Fredrik IV
Fredrik IV (tansk. Frederik 4.); (11. lokakuuta 1671 Kööpenhaminan linna, Kööpenhamina – 12. lokakuuta 1730 Odense, Tanskan kuningaskunta) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1699–1730.[1]
| Fredrik IV | |
|---|---|
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
 Fredrik IV, Balthasar Denner 1700-1748 | |
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 25. elokuuta 1699 – 12. lokakuuta 1730 |
| Kruunajaiset | 15. huhtikuuta 1700, Fredriksbergin linnan kappeli |
| Edeltäjä | Kristian V |
| Seuraaja | Kristian VI |
| Sijaishallitsija | kuningatar Louise von Mecklenburg-Güstrow 1708-1709 |
| Syntynyt |
11. lokakuuta 1671 Kööpenhaminan linna, Kööpenhamina, Tanska |
| Kuollut |
12. lokakuuta 1730 (59 vuotta) Odensen linna, Odense, Tanska |
| Hautapaikka | Roskilden tuomiokirkko |
| Puoliso |
Louise Elisabet Helena Anna Sofia |
| Lapset |
Kristian VI Charlotte Amalie |
| Suku | Oldenburg |
| Isä | Kristian V |
| Äiti | Charlotte Amalie |
| Uskonto | Luterilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Suku ja koulutus
muokkaaFrederikin vanhemmat olivat Kristian V[1] ja Charlotte Amalie af Hesse-Kassel (1650–1714).[2] Hän oli vanhin kahdeksasta lapsesta, joista aikuisikään eläneet neljä veljeä ja sisar pysyivät naimattomina eikä heillä ollut jälkeläisiä. Hänellä oli lisäksi kuusi aviotonta sisaruspuolta, joista kaksi velipuolta etenivät korkeisiin valtion- ja armeijan virkoihin. Kruunprinssi Frederikin koulutus oli puutteellinen.[2]
Kruununprinssi
muokkaaFrederikille annettiin 18-vuotiaana valtaistuimen perillisenä paikka valtaneuvostossa. Kruununprinssinä Frederik laajensi koulutustaan matkustamalla kamariherra Ditlev Wiben johdolla vuosina 1692-1693 Saksan kautta Italiaan, josta palattiin Ranskan ja Alankomaiden kautta kotiin. Matkalla hän ei kokenut henkistä valaistumista tai kehittymistä, tiede ja akateemiset opinnot eivät häntä kiinnostaneet, ainoastaan taide ja aistinautinnot.[3]
Häneen teki erityisen vaikutuksen Italian arkkitehtuuri, ja palattuaan Tanskaan hän pyysi isältään lupaa rakentaa kesäpalatsi Solbjergiin, kuten Valbyn kukkula silloin tunnettiin, Frederiksbergin palatsin tuleva paikka. Yksikerroksinen Ernst Brandenburgerin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1703.[4]
Frederik sai valita tulevan vaimonsa useiden Pohjois-Saksan protestanttisten kuningassukujen tyttärien joukosta. Vuonna 1695 hän vieraili Mecklenburg-Güstrowin herttua Gustav Adolfin hovissa Güstrowissa. Hänen vierailunsa kuitenkin keskeytti viesti veljen, 20-vuotiaan prinssi Christianin sairastumisesta isorokkoon, joka oli itse asiassa jo kuollut 27. kesäkuuta Ulmissa. Frederik palasi Güstrowiin, jossa hänen oli pakko valita vanhin naimattomista prinsessoista. Hän avioitui 5. joulukuuta 1695 Kööpenhaminan linnassa herttuatar Louise von Mecklenburg-Güstrowin (1667–1721) kanssa, joka oli Fredrik II:n lastenlapsenlapsentytär.
Kuningas
muokkaaFredrik IV pystyi vaikuttamaan hallintoonsa. Hän nimitti neuvonantajansa henkilökohtaisesti ja piti audiensseja, joissa kuka tahansa saattoi puhua kuninkaalle toiveistaan ja valituksistaan.[2]
Fredrikin hallintokausi alkoi sodalla Ruotsia vastaan. Tanskan liittolaisina olivat Puola ja Venäjä, ja tämä suureksi Pohjan sodaksi nimetty sota kesti yli 20 vuotta. Tanskan tavoitteena oli vallata Ruotsilta Skåne, ja Ruotsin liittolaiselta Holstein-Gottorpin herttuakunnalta oli tarkoitus ottaa Schleswigin herttuakunta. Tanskan sotaretki loppui kuitenkin lyhyeen, sillä Fredrikin serkku, Ruotsin kuningas Kaarle XII, pakotti tanskalaiset rauhaan jo vuonna 1700, sodan ensimmäisenä vuonna.[1]
Fredrik ei lannistunut vuoden 1700 tappiosta, vaan odotti sopivaa hetkeä liittyäkseen sotaan uudelleen. Tällainen hetki tuli vuonna 1709, kun Ruotsi kärsi Pultavan taistelussa suuren tappion Venäjää vastaan. Tanskan joukot tekivät maihinnousun Skåneen, mutta heidän armeijansa suoritukset olivat jälleen kehnonlaisia. Tanskan liittolainen Venäjä ajoi kuitenkin Ruotsin niin ahtaalle, että lopulta Tanskakin saattoi esiintyä sodan voittajana. Frederiksborgin rauhassa vuonna 1720 Tanska sai Ruotsilta sotakorvauksia. Holstein-Gottorpin herttuakunnalta se sai Englannin ja Ranskan takaamana Schleswigin yksinomaisen omistuksen, vaikka se jäi hallinnollisesti erilleen.[1] Saalis jäi melko pieneksi, kun ottaa huomioon, että suuri Pohjan sota oli Tanskalle erittäin raskas koettelemus.
Sotimisen ohella Fredrik ehti tehdä kaikenlaista muutakin, sillä hän oli älykäs ja aikaansaava kuningas. Maaorjuus lakkautettiin osittain Itä-Tanskan Sjællandissa vuodesta 1702 alkaen, alakouluja rakennettiin 240 kappaletta[1] ja gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön. Fredrik oli myös innokas kristinuskon levittäjä. Hän sai vaikutteita pietismistä ja aloitti Hans Egeden lähetystyön Grönlannissa.[2] Hänen aloitteestaan lähetyssaarnaajia lähetettiin myös Intiaan. Omassa valtakunnassaan kuningas toteutti uudistuksia. Paikallispoliisilaitos perustettiin vuonna 1701 ja kruununtiloille rakennnettiin puolustusjärjestelmä.[1]
Fredrik IV oli erittäin kiinnostunut italialaisesta arkkitehtuurista ja puutarhoista, ja hän teki kaksi pitkää matkaa Italiaan. Hän rakennutti Frederiksbergin ja Fredensborgin palatsit ja rakennutti useita puutarhoja ja puistoja kuninkaallisiin palatseihin ympäri maata.[2]
Matka Venetsiaan
muokkaaFredrik IV:llä on paikka Venetsian kaupungin seurapiirien historiassa talvella 1708–1709 tekemänsä vierailun ansiosta. Kuningas asui kaupungissa vähintään 70 hengen seurueen kanssa, muodollisesti incognito Oldenburgin kreivinä, ei ollakseen tuntematon, mutta välttääkseen kuninkaallisen vierailun hankalan ja kalliin etiketin.[5]
Yhdeksän viikon oleskelunsa aikana kuningas oli kävi usein oopperassa ja teatterissa sekä hankki runsaasti venetsialaista lasia. Vierailun aikana valtion asevarastossa hän sai tasavallan lahjan: kaksi suurta tykkiä ja kranaatin. Hänen kunniakseen pidettiin regatta Canal Grandella, joka on ikuistettu Luca Carlevarijsin maalaukseen. Sinä vuonna talvi oli erityisen kylmä, niin kylmä, että Venetsian laguuni jäätyi ja venetsialaiset pystyivät kävelemään jäätä pitkin kaupungista mantereelle. Vitsailtiin, että Tanskan kuningas oli tuonut kylmän sään mukanaan. Hän vieraili myös suurherttuatar Violante Beatrixin (1673–1731) luona suurherttua Ferdinand de' Medicin hovissa.[5]
Avioliitot ja lapset
muokkaaFredrik IV.n yksityiselämä herätti närkästystä. Avioiduttuaan vuonna 1695 herttuatar Louise von Mecklenburg-Güstrowin (1667–1721) kanssa, joka oli Gustavus Adolf von Mecklenburg-Güstrowin ja herttuatar Magdalena Sibylla von Holstein-Gottorpin tytär,[2][6] hän solmi kaksi morganaattista avioliittoa vielä aviopuolisonsa elinaikana vuosina 1703 ja 1712 eli syyllistyi kaksi kertaa kaksinnaimiseen. [1]
Toinen näistä, vuonna 1712, oli Anna Sophien, liittokansleri, kreivi Conrad Reventlow'n tyttären kanssa, ja kaksi kuukautta Louisen kuoleman jälkeen vuonna 1721 hän nosti Anna Sophien kuningasperheen vastustuksesta huolimatta kuningattareksi.[7] Kuningatar Luisan kanssa hänellä oli viisi lasta, ja kolmen muun naisen kanssa yhteensä kahdeksan lasta.[8]
Ensimmäisen kuningattarensa, herttuatar Louise von Mecklenburg-Güstrowin (1667–1721) kanssa:
- Prinssi Christian (28. kesäkuuta 1697 - 1. lokakuuta 1698), kuoli vuoden ikäisenä
- Kruununprinssi Christian (10. joulukuuta 1699 - 6. elokuuta 1746), Tanskan kuningas Kristian VI
- Prinssi Frederik Kaarle (23. lokakuuta 1701 - 7. tammikuuta 1702), kuoli alle puolivuotiaana
- Prinssi Jørgen (6. tammikuuta 1703 – 12. maaliskuuta 1704), kuoli vuoden ikäisenä
- Prinsessa Charlotte Amalie (6. lokakuuta 1706 – 28. lokakuuta 1782), pysyi naimattomana
Toisen vuonna 1703 naidun vaimonsa Elisabeth Helene von Viereggin (1679–1704) kanssa:
- Frederik Gyldenløve (1704–1705), kuoli alle vuoden ikäisenä, Elisabeth kuoli yhdeksän päivää synnytyksen jälkeen infektioon[9]
Kreivitär Charlotte Helene von Schindelin (n. 1690–1752) kanssa:
- Tytär (toukokuu 1710 – maaliskuu 1711), kuoli alle vuoden ikäisenä
Toisen kuningattarensa, kreivitär Anna Sophie von Reventlowin (1693–1743)[2] kanssa:
- Friederikke Sophie (1721), kuoli sylilapsena ennen vanhempien virallista avioliittoa päivä kuningatar Luisen kuoleman jälkeen
- Friederikke Konradine (1721), kuoli sylilapsena ennen vanhempien virallista avioliittoa päivä kuningatar Luisen kuoleman jälkeen
- Prinsessa Christiana Amalia (23. lokakuuta 1723 - 7. tammikuuta 1724), kuoli alle puolen vuoden ikäisenä
- Prinssi Frederik Christian (1. kesäkuuta 1726 - 15. toukokuuta 1727), kuoli alle vuoden ikäisenä
- Prinssi Kaarle (16. helmikuuta 1728 - 10. joulukuuta 1729), kuoli alle vuoden ikäisenä
Viimeiset vuodet
muokkaaVanhetessaan Fredrik alkoi katua syntejään. Hän koki pietistisen herätyksen.[8]
Fredrik kuoli 59-vuotiaana tuberkuloosiin lokakuussa 1730 Odensen linnassa, ja hänet haudattiin Roskilden katedraaliin.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g Frederick IV | Norwegian Succession, Reformer & Monarch | Britannica www.britannica.com. Viitattu 9.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Frederik IV 1699-1730 - The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 10.7.2024. (englanti)
- ↑ Feldbæk, Ole: "Den lange fred. 1700-1800" (iTeoksessa: Olsen, Olaf (toim.): Gyldendal og Politikens Danmarkshistorie, bind 9; København 1990; ISBN 87-89068-11-4. S. 118
- ↑ Frederiksberg Slots historie. Arkistoitu 2011-08-26.
- ↑ a b Feldbæk, Ole: "Den nødvendige politik". Gyldendals og Politikens Danmarkshistorie
- ↑ Queen Louise - The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 2.8.2024. (englanti)
- ↑ Frederick IV | Norwegian Succession, Reformer & Monarch | Britannica www.britannica.com. Viitattu 9.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c King Frederik 4th (Arkistoitu – Internet Archive) Danmarks Konger.
- ↑ 565 (Dansk biografisk Lexikon / XVIII. Bind. Ubbe - Wimpffen) web.archive.org. 15.7.2018. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 9.7.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fredrik IV Wikimedia Commonsissa
