Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1893 syntynyttä Edsel Fordia. Vuonna 1948 syntynyt Edsel Ford II on Edsel Fordin lapsenlapsi.

Edsel Bryant Ford (6. marraskuuta 1893 Detroit, Michigan, Yhdysvallat26. toukokuuta 1943 Grosse Pointe Shores, Michigan, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja. Hän toimi Ford Motor Companyn pääjohtajana vuodesta 1919 vuoteen 1943. Edsel Ford oli Ford Motor Companyn perustajan Henry Fordin ainoa lapsi ja Henry Ford II:n isä.

Edsel Ford
Henkilötiedot
Syntynyt6. marraskuuta 1893
Detroit, Michigan, Yhdysvallat
Kuollut26. toukokuuta 1943
Grosse Pointe Shores, Michigan, Yhdysvallat

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Edsel Fordia pystyi hyvällä syyllä kutsumaan uuden aikakauden lapseksi. Hänen syntymänsä aikaan maailmalla alkoi kuulua ääni, jonkalaista ei siihen mennessä moni ihmiskorva ollut kuullut, polttomoottorin ääni. Edsel oli kuusiviikkoinen hänen isänsä koekäyttäessä ensimmäistä moottoriaan perheen asunnossa. Ja hän ei ollut vielä kolmeakaan vuotta vanha, kun hän oli mukana isänsä auton koeajolla, heinäkuun 4. päivänä vuonna 1896. Lapsena Edsel oli hyvin vahvasti kiinnostunut autoista ja niiden muodoista. Ei liene vain sattumaa, että hänen varhaiset autoja esittävät piirrustuksensa ovat vuodelta 1903, Ford Motor Companyn perustamisvuodelta.[1]

Pienenä koululaisena, Detroit University Schoolissa, Edsel kirjoitti esseitä autoista ja niiden valmistamisesta. Hän vietti koulun jälkeen aikaa Fordin tehtaiden toimistolla, liimaten postimerkkejä kirjeisiin ja juosten pikku askareita. 12-vuotiaana Edsel sai ensimmäisen oman auton, Malli N Runaboutin. Tästä kolhosta autosta hän alkoi muovaamaan hienostuneemman näköistä. Edselillä oli silmää kauneudelle ja näkemys siitä, miltä auton tulee näyttää. Hän toteutti näitä visioitaan useassa itse muovaamassaan mallissa. Edsel Ford voidaan nähdä sekä teollisen muotoilun että yksilöllisen kustomoinnin edelläkävijänä. Edsel lopetti koulunkäynnin vuonna 1912, siirtyäkseen isänsä yhtiön palvelukseen. Hän aloitti yhtiössä sihteerinä vuonna 1915.[1] Lokakuun 1. päivänä vuonna 1916 hän avioitui tavaratalonomistaja J.L. Hudsonin tyttären Eleanor Lowtian Clayn (1896–1976) kanssa. Heille syntyi neljä lasta: Henry Ford II (1917–1987), Benson Ford (1919–1978), Josephine Clay Ford (1923–2005) ja William Clay Ford (s. 1925). Kotinsa he perustivat silloisen Detroitin ulkopuolelle, Indian Villageen.

Edsel oli isäänsä Henryä kiinnostuneempi näyttävistä autoista. Tämä oli todennäköisesti yksi syy siihen, että Edsel hankki Lincoln Motor Companyn Fordin omistukseen vuonna 1922. Edselin mieltymys urheiluautoihin näkyi myös hänen omissa autovalinnoissaan. Hän muun muassa osti ensimmäisen Yhdysvaltoihin tuodun MG:n. Vuonna 1932 hänen omistuksessaan oli alumiinipellistä erikoistyönä häntä varten valmistettu veneperäinen speedster, jonka suunnittelusta vastasi Fordin ensimmäinen varsinainen teollinen muotoilija, E.T. (Bob) Gregorie. Tässä autossa oli monia uutuuksia, joita ei siihen aikaan vielä yleisesti käytetty autonvalmistuksessa, ja monia niistä on sovellettu mukaeltuna Fordin myöhemmin valmistamissa malleissa.[2] Autossa oli voimanlähteenä Fordin upouusi sivuventtiili-V8, joka oli ensimmäinen hinnaltaan edullinen massavalmistettu V8-moottori. Monet alan harrastajat sekä autohistorioitsijat pitävät tätä Edsel Fordin '32 Speedsteriä kaikkien aikojen ensimmäisenä "Hot Rod"-autona. Kaksi vuotta myöhemmin Edsel suunnitteli uuden, matalalinjaisella alumiinikorilla varustetun speedsterin. Tämä kustom-malli antoi monia vaikutteita ensimmäiselle Lincoln Continentalille.[3]

Tultuaan nimetyksi Fordin pääjohtajaksi, Edsel puhui jatkuvasti tuoreemman mallin tarpeesta, jonka tulisi korvata tuolloin jo vanhentunut Malli T, mutta yhtiössä todellista päätösvaltaa käyttänyt Henry Ford tyrmäsi toistuvasti tällaiset ehdotukset. 1920-luvun lopulla markkinaosuuksien hupeneminen pakotti Henryn vihdoin taipumaan uuden mallin kehittämiseen.[4]

Henry Ford vastasi uuden, vuonna 1927 esitellyn, Malli A:n teknisestä puolesta kun taas korin design oli Edselin ja yhtiön unkarilaissyntyisen suunnittelijan József Galambin käsialaa. Edsel taivutteli isänsä hyväksymään uuteen malliin kaikkiin neljään pyörään vaikuttavan mekaanisen jarrujärjestelmän sekä autonvalmistamisen valtavirtaa edustaneen siirtopyörävaihteiston, Fordin perinteisesti käyttämän planeettavaihteiston sijalle. Näistä aineksista syntyi Malli-A, joka oli täydellinen menestys. Neljän valmistusvuotensa aikana sitä myytiin neljä miljoonaa kappaletta.[5]

Yhtiön pääjohtajana Edsel Ford oli usein eri mieltä isänsä kanssa ja tämän takia hän joutui myös usein isänsä jyräämäksi ja nöyryyttämäksi. Isän ja pojan suhde oli kyllä läheinen, mutta myös täynnä valtakamppailua.[6] Vaikka Henry käytännössä sanoi Ford Motor Companyssa viimeisen sanan, onnistui Edsel usein vastavetona tekemään päätöksiin viime hetken muutoksia. Hän mm. perusti Mercury-automerkin ja Lincoln Zephyr- sekä Lincoln Continental-mallit ovat pitkälti hänen visioimiaan. Hänen ansiokseen on luettavissa myös Ford Motor Companyn panostaminen Amerikan ulkopuolisiin tehtaisiin sekä mallien modernisointi mm. hydraulisilla jarruilla.

Edsel Ford oli IG Farbenin kokonaan omistaman Yhdysvaltain-tytäryhtiön hallituksessa.

Edsel Fordin perintö

muokkaa

Edsel Ford menehtyi mahasyöpään kotonaan Gaukler Pointissa, Michiganin Grosse Pointe Shores:ssa, 49 vuoden ikäisenä, vuonna 1943. Hänet on haudattu Detroitin Woodlawn Cemetery -hautausmaalle. Edselin kuoleman jälkeen hänen isänsä palasi takaisin Ford Motor Companyn johtoon. Edsel oli isänsä kanssa perustanut seitsemän vuotta aiemmin Ford Foundation -säätiön, joka rahoittaa pyrkimyksiä, jotka tähtäävät demokratian vahvistamiseen, taloudelliseen kehitykseen, koulutuksen kehittämiseen, median, taiteen ja kulttuurin tukemiseen sekä ihmisoikeuksien vahvistamiseen. Tälle säätiölle testamentattiin kaikki Edselin äänioikeudettomat Ford Motor Companyn osakkeet.

Kaikki Edselin ja Eleanorin neljä jälkeläistä saivat huomattavan osan yhtiön äänivaltaisia osakkeita ja kaikki heidän kolme poikaansa myös työskentelivät yhtiön palveluksessa. Henry Ford II astui isoisänsä tilalle yhtiön johtoon syyskuun 21. päivänä, vuonna 1945. Hänet muistetaan eritoten yhtiön pelastajana aikakautena, jolloin Ford menetti kymmenen miljoonaa senaikaista dollaria kuukaudessa. Yksi Henry Ford II:n ensimmäisiä toimia oli yhtiön johtokunnassa olleen, väkivaltaista turvaosasto "Service Departmentia" johtaneen ja myös Edsel Fordia alentuvasti kohdelleen Harry Bennettin erottaminen. Edselin leski Eleanor syytti suoraan Bennettiä syypääksi Edselin kuolemaan, koska tämä oli sekä Henry Fordin oikeana kätenä että turvaosaston väkivaltaisena ja röyhkeänä johtajana jatkuvasti aiheuttanut hankaluuksia ja vastoinkäymisiä Edselille. Henry Ford II pestasi vuonna 1946 yhtiön johtoon joukon sodassa palvelleita entisiä armeijan nuoria upseereita. Tämä "Whiz Kids" -nimellä kulkenut ryhmä toi autoteollisuuden maailmaan ja yhtiön operatiiviseen johtoon sotavoimien käsitteen operaatioanalyysi.

Edsel Ford oli yksi merkittävimmistä taiteentukijoista Detroitin historiassa. Toimiessaan Detroitin Taidetoimikunnan (Detroit Arts Commission) johtajana hän antoi meksikolaiselle kuvataiteilija Diego Riveralle tehtäväksi Detroitin Taideoppilaitoksen (Detroit Institute of Arts, DIA) seinien kuvittamisen, tämän tuloksena syntyi kuuluisa Detroit Industry -seinämaalaus. Edsel oli myös afrikkalaisen taiteen ihailija ja hänen kokoelmansa muodostavat DIA:n afrikkalaisen taiteen kokoelman perustan. Hänen kuolemansa jälkeen Fordin perhe jatkoi merkittävällä tavalla taiteiden tukemista.

Edsel rahoitti lisäksi tutkimusretkikuntia. Hän toimi päärahoittajana amiraali Richard E. Byrdin vuonna 1926 pohjoisnavalle tapahtuneella lennolla. Myös Byrdin Etelänapamantereelle suuntautuneet matkat olivat Edselin rahoittamia. Byrd nimesi hänen mukaansa Antarktiksen Edsel Fordin vuoret.

Kaksi Dearbornin high schoolista on nimetty Edsel Fordin mukaan: Edsel Ford High School ja Fordson High School. Fordson oli traktorimerkki, jota valmisti itsenäisenä yhtiönä toiminut Henry Ford & Son, joka yhdistettiin Ford Motor Companyyn vuonna 1920. Yhdysvaltain valtatieverkkoon kuuluva Interstate 94 on Detroitin Metropolialueella nimetty Edsel Ford Freewayksi.

Syyskuussa 1957 Ford Motor Company julkisti uuden automerkin nimeltään Edsel. Ikävä kyllä, parhaiten Edsel tässä yhteydessä muistetaan Fordin täydellisenä epäonnistumisena. Merkin myynti ei ollut tuloksellista ja sen valmistus lopetettiin jo vuonna 1960, pian uusien mallien esittelyn jälkeen.

Aiheesta muualla

muokkaa

Lähteet

muokkaa