Dora (Palestiina)
Dora (m.kreik. Δῶρα, Dōra) eli Dor (hepr. דוֹר) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Nahsholimin kibbutsia, noin 30 kilometriä etelään Haifasta.[3][4][5][6]
| Dora | |
|---|---|
| Δῶρα | |
 Doran paikka eli Tel Dorin arkeologinen kohde ilmasta nähtynä. |
|
| Sijainti | |
  Dora |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Israel |
| Paikkakunta | Dor (Tel Dor), Nahsholim, Hof HaCarmel, Haifan hallintoalue |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Persian valtakunta Seleukidien valtakunta Rooman valtakunta |
| Alue | Palestiina |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaDora sijaitsi Palestiinan länsirannikon pohjoisosassa. Siitä etelään sijaitsi Caesarea Maritima ja pohjoiseen Sykamina, Ake ja Tyros. Doran koillispuolella sijaitsi Karmelvuori.[2][3] Kaupungilla oli kaksiosainen satama.[1] Sen sanotaan kuitenkin olleen huono, sillä se oli alttiina lounaistuulille, ja siksi alukset joutuivat ankkuroimaan merelle.[2][7] Doran tell eli rauniokumpu tunnetaan nimellä Tel Dor[4] (myös Tell el-Burj, Khirbet el-Burj).
Historia
muokkaaDoran paikka on ollut asuttu viimeistään keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa.[6] Israelilaisten historiassa kaupunki sijaitsi Manassen heimon alueella, mutta jäi kanaanilaisille asukkaille.[2][8] Pseudo-Skylaks, joka käyttää kaupungista nimimuotoa Doros, sanoo sen olleen foinikialainen kaupunki.[1][2][9] Egyptiläisissä lähteissä kaupunki esiintyy nimellä D-jr ja Vanhassa testamentissa nimellä Dor (vanhassa raamatunsuomennoksessa Door).[6][8]
Persialaisella kaudella Dora oli yhden satraappikunnan pääkaupunki.[1] Antiikin ajalla Dora hellenisoitui vähitellen, ja tämä alkoi jo ennen varsinaista hellenististä kautta.[10] 200-luvulla eaa. Dorassa oli seleukidien kuninkaallinen linnoitus.[11] Kaupunki esiintyy vahvana linnoituksena muun muassa, kun Diodotos Tryfon piti sitä hallussaan Antiokhos VII:ttä vastaan.[2][12] Myöhemmällä ajalla Doraa samoin kuin myöhemmän Caesarean paikalla sijainnutta Stratonos Pyrgosta hallinnut tyranni Zoilos luovutti Doran Aleksanteri Jannaiokselle.[1][13]
Roomalaisten vallattua Palestiinan vuonna 64 eaa. Dora sai itsehallinnon. Aulus Gabinius rakennutti kaupungin uudelleen. Roomalaisella kaudella kaupunki oli edelleen merkittävä linnoituspaikka.[1][14] Myöhemmällä roomalaisella kaudella Dora kuului ensin Syria Phoenicen provinssiin ja sitten Phoenice priman provinssiin.[1]
Eusebios Kesarealainen kuvaa kaupungin olleen aikanaan merkittävä, mutta hänen aikanaan 300-luvun alussa raunioina.[2][15] Saman vahvistaa pyhiinvaeltaja Paula 300- ja 400-lukujen vaihteessa.[1][2][16]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaKaupungin paikalla on rauniokumpu, joka on arkeologisten tutkimusten perusteella ollut asuttu myöhäiseltä pronssikaudelta lähtien. Löytöjä on tehty persialaiselta, hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta kaudelta.[1] Läheltä merenrantaa on löydetty roomalaisaikaisen, joonialaista tyyliä edustaneen temppelin[1][17] sekä roomalaisen teatterin rauniot. Bysanttilaista kautta edustavat muun muassa suurikokoisen kirkon rauniot.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DORA Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Dora”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Dor(a) Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ a b Dor/Dora (Phoenicia) 38 Tel Dor - Δωρ ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”69 A4 Dor(a)”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ a b c The Site Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat 15.9.6.
- ↑ a b Tuom. 1:27
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 42; Josephus: Flavius Josephuksen elämä 8; Apionia vastaan 2.9.
- ↑ The Hellenization of the East Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ 1. Makk. 15:11–14.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.7.2.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.324–335.
- ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.223–24.324; 14.76; 15.333; Josephus: Juutalaissodan historia 1.156, 1.409.
- ↑ Hieronymus: Onomasticon 78.9.
- ↑ Hieronymus: Pyhän Paulan pyhiinvaellus (Peregrinatio s. Paulae) 5.
- ↑ Romanization Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dora Wikimedia Commonsissa
- Tel Dor Excavation Project (englanniksi)