Faksi

tietoliikenneteknologia, jolla välitetään kopioita fyysisistä dokumenteista puhelinverkon välityksellä
Hakusana ”Faxi” ohjaa tänne. Faxi on myös vesiputous Islannissa.

Faksi eli telefaksi on tietoliikenneteknologia, jota käytetään välittämään kopioita fyysisistä dokumenteista matkojen päähän puhelinverkon välityksellä. Tällainen lähetetty viesti kulkee myös nimellä telekopio (kaukojäljennös) ja viestin lähettämiseen käytetty laite voi olla telekopioija, telekopiolaite tai telekopiokone. Sana tele on kreikkaa ja tarkoittaa kaukaista, etäistä, matkojen päässä olevaa. Faksi puolestaan on lyhenne sanasta faksimile, latinan fac simile eli tehdä samanlainen, joka tarkoittaa näköispainosta eli tarkkaa jäljennöstä, ja viittaa alun perin kirjoihin. Muissa kielissä sana faksi esiintyy usein muodossa fax tai telefax.

Olivetti OFX1000 -telekopiokone.
Philips-merkkinen telekopiokone puhelimella.

Toiminta

muokkaa

Telekopiokone on oikea sana kuvaamaan faksin toimintaa, sillä faksaus yhdistää skannerin eli kuvanlukijan, modeemin ja printterin eli tulostimen yhteen monitoimilaitteeseen. Sekä lähettäjällä että vastaanottajalla täytyy luonnollisesti molemmilla olla oma laitteensa, jotta lähetystapahtuma voi toimia. Faksia lähetettäessä lähettäjän kuvanlukija lukee alkuperäisen fyysisen dokumentin ja muuttaa sen digitaaliseksi kuvaksi, modeemi lähettää kuvan sähkösignaaleina puhelinverkkoa pitkin, ja vastaanottajan tulostin toisessa päässä tulostaa näiden signaalien perusteella kaksoiskappaleen alkuperäisestä dokumentista.

Monipuolisemmat faksilaitteet voidaan kytkeä tietokoneeseen, jolloin ne voivat toimia suoraan tietokoneen skannerina ja tulostimena, joko siirtäen dokumentteja kuvina paperilta tietokoneen muistiin tai vastaavasti tulostaen tietokoneen muistissa olevaa tietoa paperille. Tällainen faksi voi myös korvata kopiokoneen.

Historiaa

muokkaa

Faksi keksittiin jo vuonna 1843, kun sähkeen välityksellä toimivalle kopioijalle haettiin patentti. Seuraavina vuosikymmeninä, siis jo paljon ennen puhelimen keksimistä, faksia kehitettiin edelleen, muttei otettu käytäntöön. 1920-luvulla kehitettiin radion välityksellä toimivat faksit sekä ensimmäiset varsinaiset nykyaikaista faksia muistuttavat kojeet. Ensimmäinen puhelinverkkoon liitetty nykymuotoinen telefax otettiin käyttöön Yhdysvalloissa vuonna 1964[1].

Faksi tuli yleiseen käyttöön vasta 1970-luvulla, kun tietoliikenneteknologian kustannukset olivat laskeneet riittävän alhaiselle tasolle. Aluksi se saavutti suuren suosion Japanissa, paljolti koska japanin kielen monimutkaisia kirjoitusjärjestelmiä, etenkin kanjia, oli nyt helppoa siirtää paperille kirjoitettuna matkojenkin päähän. Faksiteknologian halventuessa seuraavan kymmenen vuoden aikana se saavutti suosion myös länsimaissa, ja vuoden 1985 tienoilla faksit olivat hyvin yleisiä kaikissa teollisuusmaissa. Tämä oli niin kutsuttua faksin kulta-aikaa.

Faksi oli erityisen suosittu yrityksissä, mutta monet yksityisetkin henkilöt hyödynsivät sitä viestinnässään. Faksilaitteiden yleisyys antoi mainostajille ja suurpostittajille uuden keinon lähestyä yleisöä. Mainostajat jotka tapaavat lähettää mainospostia tavallisen postin mukana, pystyivät nyt lähettämään sitä suoraan yritysten ja yksityisten ihmisten fakseihin. Tämä herätti valtavasti närkästystä, sillä faksista tulevat mainokset tulostuvat tietenkin vastaanottajan paperille, ja näin mainostamisen kohde joutui maksamaan saamistaan mainoksista. Tämä markkinoinnin keino tuomittiin yleisesti. Kyseessä oli eräs muoto roskapostista, nykyään sitä vastaa spam sähköpostissa.

Nykytilanne

muokkaa

1990-luvulla tietokoneiden ja niiden sovellusten yleistyessä yritykset alkoivat ottaa käyttöön sisäverkkoja ja faksaamisen tarve väheni. Kun sitten Internet tuli tavallisen kansan käyttöön, se antoi monipuoliset mahdollisuudet siirtää tietoa ja dokumentteja tarvittaessa kokonaan paperittomasti. Faksin käyttö on tämän jälkeen vähentynyt huomattavasti, ja vaikka useilla yrityksillä onkin edelleen käytössään faksausmahdollisuus, teknologia on jo enimmäkseen jäänyt syrjään.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa