Dave Lindholm
Dave ”Isokynä” Lindholm (oikealta nimeltään Ralf Henrik Lindholm; s. 31. maaliskuuta 1952 Helsinki[1]) on suomalainen kitaristi ja laulaja-lauluntekijä. Lindholm on levyttänyt suuren määrän sekä suomeksi että englanniksi. Lindholmin tunnetuimpia kappaleita ovat ”Pieni ja hento ote”, ”Jazzikansa tulee”, ”Sitähän se kaikki on”, ”Kaikki menee seinään”, ”Joo, joo, mä rakastan sua”, "Sataa & 22" ja ”Annan kitaran laulaa vaan”.
| Dave Lindholm | |
|---|---|
 Dave Lindholm 1980-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Ralf Henrik Lindholm |
| Syntynyt | 31. maaliskuuta 1952 Helsinki |
| Muusikko | |
| Tyylilajit |
rock bluesrock |
| Soittimet | kitara |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vaiheet
muokkaa |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: vuosista 1981-2000 ei mitään |
Dave Lindholmin ensimmäinen levyttänyt yhtye oli Ferris, joka julkaisi ainoaksi jääneen albuminsa 1971 (Love Records). Dave Lindholm vei laulujaan talvella 1971–1972 Love Recordsiin nimellä ”Great Pen Lee”. Levy-yhtiö taivutteli hänet muuttamaan taiteilijanimensä Isokynäksi, joka on pysynyt muusikon liikanimenä näihin päiviin asti. Ensimmäisistä albumeista, Iso "Kynä" Lindholm (1972) ja Sirkus (1973), varsinkin jälkimmäistä pidetään suomirockin klassikkona. Vuonna 1975 Lindholm perusti yhtyeen Rock'n'Roll Band, jossa hän lauloi englanniksi. Tämä kokoonpano jäi lyhytaikaiseksi. Vuonna 1979 Lindholm julkaisi sooloalbuminsa Vanha & uusi romanssi. Vielä samana vuonna hän perusti Ari Vaahteran kanssa Bluesounds-kokoonpanon, joka levytti klassikkolevynä pidetyn englanninkielisen rockalbumin Black (1980). Like julkaisi vuonna 2001 kirjan Dave Lindholm – levytyksiä 30 vuotta, jossa käydään läpi Lindholmin siihenastinen levytysura hänen ja muitten kertomana. Kirjan teki Lamppu Laamanen.
Lindholm muutti Helsingistä Tampereelle vuonna 1983.[2]
Kesän 2006 aikana Lindholm kasasi kokoonpanon, johon kuuluivat Dave Lindholm, laulu ja kitarat, Maria Hänninen, laulu ja basso, Sir Lampard, kitara, Anssi Nykänen, rummut. Kokoonpano esitti keikoillaan Lindholmin uran tunnetuimpia englanninkielisiä lauluja, esimerkiksi ”I'm Gonna Roll” ja ”T.H.E. World”. Kiertueelta äänitettiin livealbumi, joka ilmestyi marraskuussa 2006. Albumin äänitykset ovat Tavastialta (28.6.2006) ja Kesäkaivarin konsertista (17.7.2006). Albumin nimi on Dave Lindholm in English.
Vuonna 2006 Lindholm sai säveltaiteen valtionpalkinnon pitkästä ja tinkimättömästä urastaan. Tällöin tuli kuluneeksi 35 vuotta Lindholmin ensilevytyksestä. Vuonna 2009 hän sai Juha Vainio -palkinnon[3]. Vuoden 2011 Emma-gaalassa Lindholm sai "Erikois-Emman". Häntä luonnehdittiin näin: "Aito bluesmies, suomalaisen bluesin ja rockin peruskallio".[4]
Vuonna 2012 Lindholm julkaisi kolme levyä: kaksi Dave L. B. Inventive -yhtyeen kanssa ja yhden veljensä Calle Lindholmin kanssa. 2013 hän julkaisi suomenkielisen levyn neljän vuoden tauon jälkeen: Ken elää, ken näkee. Ken B. Vuonna 2015 Dave L. B. Inventive julkaisi kolmannen levynsä Behind Shades ja Lindholm jälleen suomenkielisen soololevyn Ajaton on ajoissa.
Diskografia
muokkaaStudioalbumit
muokkaaEP:t ja minialbumit
muokkaa- Dave Lindholm & Antero Jakoila: Crazy Moon (1980)
- Dave Lindholm & Pepe Ahlqvist: Stunning Episodes (2000) (Rytmi-lehden kustantama CD)
DVD:t
muokkaa- Dave Lindholm & Otto Donner: Pieni ja hento ote (2008)
Livealbumit
muokkaa- Isokynä & Orfeus: Lillan (1974)
- Kerran (1992)
- Dave Lindholm in English (2006)
- Juice Leskinen, Remu Aaltonen ja Dave Lindholm: JuiceRemuDave – Live! (2008)
- Dave Lindholm esittää: Kynä & Kumppanit - Live (2019)
- Laulu & kitara (2022)
Kokoelma-albumit
muokkaa- Kenen laulu (1977)
- Valmista kamaa (1996)
- Lähes 50 (2002)
Yhtyeitä
muokkaaDave Lindholmilla on ollut useita omia yhtyeitä, ja hän on soittanut monissa merkittävissä suomalaisyhtyeissä, muun muassa:
- Ferris (1969–1971)
- Isokynä & Orfeus (1973–1974)
- Rock'n'Roll Band (1975)
- Pen Lee (1977–1979) ja Pen Lee & Co. (1975–1976)
- Bluesounds (1979–1981)
- Sleepy Sleepers
- Pelle Miljoona (vuonna 1983 sekä joulukuussa 1997 kokoonpanolla Andy/Pelle/Dave)
- The Run Runs (1983–1985)
- Dave's 12 Bar (1985–1987)
- Dave Lindholm & White Midnight (1989–1990)
- Leningrad Cowboys
- Dave Lindholm & Canpaza Gypsys (1994–1997)
- Dave Lindholm & Pitkät kiinalaiset (2000)
- SF-Blues (2002, 2012-)
- Redclouds (2003) (tunnetaan myös nimellä Lindholm Eve Takala)
- Dave Lindholm & Jakes Blues Band (2004)
- Messengers (2008–)
- Dave L. B. Inventive (2012–)
- Dave Lindholm Lights (2020–)[6]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Dave Lindholm Elonetissä.
- ↑ 70 vuotta täyttävä Dave Lindholm ei juuri haastatteluja jaa – nyt tunnetut ystävät kertovat, kuka on tämä mystinen kameleontti Ilta-Sanomat. 31.3.2022. Viitattu 31.3.2022.
- ↑ Juha Vainio -palkinto Dave Lindholmille YLE Uutiset. 17.7.2009. Viitattu 29.7.2009.
- ↑ http://www.emmagaala.fi/2011/tulokset/erikois-emma (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.levykauppax.fi/artist/lindholm_dave/v/#496863 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Levyarvio: Dave Lindholm Lights Blues News. 1.6.2021. Viitattu 31.8.2021.
Kirjallisuutta
muokkaa- Laamanen, Lamppu: Dave Lindholm – Levytyksiä 30 vuotta. Like, 2001. ISBN 951-578-845-5
- Laamanen, Lamppu: Dave Lindholm – tietenkin. WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40321-1
- Lindholm, Dave: Sanat – Sitähän se kaikki on. Johnny Kniga, 2017. ISBN 978-951-0-42768-2
Aiheesta muualla
muokkaa
- Dave Lindholm Rockdatassa
- Ylen Elävä arkisto: Dave Lindholm & Orfeus
- Q-klubi: Q.Stone-yhtyeen ja Mikko Kuustosen vieraana Dave Lindholm (13.4.1991) Yle Areena
- Yle Arkivet: Dave Lindholmin haastattelu (ruotsiksi)
- Dave Lindholm PomusWikissä (Archive.org)
- Lindholm, Dave hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)