Edward Hopper
Edward Hopper (22. heinäkuuta 1882 – 15. toukokuuta 1967) oli huomattava yhdysvaltalainen taidemaalari, joka on tullut tunnetuksi modernin amerikkalaisen elämän yksinäisyyden ja vieraantuneisuuden kuvaajana. Hän vaikutti paljon 1960- ja 1970-luvun pop-taiteeseen ja uusrealisteihin.[1]
Edward Hopper | |
---|---|
Hopper vuonna 1937. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. heinäkuuta 1882 Nyack, New York |
Kuollut | 15. toukokuuta 1967 (84 vuotta) Manhattan, New York |
Taiteilija | |
Taidesuuntaus | |
Kuuluisimpia töitä |
Automat (1927) Chop Suey (1929) Nighthawks (1942) Office in a Small City (1953) |
Nimikirjoitus |
|
Varhaisvaiheet
muokkaaEdward Hopper syntyi keskiluokkaiseen perheeseen Nyackissa New Yorkissa. Hänen vanhempansa tutustuttivat Edwardin ja hänen vanhemman sisarensa taiteisiin jo varhain. He kävivät teatterissa, konserteissa, muissa kulttuuritapahtumissa ja museoissa. Molemmat vanhemmat tukivat pojan taiteellisia taipumuksia.
Poikana Hopper oli hiljainen ja varautunut. Hän oli pitkä, hänellä oli harvoja ystäviä ja hän vietti paljon aikaansa kirjojen ja taiteen parissa. Nyack oli Hudsonjoen varrella New York Cityn pohjoispuolella oleva virkeä teollisuuspaikkakunta. Nuorena Hopper piirsi veneitä ja laivoja ja teki veneitä puusta. Vakava suuntautuminen taiteeseen tapahtui jo kymmenvuotiaana, kun Hopper alkoi signeerata ja päivätä piirustuksiaan.
Kun Hopper oli valmistunut high schoolista vuonna 1899, vanhemmat rohkaisivat häntä opiskelemaan kaupallista kuvitustaidetta maalaustaiteen sijaan. Hopper opiskeli kuvittamista vuoden New Yorkissa, mutta siirtyi sitten New York School of Artiin. Hänen opettajinaan olivat muun muassa yhdysvaltalainen impressionisti William Merrit Chase ja Robert Henri, Ashcan-koulukunnan perustaja. Sen kannattajat pyrkivät kuvaamaan urbaanin elämän syrjäpuolta. Hopperin luokkatovereita olivat George Bellows, Guy Pene du Bois ja Rockwell Kent.
Vuonna 1905 Hopper ryhtyi työskentelemään kuvittajana newyorkilaisessa mainostoimistossa. Hän ei kuitenkaan pitänyt kuvittamisesta ja kaipasi sitä, että saattoi maalata mielikuvituksestaan. Hopper saavutti kuitenkin menestystä hitaasti, ja hänen uransa alkoi kehittyä vasta lähes 20 vuoden kuluttua.[2]
Eurooppalaisvaikutteet
muokkaaHopper matkusti Eurooppaan kolme kertaa vuosien 1906 ja 1910 välillä ja nautti oleskelusta Pariisissa. Hän vaikuttui impressionisteista, jotka johdattivat hänet piirtämään kaduille ja maalaamaan ulkona. Hän oli erityisen kiintynyt Édouard Manet’n ja Edgar Degas’n epätavallisiin sommitelmiin heidän kaupunkielämää kuvaavissa maalauksissaan. Käydessään Amsterdamissa Hopper ihaili myös Rembrandtin Yövartiota.[2] Hän ei kuitenkaan innostunut kubismista, toisin kuin useat aikalaisensa. Realististen maalarien idealismi viehätti häntä enemmän kuin abstraktit muotokokeilut.
Hopperin maalausten aiheet ovat amerikkalaisen elämänmuodon tyypillisiä tunnusmerkkejä: bensa-asemia, motelleja, junaratoja ja tyhjiä katuja. Hopperin kuuluisin maalaus on Nighthawks (1942), joka esittää yökahvilan yksinäisiä asiakkaita New Yorkin Manhattanilla.[3]
Suomessa
muokkaaHopperin maalaukset Silta Manhattanilla (1928), Varhainen sunnuntai-aamu (1930), Huoltoasema (1940), Newyorkilainen elokuvateatteri (1939), Öinen ikkuna (1928) ja Toimisto yöllä (1940) olivat esillä yhdysvaltalaista taidetta esittelevässä kiertonäyttelyssä Helsingin Taidehallissa tammikuussa 1954.[4]
Valokuvia teoksista
muokkaa-
Girl at Sewing Machine, 1921
-
New York Restaurant, 1922.
-
Silta Manhattanilla, 1928.
-
Varhainen sunnuntai-aamu, 1930.
-
Newyorkilainen elokuvateatteri, 1939.
-
Huoltoasema, 1940
-
Toimisto yöllä, 1940.
-
Nighthawks, 1942
Lähteet
muokkaa- ↑ Edward Hopper Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.7.2014.
- ↑ a b Edward Hopper The Arty Story. The Art Story Foundation. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
- ↑ A Closer Look at Edward Hopper National Gallery of Art. Viitattu 25.7.2014.
- ↑ Edward Hopper. Näyttelyluettelo Kaksitoista nykyaikaista amerikkalaista maalaria ja kuvanveistäjää, 8.1.-24.1.1954, s. 12. Helsingin Taidehalli.
Kirjallisuutta
muokkaa- Renner, Rolf Günter: Edward Hopper 1882–1967: Todellisuuden transformaatioita. ((Edward Hopper 1882–1967: Transformation des Realen, 1990.) Suomennos Pirkko Ruohomäki) Köln: Benedikt Taschen, 1991. ISBN 3-8228-0198-4
- Kylmälä, Otto: ”Kaukana taivaasta – Edward Hopper ja elokuvat”. Filmihullu 5/2016.
- Gail Levin: Edward Hopper, An Intimate Biography. Alfred A. Knopf, 1995. ISBN 0-394-54664-4
- Gail Levin: Edward Hopper: A Catalogue Raisonné. W.W.Norton & Company, 1995. ISBN 0-393-03786-X
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edward Hopper Wikimedia Commonsissa
- Niklas Maak: Edward Hopper in Hamburg: In jedem Augenblick ist Aufbruch möglich Frankfurter Allgemeine Zeitung. 12.6.2009. Viitattu 13.6.2009. (saksaksi)