Dolmen
Dolmen on nuoremmalta kivikaudelta peräisin oleva suurista kivistä rakennettu rakennelma, jossa suuret pystykivet kannattelevat yleensä laattamaista vaakakiveä.[1] Dolmenit kuuluvat megaliittiperinteeseen.[2] Erään teorian mukaan ne olivat aikoinaan maakumpujen ympäröimiä, joskin arkeologit eivät ole asiasta yhtä mieltä.[1] Dolmenit olivat hautoja[2], ja hyvin säilyneistä dolmeneista voi aavistella niiden käyttöä hautoina.[1] Monet dolmenit ovat osin maan tai pienempien kivien peitossa.
Suurin osa dolmeneista sijaitsee Koillis-Aasiassa. Korean niemimaalla sijaitsee noin 30 000 rakennelmaa eli 40 % koko maailman dolmeneista.[2] Lisäksi niitä on ainakin Ranskan Bretagnessa, Espanjassa, Portugalissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Alankomaissa, Israelissa, Venäjällä ja Afrikassa.
Dolmeneista käytetään eri paikoissa eri nimityksiä: Alankomaissa dolmenit ovat hunebedden, Saksassa Hünengräber tai Hünenbetten, Portugalissa antas tai mamoas, Walesissa cromlechs, Cornwallissa quoits.
Ainakin osa Bretagnen rakennelmista sijoittuu 5000-lukuun eaa., kun neoliittinen kausi alkoi alueella. Britteinsaarilla kausi alkoi vasta 4000-luvulla eaa.,[1] ja niiden alueiden dolmenit ajoitetaan vuosiin 4000–3000 eaa. Aasiassa vanhimmat dolmenit ovat peräisin 1000-luvulta eaa[2]. Indonesian Sumban saarella dolmenien rakennus on säilynyt nykyaikaan asti.[1]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dolmen Wikimedia Commonsissa
