] Enescu esiintyi ensimmäistä kertaa kapellimestarina New Yorkissa vuonna 1923. Hän johti New Yorkin filharmonikkoja vuosina 1937–1938.lähde?
Enescu toimi myös viulunsoiton opettajana. Hänen oppilaitaan oli muun muassa Yehudi Menuhin.[1]
Enescu meni 1939 naimisiin Marie Cantacuzino-Rosettin kanssa. Säveltäjä asui vuodesta 1947 kuolemaansa saakka Pariisissa.lähde?
Sävellyksiä
muokkaa- Romanialaiset rapsodiat (1901–1902)
- Œdipe (1936), ooppera
- viisi sinfoniaa
- Vox maris, sinfoninen runoelma
Lähteet
muokkaa- ↑ a b George Enescu (Conductor, Violin, Composer) Bach Cantatas. Viitattu 10.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Otavan Iso musiikkitietosanakirja 2, s. 168. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04191-6.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta George Enescu Wikimedia Commonsissa
