Einhard

Einhard (noin 775–14. maaliskuuta 840) oli frankkilainen historioitsija ja Kaarle Suuren uskollinen avustaja.

Elämänvaiheet

Kaarle Suuren hovissa

Einhard oli kotoisin frankkien valtakunnan itäosista, Main-joen läheltä.^[1] Hän opiskeli Fuldassa.^[2]^[3] Luostarissa on säilynyt kaksi Einhardin kirjoittamaa käsikirjoitusta vuosilta 788 ja 791. Pian vuoden 791 jälkeen apotti Baugolf lähetti Einhardin Kaarle Suuren hovikouluun Aacheniin, ja sitä kautta Einhard tutustui keisariin^[4]^[5] sekä tämän poikiin.^[6] Kaarle kokosi ympärilleen oppineita miehiä^[7] northumbrialaisen Alkuinin johdolla.^[8] Einhard oli myös tunnettu arkkitehtina ja rakennutti mm. Aachenin tuomiokirkon^[9] sekä palatseja Aacheniin ja Ingelheimiin.

Ludvigin kirjurina

Kaarlen kuoltua vuonna 814 hänen poikansa Ludvig Hurskas teki Einhardista henkilökohtaisen kirjurinsa.^[10]

Luostariin vetäytyminen

Ludvigin ja hänen poikiensa välisten riitojen aikana noin vuonna 830 Einhard vetäytyi pois Aachenista luostariin, Hessenin Seligenstadtissa toimineeseen benediktiläisluostariin. Siellä Einhard kirjoitti monia kirjoja, joista kuuluisin on Kaarle Suuren elämäkerta, Vita Karoli Magni, joka sisältää paljon tietoa Kaarlen henkilöstä ja elämästä. Einhard jäljitteli tietoisesti kuuluisia roomalaisia elämäkertojia, kuten Suetoniusta.^[11]

Einhard kuoli 840 Seligenstadtissa. Hänen vaimonsa Imma kuoli samoin siellä vuonna 836.^[12]

Einhardin kirjoitukset

Einhard kirjoittamassa

Einhardin kirjoituksista on säilynyt neljä latinaksi kirjoitettua teosta. Vita Karoli Magni, joka on kirjoitettu 829−836, Einhardi Epistolae, joka sisältää tekstejä vuosilta 814−840, De translatione et miraculis sanctorum suorum Marcellini et Petri ja Servatus lupukselle omistettu Libellus de adoranda Cruce.

Aiheesta muualla

Vita Karoli Magni latinaksi (The Latin Library)
Early Lives of Charlemagne -- Einhard's Life of Charlemage and an anonymous monk of St. Gall's Life of Charlemagne. 1922 English translation by Arthur James Grant, London : Chatto & Windus, via Internet Archive.
Life of Charlemagne (Arkistoitu – Internet Archive) -- Einhardin Vita Karoli Magni englanniksi, kääntäjä Samuel Epes Turner, painettu 1880

Lähteet

Lindeqvist, K.O.: Yleinen historia. (II Keskiaika, toinen laajennettu painos) Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1913.
Tietosanakirja. (Toinen osa) Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1910.
Einhard and Notker the Stammerer: Two Lives of carlemagne. (Kääntänyt ja johdannolla varustanut Lewis Thorpe) England: Penquin Books, 1969. ISBN 0-14-044213-8 (englanniksi)

Viitteet

↑ Einhard, nimiösivu
↑ Einhard, s. 13. Hänen vanhempansa Einhard ja Engilfrit olivat luostarin lahjoittajia. Einhard opiskeli Fuldassa apotti Baugolfin (779-802) aikana.
↑ Lindeqvist, s. 101–103. Kaikkien luostarien ja tuomiokirkkojen yhteyteen perustettiin kouluja, joissa myös muut kuin tulevat papit saivat opetusta. Niinpä Einhard oli ainoa maallikko Kaarle Suuren hovipiiriin kuuluneista oppilaista.
↑ Einhard, s. 50
↑ Einhard, s. 18. Vaikka Einhard vietti keisarin hovissa kaksikymmentäkolme vuotta ja oli ystävällisissä väleissä hallitsijan kanssa, ei hän saavuttanut palveluksistaan suuria aineellisia etuja. Professori Lewis Thorpen mukaan tämä saattaa viitata siihen, että Einhardin merkitystä hovissa on liioiteltu. Hänen henkilökohtainen varallisuutensa alkoi karttua vasta vuonna 815, vuosi Kaarle suuren kuoleman jälkeen.
↑ Einhard, s. 174–175
↑ Einhard, s. 51. Kirjan 840–849 kirjoitetussa esipuheessa Walahfrid Strabo sanoo: "Kaikista kuninkaista Kaarle Suuri oli innokkain etsimään lahjakkaita oppineita miehiä ja järjestämään heille sellaisen elämän, että he pystyivät kasvattamaan tietojaan".
↑ Einhard, s. 79. Alkuin kuvataan aikansa oppineimmaksi mieheksi.
↑ Tietosanakirja, palsta 573
↑ Einhard, s. 14. Näihin aikoihin Einhard avioitui Wormsin piispa Bernhardin sisaren Imman kanssa, mikä ei estänyt Ludvig Hurskasta nimittämästä Einhardia useammankin luostarin apotiksi.
↑ Einhard, s. 19. Fuldan luostarissa oli Suetoniuksen teoksen De vita Caesarerum käsikirjoitus Einhardin opiskellessa luostarissa. Professori Lewis Thorpen mukaan hän on selvästikin lukenut teoksen ja saanut siitä vaikutteita.
↑ Einhard, s. 15. Einhard muutti Aachenista vuonna 830 Seligenstadtiin.

[1] Einhard, nimiösivu

[2] Einhard, s. 13. Hänen vanhempansa Einhard ja Engilfrit olivat luostarin lahjoittajia. Einhard opiskeli Fuldassa apotti Baugolfin (779-802) aikana.

[3] Lindeqvist, s. 101–103. Kaikkien luostarien ja tuomiokirkkojen yhteyteen perustettiin kouluja, joissa myös muut kuin tulevat papit saivat opetusta. Niinpä Einhard oli ainoa maallikko Kaarle Suuren hovipiiriin kuuluneista oppilaista.

[4] Einhard, s. 50

[5] Einhard, s. 18. Vaikka Einhard vietti keisarin hovissa kaksikymmentäkolme vuotta ja oli ystävällisissä väleissä hallitsijan kanssa, ei hän saavuttanut palveluksistaan suuria aineellisia etuja. Professori Lewis Thorpen mukaan tämä saattaa viitata siihen, että Einhardin merkitystä hovissa on liioiteltu. Hänen henkilökohtainen varallisuutensa alkoi karttua vasta vuonna 815, vuosi Kaarle suuren kuoleman jälkeen.

[6] Einhard, s. 174–175

[7] Einhard, s. 51. Kirjan 840–849 kirjoitetussa esipuheessa Walahfrid Strabo sanoo: "Kaikista kuninkaista Kaarle Suuri oli innokkain etsimään lahjakkaita oppineita miehiä ja järjestämään heille sellaisen elämän, että he pystyivät kasvattamaan tietojaan".

[8] Einhard, s. 79. Alkuin kuvataan aikansa oppineimmaksi mieheksi.

[9] Tietosanakirja, palsta 573

[10] Einhard, s. 14. Näihin aikoihin Einhard avioitui Wormsin piispa Bernhardin sisaren Imman kanssa, mikä ei estänyt Ludvig Hurskasta nimittämästä Einhardia useammankin luostarin apotiksi.

[11] Einhard, s. 19. Fuldan luostarissa oli Suetoniuksen teoksen De vita Caesarerum käsikirjoitus Einhardin opiskellessa luostarissa. Professori Lewis Thorpen mukaan hän on selvästikin lukenut teoksen ja saanut siitä vaikutteita.

[12] Einhard, s. 15. Einhard muutti Aachenista vuonna 830 Seligenstadtiin.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]