Erik Andersson Knape
Erik Andersson Knape (k. 1634[1]) oli turkulainen kauppias ja Kustaa II Aadolfin ajan mahtavimpia porvareita. Hän oli 1620-luvulla Turun pormestari ja vuodesta 1629 Turun alikäskynhaltija ja kaupungin linnakreivi. Hän harjoitti laajamittaista ulkomaankauppaa ja oli hyvissä väleissä kuninkaan lähipiirin kanssa.[2]
Knape vuokrasi erään kartanon ja kumppaninsa kanssa 1620-luvulla koko Ahvenanmaan ja sai siten haltuunsa veronkanto-, tulli- ja erinäisiä muita oikeuksia. Hän toimi myös hallintotehtävissä ja arvovieraita kestitessään loi suhteita näiden majoittuessa matkoillaan hänen luokseen. Majoittujia olivat muun muassa Axel Oxenstierna ja kuninkaan velipuoli Karl Gyllenhielm.[3]
Knapella oli hyvät suhteet kenraalikuvernööri Nils Bielkeen, ja ilmeisesti juuri Bielken avulla hänelle järjestyi tehtävä alikäskynhaltijana ja linnakreivinä, joista jälkimmäinen on todennäköisesti ollut erityisesti hänelle räätälöity virka, jonka tehtäviin kuului kaupungin ja oikeudenkäytön ylimääräinen valvonta. Hänen velvollisuuksiinsa kuului olla läsnä oikeuden istunnoissa ja allekirjoittaa tuomiot. Mirkka Lappalaisen mukaan virka on oikeushistoriallisesti "vähintäänkin erikoinen ja osoittaa, että oikeudenhoidon rakenteet eivät monista uudistuksista huolimatta vielä olleet vakiintuneet".[4]
Porvarit syyttivät Knapea taloudellisista väärinkäytöksistä, mutta syytteet todettiin aiheettomiksi. Häntä syytettiin myös aviorikoksesta, mutta Bielken avulla asia lakaistiin maton alle. Eräs Anna-rouva syytti häntä miehensä taposta, mutta ei suostunut tulemaan oikeuteen, vaan vaati asiaa käsiteltäväksi korkeammassa oikeudessa. Porin raastuvanoikeus ei löytänyt todisteita taposta.[5]
Lappalainen luonnehtii Knapea Kustaa Aadolfin ajan voittajaksi, joka kykeni tarttumaan mahdollisuuksiin. Hän oli kova, lahjakas ja häikäilemätön. Lappalainen rinnastaa hänet toiseen aikalaiseen Jacob Wolleen.[6]
Knapen puoliso oli Anna Munck, jonka isä oli Mikael Paavalinpoika Munck, joka kuului Sigismundin kannattajiin ja mestattiin.[1]
Lähteet
muokkaa- Mirkka Lappalainen, Pohjolan Leijona, Siltala 2014 ISBN 978-952-234-242-3